Fyysinen terveys

Terveyttä edistävät ja hoitavat vaikutukset
  • Beck, R.J., Cesario, T.C., Yousefi, A. & Enamoto, H. (2000). Choral singing, Performance Perception, and Immune System Changes in Salivary Immunoglobulin A and Cortisol. Music Perception, 18(1), 87-106.

  • Berbel, P., Moix J. & Quintana, S. (2007). Music versus diazepam to reduce preoperative anxiety: a randomized controlled clinical trial. Rev Esp Anestesiol Reanim., 54(6), 355– 8.

  • Bonde, L.O. & Theorell, T. (Eds.) (2018). Music and Public Health: A Nordic Perspective. Springer.
Julkaisuun on koottu kattavasti tutkimusnäkökulmia musiikin terveyttä edistävistä ja terapeuttisista vaikutuksista ja merkityksistä. Kirjan kappaleissa tarkastellaan mm. epidemiologisia tutkimustuloksia, teoreettisia lähestymistapoja sekä käytännön esimerkkejä. Musiikkikokemukset yhdistetään kirjoituksissa monenlaisiin kliinisiin ja ei-kliinisiin tavoitteisiin, kuten stressin ja sen oireiden lieventämiseen, dementian hoitoon ja mielialan säätelyyn. 

  • Bonilha, A.G., Onofre, F., Vieira, M.L., Almeida Prado, M.Y. & Martinez, J.A.B. (2009). Effects of singing classes on pulmonary function and quality of life of COPD patients. International Journal of COPD. 4, 1-8.

Britanniassa toteutetussa arviointitutkimuksessa selvitetään sairaalaympäristössä toteutetun ryhmämuotoisen tanssitoiminnan vaikutuksia iäkkäillä potilailla. Arvioinnissa tarkastellaan tanssitoimintaa seitsemällä eri sairaalaosastolla, hyödyntäen toiminnan havainnoinnissa validoitua Arts Observation Scale (ArtsObs) -mittaria.
Arvioinnin mukaan musiikkia ja liikettä yhdistävään luovaan tanssitoimintaan osallistuminen mm. lisäsi liikettä ja fyysistä aktiivisuutta, paransi mielialaa sekä sai aikaan sosiaalista kanssakäymistä ryhmäläisten kesken. Arviointiraportissa pohditaan myös ArtsObs -mittarin soveltuvuutta tanssi-interventioiden havainnoinnissa sekä mahdollisia teorioita, jotka selittävät arvioinnissa havaittuja muutoksia.


  • Eeckelaar, C., Camic, P. & Springham, N. (2012). Art galleries, episodic memory and verbal fluency in dementia: an exploratory study. Psychology of Aesthetics, Creativity and the Arts. 6(3), 262-272.

  • Ergin, E., Sagkal Midilli, T. & Baysal, E. (2018). The Effect of Music on Dyspnea Severity, Anxiety, and Hemodynamic Parameters in Patients With Dyspnea. Journal of Hospice & Palliative Nursing, 20(1), 81-87.

  • Fancourt, D. (2017). Arts in Health: Designing and Researching Interventions. Oxford University Press. Oxford.


  • Gómez-Urquiza, J.L., Hueso-Montoro, C., Urquiza-Olmo, J., Ibarrondo-Crespo, R., González-Jiménez, E. & Schmidt-Riovalle, J. (2016). A randomized controlled trial of the effect of a photographic display with and without music on pre-operative anxiety. Journal of Advanced Nursing, 72(7), 1666-1676.

  • Hackney, M.E. & Earhart, G.M. (2010). Effects of dance on balance and gait in severe Parkinson disease: A case study. Disability and Rehabilitation. 32(8), 679-684.


Nordic Journal of Music Therapy -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kenguruhoidon aikaisen laulamisen vaikutuksia äitien hyvinvointiin ja äiti-lapsi-suhteeseen vauvan ennenaikaisen syntymän jälkeen.
Tutkimuksessa havaittiin, että laulaminen kenguruhoidon aikana rentouttaa sekä äitiä että vauvaa, ja vähentää äidin ahdistusta. Lisäksi se tukee vauvan ja vanhemman varhaista suhdetta edistämällä vuorovaikutusta ja tunnetason yhteyttä.

  • Kreutz, G., Bongard, S., Rohrmann, S., Hodapp, V. & Grebe, D. (2004). Effects of Choir Singing or Listening on Sectorary Immunoglobulin A, Cortisol, and Emotional State. Journal of Behavioral Medicine. 27(6), 623–635.

Vera Leo tutkii psykologian alan väitöskirjassaan lauletun musiikin vaikutusta aivoverenkiertohäiriöistä toipumiseen. Väitöstutkimuksen mukaan laulettu musiikki on tehokas keino edistää aivoverenkiertohäiriön jälkeistä kielellistä oppimista sekä myös tehostaa kielellistä, kognitiivista, emotionaalista ja hermostollista toipumista. Tutkimustulokset tukevat musiikin sisällyttämistä osaksi kuntoutusta aivoverenkiertohäiriöstä toipumisen akuuttivaiheessa.


  • Machacova, K., Vankova, H. Volicer, L. Veleta, P. & Holmerova, I. (2017). Dance as Prevention of Late Life Functional Decline Among Nursing Home Residents. Journal of Applied Gerontology, 36(12), 1453-1470.

Laadullisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan sitä, millainen merkitys aktiivisella musiikki- ja tanssitoimintaan osallistumisella on terveyden edistämisessä. Systemaattisesti toteutetun katsauksen mukaan aktiivinen osallistuminen musiikki- ja tanssitoimintaan voi edistää ja ylläpitää eri-ikäisten hyvinvointia ja terveyttä monin tavoin. Taideosallistuminen voi muun muassa vaikuttaa positiivisesti fyysiseen terveyteen ja kognitiiviseen toimintakykyyn sekä vähentää stressiä ja yksinäisyyttä.




  • Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M., Autti, T., Silvennoinen, H., Erkkilä, J., Laine, M., Peretz, I. & Hietanen, M. (2008). Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle celebral artery stroke. Brain, 131, 866-876.

  • Särkämö, T. & Huotilainen, M. (2012). Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen lääkärilehti. 67(17), 1334-1339.

  • Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Numminen, A., Kurki, M. Johnson, J.K. & Rantanen, P. (2014). Cognitive, Emotional, and Social Benefits of Regular Musical Activities in Early Dementia: Randomizad Controlled Study. The Gerontologist. 54(4), 634-650.

  • Young, R., Camic, P. & Tischler, V. (2016). The impact of community-based arts and health interventions on cognition in people with dementia: a systematic literature review. Aging & Mental Health, 20(4), 337-351.

 

Kansanterveys
  • Bygren, L.O., Johansson, S-E, Konlaan B.B., Grjibovski, A.M., Wilkinson, A.V. & Sjöström, M. (2009). Attending cultural events and cancer mortality: A Swedish cohort study. Arts & Health, 1(1), 64-73.

  • Bygren, L., Konlaan, B. & Johansson, S. (1996). Attendance at cultural events, reading books or periodicals, and making music or singing in a choir as determinants for survival: Swedish interview survey of living conditions. British Medical Journal. 313, 1577-1580.

  • Cuypers, K., Knudtsen, M. , Sandgren, M. ,Krokstad, S. , Wikström B. & Theorell, T. (2011). Cultural activities and public health: research in Norway and Sweden. An overview. Arts & Health, 3(1), 6-26.


  • Hyyppä, M., Mäki, J., Impivaara, O. & Aromaa, A. (2006). Leisure participation predicts survival: a population-based study in Finland. Health Promotion International, 21(1), 5-12.

  • Johansson, S.E., Konlaan B.B. & Bygren L.O. (2001). Sustaining habits of attending cultural events and maintenance of health: a longitudinal study. Health Promotion International, 16(3), 229-234.

  • Konlaan, B.B., Bygren, L. & Johansson, S-E (2000). Visiting the cinema, concerts, museums or art exhibitions as determinant of survival: a Swedish fourteen-year cohort follow-up. Scandinavian Journal of Public Health, 28(3), 174–178.

  • Theorell, T. & Ullén, F. (2016). Epidemiological studies of the relationship between cultural experiences and public health. Teoksessa: Clift, S. & Camic, P. (toim.) Oxford Textbook of Creative Arts, Health, and Wellbeing. International perspectives on practice, policy, and research. Oxford University Press. Oxford. s. 55-63.

  • Väänänen, A., Murray, M., Koskinen, A., Vahtera, J., Kouvonen, A. & Kivimäki, M. (2009). Engagement in cultural activities and cause-specific mortality: prospective cohort study. Prev Med., 49(23), 142–7.

  • Wang, H.-X., Karp, A., Winblad, B. & Fratiglioni, L. (2002). Late- life engagement in social and leisure activities is associated with a decreased risk of dementia: a longitudinal study from the Kungsholmen project. Am J Epidemiol., 155(12), 1081– 7.

 

 

Taiteen merkitys kivun hoidossa
  • Alcântara, P. et al. (2016). Effect of intervention with clowns on vital signs and non-verbal communication of hospitalized children. Revista Paulista de Pediatria, 34(4), 432–438.

  • Allred, K., Byers, J. & Sole, M. (2010). The effect of music on postoperative pain and anxiety. Pain Management in Nursing, 11, 15–25.

  • Bradt, J., Dileo, C., Magill, L. & ­Teague, A. (2016). Music interventions for improving psychological and physical outcomes in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 8:CD006911.

  • Bro, M. et al. (2018). Kind of blue: a systematic review and meta-analysis of music interventions in cancer treatment. Psycho-Oncology, 27, 386–400.

  • Dowler, L. (2016). Can improvised somatic dance reduce acute pain for young people in hospital? Nursing Children and Young People, 28(9), 20–25.

  • Garza-Villarreal, E., Pando, V. ­Vuust, P. & Parsons, C. (2017). Music-induced analgesia in chronic pain conditions: a systematic review and meta-analysis. Pain Physician, 20, 597–610.

  • Guétin, S. et al. (2012). The effects of music intervention in the management of chronic pain: a single-blind, randomized, controlled trial. Clin J Pain, 28, 329–37.

  • Gutgsell, K., Margevicius, S., Harris, M. & Wiencek, C. (2013). Music Therapy Reduces Pain in Palliative Care Patients: A Randomized Controlled Trial. Journal of Pain and Symptom Management, 45(5), 822–831.

  • Hole, J., Hirsch, M., Ball, E. & Meads, C. (2015). Music as an aid for postoperative recovery in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet, 386, 1659–1671.

  • Kenny, D. & Faunce, G. (2004). The Impact of Group Singing on Mood, Coping and Perceived Pain in Chronic Pain Patients Attending a Multidisciplinary Pain Clinic. Journal of Music Therapy, 41(3), 241–258.

  • Kim, K.S., Loring, S. & Kwekkeboom, K. (2018). Use of Art-Making Intervention for Pain and Quality of Life Among Cancer Patients. A Systematic Review. Journal of Holistic Nursing, 36(4), 341–353.

  • Klassen, J.A., Liang, Y., Tjosvold, L., Klassen, T.P. & Hartling, L.  (2008). Music for Pain and Anxiety in Children Undergoing Medical Procedures: A Systematic Review of Randomized Controlled Trials. Ambulatory Pediatrics, 8(2), 117–128.

  • Kühlmann, A., de Rooij, A., Kroese, L. F., van Dijk, M., Hunink, M., & Jeekel, J. (2018). Meta-analysis evaluating music interventions for anxiety and pain in surgery. The British Journal of Surgery, 105(7), 773–783.

  • Lee, H.L. (2016). The Effects of Music on Pain: A Meta-Analysis. Journal of Music Therapy, 53(4), 430–477.

  • LiKamWa, A., Cardoso, J., Sonke, J. Fillingim, R. & Booker, S. (2020). Effect of music on pain sensitivity in healthy adults. Arts & Health.

  • Martin-Saavedraa, J., Vergara-Mendezb, L. & Talero-Gutiérrezc, C. (2018). Music is an effective intervention for the management of pain: An umbrella review. Complementary Therapies in Clinical Practice, 32, 103–114.

  • Murillo-García, Á., Villafaina, S., Adsuar, J.C., Gusi, N. & Collado-Mateo, D. (2018). Effects of Dance on Pain in Patients with Fibromyalgia: A Systematic Review and Meta-Analysis. Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine, 8709748.


  • Shaballout, N. et al. (2019). Digital Pain Drawings Can Improve Doctors’ Understanding of Acute Pain Patients: Survey and Pain Drawing Analysis. JMIR Mhealth Uhealth, 7(1).

  • Tarr, J., Cornish, F., & Gonzalez‐Polledo, E. (2018). Beyond the binaries: reshaping pain communication through arts workshops. Sociology of health & illness, 40(3), 577–592.


  • Vaajoki, A., Pietilä, A.M., Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. (2012). Effects of listening to music on pain intensity and pain distress after surgery: an intervention. J Clin Nurs, 21, 708–717

  • van der Heijden, M., Araghi, S.O., van Dijk, M., Jeekel, J. & Hunig, M.G. (2015). The Effects of Perioperative Music Interventions in Pediatric Surgery: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PLoS ONE, 10(8).