Monikulttuurisuus, vähemmistöt ja vammaisuus

Vammaisuus ja toimintarajoitteisuus


Erityistaidetoiminnan eettiset kysymykset on aihe, josta on puhuttu paljon, mutta kirjoitettu vähän. Kettuki ry:n julkaisemaan Hyviä kysymyksiä -oppaaseen on koottu tavallisempia erityistaiteen kentällä esitettyjä kysymyksiä ja taidetyön ongelmakohtia. Oppaassa esitettyjä vastauksia ja käytännön ratkaisuja on etsitty ja pohdittu yhdessä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden, taideohjaajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 



Erityistaidetoiminnan edunvalvojajärjestö Kettukin julkaisema ”Taidestudiotoiminta – taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä edistävä toimintamalli” jäsentää erityistaidetoiminnan alaa, parantaa erityistä tukea tarvitsevien visuaalisen alan taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksia taiteeseen ja kulttuuriin. Julkaisun on kirjoittanut taideohjaaja ja muotoilija Synnöve Jokelainen. Taidestudio-toimintamalli on tarkoitettu vammaispalveluiden palveluntuottajille laatusuositukseksi taidestudiotoiminnasta, jota toteutetaan osallisuutta ja työllistymistä edistävässä toiminnassa.

Kuvataiteilija, taidekasvattaja Petra Kallio tutkii opinnäytetyössään ”Näkyviin piirretyt: SuMu-taiteilijakirjat taidelähtöisenä kohtaamisen metodina” taiteilijakirjakonseptia, joka toteutettiin yhdessä Turun Kaupungin Pompon päiväkeskuksen vaikeavammaisten asiakkaiden ja Trager-terapeutti Virpi Riihiluoman kanssa. Työskentelyn kautta syntyi sarja SuMu-kirjoja, ”sun ja mun” kuvia, jotka toimivat asiakkaan ja taiteilijan yhteisinä taiteilijakirjoina ja uniikkiteoksina.

Julkaisu esittelee Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen (2020-2023) kokemuksia etätyöskentelystä. Omissa puheenvuoroissaan Lähteen Taidekummit Sanna-Maija Karjalainen, Heidi Ranta ja Tuomo Kangasmaa avaavat työskentelyä taiteilijoiden näkökulmasta.

Taiteilijaresidenssitoiminta sosiaali- ja terveysalalla on hyvä esimerkki sektorirajat ylittävästä yhteistyömallista. Residenssijakson aikana taiteilija työskentelee sote-alan yhteisössä hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Residenssitoimintaa erilaisissa hoivaympäristöissä on ollut Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Osallistujat ovat olleet muistisairaita, vuodepotilaita, mielenterveyskuntoutujia, omaisia, päiväkotilapsia, sairaalahenkilökuntaa, maahanmuuttajia, omaishoitajia jne. Tämä opas esittelee taiteilijaresidenssin eri vaiheita. Mukana on taiteilijoiden raporteista kerättyä kokemustietoa sekä pro gradu -tutkielmasta saatua tutkimustietoa residensseistä. Opas on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille.

Toiveminä-valokuvissa neljä unelmahahmoa sekä heidän miljöönsä heräsivät henkiin. Kehittämishanke tutki tapoja, joilla laitosteatterin tuotantohenkilökuntaa sekä heidän osaamistaan hyödynnettiin osana yleisötyötä. Kehittämishankkeessa Svenska Teaternin eri alojen ammattilaiset toteuttivat unelmia ja toivekuvia yhdessä osallistujien kanssa. Kuvien tunnelmaa, visuaalista ilmettä sekä kuvissa esiintyviä Toiveminä-hahmoja työstettiin osallistavan taidetoiminnan keinoin. Osallistujien elämys syveni perinteisten teatterikeinojen avulla: puvustus, maskeeraus, lavastus, valot sekä äänet loivat kokonaisen maailman hahmon ympärille. Hanketta luotsasi Svenska Teaternin vastaavana yleisötyöntekijänä työskentelevä Noona Leppinen osana Kulttuurialan YAMK-tutkintoa Turun AMK:ssa. Hankkeesta valmistunut opinnäytetyö on ruotsinkielinen, ja sitä voi käyttää pohjana suunniteltaessa samankaltaista hanketta.


Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.

Monikulttuurisuus

Opaskirjat, menetelmäoppaat ja materiaalipankit

PALOMA-käsikirja sisältää kattavan määrän ohjeistusta ja suuntaviivoja siihen, miten pakolaisten mielenterveyttä voidaan tukea ja parantaa. Oppaassa on oma osionsa myös kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluille. Käsikirja on syntynyt moniammatillisessa yhteistyössä PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke), jota toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Suomen mielenterveysseura, HYKS Psykiatria ja Hämeenlinnan kaupunki.

Työskenteletkö kotoutuvien maahanmuuttajien kanssa? Metropolia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kepeli – Menetelmiä kotoutumiseen -hankkeessa (2016-2018) on luotu huikea materiaalipankki erilaisista julkaisuista ja harjoitteista, joista saat käytännön työkaluja kotoutumisen tueksi. Kepelin tärkeimmät oivallukset on koottu Onnistu ohjaajana -oppaaseen. Hankkeessa on tuotettu myös muita oppaita ja harjoitusvideoita.


Lasten ja nuorten säätiö on kerännyt yhdelle sivulle sosiaalisessa sirkuksessa käytettäviä harjoitteita, jotka sopivat erityisen hyvin maahanmuuttajaryhmien käyttöön. Harjoituksia voi ottaa vapaasti käyttöön jopa ilman aiempaa sirkusohjauskokemusta. Harjoitteet on kerätty Lasten ja nuorten säätiön Sirkuksesta siivet elämään -hankkeessa työskennelleiltä sirkusohjaajilta Sorin Sirkukselta, Kulttuurikeskus PiiPoolta, Taidekoulu Estradilta ja Sirkus Magentalta. Sivulla on linkkejä myös muihin harjoitteisiin.

Muut julkaisut

Baring Foundation on julkaissut kartoituksen osallistavan taiteen ja mielenterveyden yhteyksistä sekä mielen hyvinvointia tukevasta taidetoiminnasta Isossa-Britanniassa. Julkaisussa on esitelty erilaisia case-esimerkkejä ja toimintaa taidemuodoittain. Lisäksi julkaisusta löytyy listaus toimijoista, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet osallistavaa taidetoimintaa mielenterveysongelmista kärsiville henkilöille.


 

Päivitetty 10.9.2021