Toimintamalli: Kimmoke-ranneke, Turku

31.07.2017

Kimmoke-ranneke tuo kulttuuria ja liikuntaa vähävaraisten turkulaisten vapaa-aikaan. Rannekkeen voivat hankkia itselleen yli 17-vuotiaat turkulaiset, jotka saavat Kelasta tiettyjä etuuksia: peruspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä, työmarkkinatukea, kuntoutustukea tai perustoimeentulotukea. Ranneke on voimassa ensimmäisestä latauksesta puoli vuotta. Se mahdollistaa liikunnan harrastamisen Turun kaupungin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Kulttuuripalveluiden puolelta tarjolla on muun muassa museoita, musiikkia ja itse käsillä tekemistä. Rannekkeen haltijat saavat myös halutessaan tekstiviestikutsuja, jotka vaihdetaan paikan päällä esimerkiksi teatteriesityksen lippuun. Kaikkiaan Kimmokkeen tapahtumatarjonta on laaja. Menovinkkejä ja tapahtumia voi seurata Kimmokkeen omilta verkkosivuilta tai puolivuosittain ilmestyvästä esitteestä. Rannekkeen tavoitteena on aktivoida työttömiä ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia ihmisiä liikkeelle kulttuurin ja liikunnan avulla.

Kimmoke-rannekkeella pääsee kuntosaleille ja uimahalleihin. Pahvista korttia taas näytetään kulttuurikohteissa.

Kimmoke-ranneke on käytössä Turussa. Samantapaisia toimintamalleja on olemassa myös esimerkiksi Tampereella (Aktiivipassi) ja Kainuussa ja Espoossa (Kaikukortti). Kimmoke-ranneke on kehitetty aktivoimaan työttömäksi jääneitä, heikommin toimeen tulevia turkulaisia. Kulttuuri ja liikunta auttavat ylläpitämään toimintakykyä. Samalla ne tuovat iloa ja vauhtia vapaa-aikaan. Ranneke on saanut käyttäjiltään paljon kiitosta ja etenkin sen liikuntapalveluita on hyödynnetty runsaasti. Kimmoke-työryhmä on ottanut toiminnan suunnittelussa asiakkaiden toiveet hyvin huomioon, ja uusia toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti. Ennen kaikkea rannekkeen taustalla on ajatus työttömien toimintakyvyn lisäämisestä ja ylläpitämisestä.

Kimmokelaisia Apteekkimuseon ja Qwenselin talon pihatalkoissa.

Kimmoke-ranneketta koordinoi ja kehittää Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala. Mukana on useita yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat pääsylippuja esimerkiksi teatteriin, museoihin ja urheilutapahtumiin. Kimmoke-ranneke tarjoaa Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan yhteisesti tuottamaa sisältöä. Ranneke kuuluu tuotteena liikuntapalveluihin, eli se on liikuntalautakunnan alaista toimintaa. Liikkumaan aktivoinnin yksikkö vastaa markkinoinnista ja viestinnästä yhteistyössä vapaa-aikatoimialan moniammatillisen Työikäiset-tiimin kanssa. Työikäiset-tiimi vastaa Kimmoke-rannekkeen sisällön tuottamisesta ja kehittämisestä. Tiimi koostuu vapaa-aikapalvelualueiden edustajista, joita ovat museopalvelut, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, Turun Filharmoninen orkesteri, nuorisopalvelut ja tiiminvetäjänä toimiva kulttuurisihteeri. Työikäiset-tiimi käsittelee tarvittaessa Kimmoke-ranneketta koskevia asioita. Tiimi kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Kimmoke-ranneke kannustaa myös yhteiseen liikkumiseen.

Suurin vastuu Kimmokkeen sisällöntuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta on liikuntapalveluvastaavalla ja kulttuurisihteerillä. Kertaluontoisissa Kimmoke-tapahtumissa tai -toiminnoissa henkilöstön määrä vaihtelee oheisohjelman määrän mukaan. Keskimäärin tapahtumissa on mukana yhdestä neljään työntekijää. Kustannuksia kertyy esitemateriaaleista muutama tuhat euroa vuodessa, lisäksi kertaluontoisten Kimmoke-retkien ja -tilaisuuksien toteutukseen käytetään pieniä menoeriä. Tiloina pyritään käyttämään Turun kaupungin omia tiloja.

Minna Lainio-Peltolan tekemän pro gradu-tutkielman (2017) mukaan Kimmoke-rannekkeen käyttäjät olivat enimmäkseen keski-ikäisiä 31-50 -vuotiaita naisia ja miehiä, jotka kuuluivat ansiotasoltaan hyvin pienituloisten kotitalouksiin. Tutkielman pohjana olevaan kyselyyn vastanneet käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä rannekkeella tarjottuihin palveluihin. Jopa 89 % heistä koki saavansa apua erittäin tai melko paljon palveluihin osallistumisessa ja 85 % sai apua harrastus- ja virkistysmenoihinsa. Ranneke mahdollisti heille erittäin paljon liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistumista. Vastanneista 81 % oli lisännyt liikunnan harrastamistaan rannekkeen avulla ja 21 % lisännyt kulttuurin harrastamistaan. Eniten ranneketta käytettiin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Rannekkeen käytön vaikutuksena 57 % koki terveydentilansa parantuneen, 46 % koki työ- ja toimintakykynsä parantuneen, 37 % sai apua yksinäisyyteensä ja jopa 28 % koki voineensa vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Muutosten koettiin pitkälti johtuvan rannekkeesta ja sen antamista mahdollisuuksista.

Lisätietojen kysely ja palautteet: kimmoke.liikuntapalvelut@turku.fi

Minna Lainio-Peltola, liikuntapalvelupäällikkö, p. 050 554 6254, minna.lainio-peltola@turku.fi
Irina Niemimäki, kulttuurisihteeri, p. 040 674 0553, irina.niemimaki@turku.fi

Kimmokkeen verkkosivut

Artikkeli: Vertailussa Kimmoke-ranneke, Aktiivipassi ja Kaikukortti

Lainio-Peltola, Minna: Kimmoke-rannekkeella tuettu liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistuminen hyvinvoinnin edistäjänä: vaikutukset käyttäjien omiin kokemuksiin perustuen Turussa.  Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma. Tampere 2017.

Ristimäki, Liisi; Samppala, Ella: Kimmoke-ranneke tukee hyvinvointia kulttuurin ja liikunnan avulla: vertailussa Kimmoke-ranneke, Aktiivipassi ja Kaikukortti. Turun ammattikorkeakoulun sosionomi-opinnäytetyö 2017.