Taikusydän-tutkijaverkosto kokoontui Tampereen yliopistolla 14.5.2018

Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimuksen Taikusydän-tutkijaverkoston kevään viimeinen tapaaminen järjestettiin 14.5. Tampereen yliopistolla. 20 tutkijaa osallistui Taikusydämen ja Tampereen yliopiston yhteistyössä järjestämään seminaariin.

 

Kulttuurihyvinvointialan kehitys Iso-Britanniassa tutkimuksen, politiikan ja käytännön näkökulmista

Päivän avanneessa keynote-luennossa brittitutkija, professori Norma Daykin esitteli kulttuurihyvinvointialan kehitystä Iso-Britanniassa tutkimuksen, politiikan ja käytännön näkökulmista.

Professori Daykin käsitteli esityksessään muun muassa tutkimusevidenssiin ja sen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä sekä alan tutkimukseen liittyviä haasteita. Britanniassa taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiä koskevan tutkimustiedon määrä on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi ja tutkimusevidenssi on alettu ottaa tosissaan myös poliitikkojen, päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.

Kun tutkimustietoa taiteen ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä on jo olemassa runsaasti, ajankohtaiseksi kysymykseksi nousee erityisesti se, miten tutkimustiedosta viestitään ja miten tutkimustietoa pystytään hyödyntämään esimerkiksi osana julkista päätöksentekoa.
Briteissä hyvinvointia koskevan tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa edistää esimerkiksi What Works Centre for Wellbeing -keskus, joka on osa What Works Centre -verkostoa. Keskuksen tavoitteena on koostaa evidenssiä siitä, mikä toimii hyvinvoinnin edistämisessä sekä toimia siltana tiedon ja päätöksenteon välillä. Keskus myös tukee hyvinvointiin liittyvän evidenssiperustan kartuttamista.

What Works Centre for Wellbeing -sivustolta löytyy tietoa helposti saavutettavassa muodossa myös liittyen taiteen ja kulttuurin merkitykseen hyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa. Keskuksen ylläpitämältä sivustolta löytyy mm. systemaattisesti toteutettuja tutkimuskatsauksia sekä tiiviitä tutkimusraportteja eri aihealueisiin, kuten musiikkiin ja laulamiseen sekä visuaalisiin taiteisiin ja mielenterveyteen liittyen.

Professori Daykin korosti esityksessään tutkimuksen ja alan edistämis- ja vaikuttamistyön erillään pitämisen tärkeyttä. Tutkimuksen kautta syntyvällä tiedolla on tärkeä merkitys osana päätöksentekoa sekä alan edistämis- ja kehittämistyötä. Tutkimuksen tai toiminnan arvioinnin tavoitteena tai tarkoituksena ei kuitenkaan voi olla tuottaa evidenssiä asian ajamisen tueksi. Tutkittaessa kulttuurihyvinvointiin liittyviä ilmiöitä toiminnan erilaisten puolien, myös toimintaan liittyvien riskien tutkiminen, tunnistaminen ja esiintuominen on tärkeää.

 

Työkaluja kulttuurihyvinvointialan projektien arviointiin

Briteissä kulttuurihyvinvointialan kentällä toimiville on kehitetty hyödyllisiä työkaluja avuksi toiminnan ja projektien dokumentointiin ja arviointiin. Esimerkiksi Creative & Credible -sivustolle on koostettu tietoa luotettavan, vakuuttavan ja eettisesti kestävän arvioinnin toteuttamisen tueksi. Sivustolta löytyy konkreettisia neuvoja kulttuurihyvinvointialan projektien arvioinnin suunnittelemisesta arvioinnin toteuttamiseen ja tulosten jalkauttamiseen. Sivustolla esitellään myös erilaisia arviointimalleja sekä erilaisia lähestymistapoja arviointiin.

Public Health England on myös julkaissut hyödyllisen arviointi-työkalun kulttuurihyvinvoinnin alaan liittyvien projektien ja toiminnan arviointiin. Arts for health and wellbeing – An evaluation framework tarjoaa kattavasti tietoa liittyen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin sekä ohjeita projektien systemaattiseen dokumentointiin ja arviointiin niin laadullisin kuin määrällisin menetelmin. Kehitetyt työkalut auttavat dokumentoimaan ja raportoimaan projektien toiminnasta systemaattisesti ja osaltaan auttavat lisäämään ymmärrystä siitä, mikä toimii erilaisissa konteksteissa. Projektien toiminnan ja prosessien systemaattinen dokumentointi ja arviointi mahdollistavat myös erilaisten toimintojen vertailtavuuden keskenään.

 

 

Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnassa

Aamupäivän tutkimusprojektien esittelyjen aikana kuultiin myös muun muassa monitieteisestä nuorten osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia tutkivasta ALL YOUTH -tutkimushankkeesta. Hankkeen keskeisenä kysymyksenä on se, miten 16-25-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omassa yhteisössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan edistää.

Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia ja työryhmä Tiina Rättilä, Miia Lähde ja Jarmo Rinne esittelivät vuoden 2018 alussa käynnistynyttä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa tutkimushanketta sekä nostivat esiin tutkimushankkeen käynnistämisvaiheessa esille nousseita keskeisiä kysymyksiä. Esityksessä käsiteltiin mm. sitä problematiikkaa, miksi halutaan, että nuoret osallistuvat, miksi osallistuminen on tärkeää? Millaista osallistumisen tulisi olla, onko olemassa oikeanlaista tai vääränlaista osallistumista? Entä millaisia ovat vaikuttamisen kanavat, jotka ovat nuorille itselle merkityksellisiä?

 

 

Kulttuurihyvinvointialan tutkimuksen ja käytäntöjen kehitys vertailevan tutkimuksen näkökulmasta 

Iltapäivällä professori Norma Daykinin vetämässä työryhmässä syvennyttiin pohtimaan yhtäläisyyksiä ja eroja taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen ja käytäntöjen kehityksessä Suomessa ja Britanniassa. Britanniassa esimerkiksi Cultural Commissioning on johtanut siihen, että vaikutusten lisäksi myös prosessien kuvaaminen on noussut entistä tärkeämmäksi kulttuurihyvinvointitoimintaa järjestettäessä sekä toimintaa arvioidessa ja toiminnasta raportoidessa. Raportoinnin ja arvioinnin tueksi kehitetyt työkalut auttavat projektien ja toiminnan yksityiskohtaisessa kuvaamisessa. Vertailevan tutkimuksen näkökulmasta olisi tulevaisuudessa kiinnostavaa tarkastella laajemminkin kulttuurihyvinvointialan käytäntöjen, tutkimuksen, politiikan ja alan yleisen edistämistyön kehittymistä Suomessa ja Britanniassa.

 

 

Haasteet ja tulevaisuuden tarpeet kulttuurihyvinvointialan koulutuksessa

Kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämiseen liittyviä haasteita ja tulevaisuuden tarpeita kartoitettiin Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalon ja Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlammen vetämässä työryhmässä.

Työryhmän tunnistamat alan tulevaisuuden koulutustarpeet liittyivät esimerkiksi kohtaamisen problematiikkaan ja vuorovaikutukseen taiteilijan ja asiakkaan välillä. Arvostavaan kohtaamiseen liittyvää koulutusta pidettiin tärkeänä, samoin toiminnan eettisyyden varmistamisen merkitystä painotettiin. Tunnistettuihin tulevaisuuden koulutustarpeisiin kuuluivat myös taiteilijoiden uusiin toimintaympäristöihin liittyvä ymmärrys sekä toisaalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ymmärrys taiteen ja kulttuurin merkityksestä ja mahdollisuuksista osana omaa työtä. Kulttuurihyvinvointialan toimijat tarvitsisivat parempaa ymmärrystä instituutioista, joissa he työskentelevät, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsisi puolestaan koulutusta taiteen käyttöönotosta.

Koulutusrakenteen kehittämistä alalle pidettiin tulevaisuuden keskeisenä tehtävänä ja haasteena. Monialaisena yhteistyönä suunnitellun poikkitieteellisen opinto-ohjelman kehittämiselle nähtiin selkeä tarve. Tulevaisuudessa moniammatillisen työn merkitys korostuu ja ammattikuvat tulevat myös muuttumaan. Kulttuurihyvinvointialan koulutus on lähtökohtaisesti monialaista ja poikkiammatillisuus tulisikin olla huomioitu niin koulutusten suunnittelutyössä kuin koulutusrakenteissa jokaisella koulutustasolla.

Koulutuksen rinnalla myös alan tutkimuksen kehittämistä ja kansainvälistä verkostoitumista pidettiin tärkeänä. Alan tutkimus, koulutus ja kehittämistyö kytkeytyvät toisiinsa. Työryhmä piti merkittävänä tekijänä tulevaisuudessa alan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön näkökulmasta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön kehittämistä.

 

Tutkijaverkoston seuraava tapaaminen

Taikusydän-tutkijaverkosto kokoontuu seuraavan kerran 7.11. Turun Taideakatemialla. Tapaaminen on pohjoismaiden yhteinen tapaaminen, jonka tavoitteena on pohjoismaisen tutkijaverkostoyhteistyön aloittaminen. Lisätietoa tapaamisesta ja ilmoittautumisesta täältä.

 

Haluatko mukaan tutkijaverkoston toimintaan? Lue lisää verkostosta täältä.