Tälle sivulle on koottu erilaisia suunnitelma- ja strategiatason asiakirjoja, seurannan sekä vaikuttamisen työkaluja ja keskeistä tietoa taiteen ja kulttuurin käytön lisäämiseksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli auttaa sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan ammattilaisia keskustelemaan asiakkaiden kanssa luovuudesta, taiteesta ja kulttuurista osana hyvinvoinnin edistämistä. Kolmeen ydinkysymykseen perustuva malli tukee voimavarojen tunnistamista, motivaation vahvistamista ja kulttuuritoimintaan osallistumisen mahdollisuuksien kartoittamista.

Lue lisää:

Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli | Taikusydän

Löydät materiaalit ja lisätietoja Innokylän verkkosivuilta: Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli 

Kulttuurilähete ja -resepti ovat asiakas- ja palveluohjauksessa sekä yhdyspinnoilla hyödynnettäviä toimintamalleja, joissa yleensä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaiset ohjaavat asiakkaita kulttuuritoiminnan pariin. Ohjaus voi tapahtua myös järjestö- tai vapaaehtoistoimintana. Kulttuurilähetteellä, kulttuurireseptillä tai taidereseptillä asiakas ohjataan useimmiten tietyksi ajanjaksoksi ryhmämuotoiseen taide- ja kulttuuritoimintaan. Joissakin kulttuurilähetemalleissa ohjataan asiakkaita käymään itsenäisesti kulttuurikohteissa ja -tapahtumissa. Lähetteellä kulttuurikohteisiin ja -tapahtumiin voi päästä ilmaiseksi tai edullisemmin yhdessä läheisten kanssa.

Arts on Prescription Guide. Arts on Prescription in the Baltic Sea Region 2023-2025 -hankkeen tuottama taidereseptiopas.

Laitinen, Liisa & Linnossuo, Outi (2025). Taideresepti mielen hyvinvoinnin tukena – Itämeren alueen mallia yhteiskehittämässä. Taidetutka 1/2025.

Lähteenlahti, O. (2023). Kulttuuriresepti. Innokylä.

Santala, T. (2023). Kulttuurilähete Tampereella. Innokylä.

 

Kulttuurihyvinvoinnin ABC – ableismista yleisötyöhön on inspiroiva ja käytännönläheinen julkaisu, joka kutsuu lukijansa mukaan moniammatilliseen keskusteluun. Teos on suunnattu erityisesti kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Julkaisun sydän on kattava kulttuurihyvinvoinnin sanasto, joka sisältää 154 asiantuntijoiden määrittelemää termiä. Sanasto toimii myös hakemistona, joka auttaa lukijaa syventymään alan tietoperustaan ja moninaisiin lähestymistapoihin. Julkaisun artikkelit tarjoavat käytännön esimerkkejä alan ammattilaisten työstä.

Kulttuurihyvinvoinnin ABC dokumentoi alan kehitystä 2010-luvun alusta vuoteen 2026. Se luo pohjaa monialaiselle yhteistyölle ja yhteisen kielen löytämiselle. Se kannustaa lukijaa perehtymään kulttuurihyvinvointialan tietoperustaan ja aloittamaan omia, kriittisiäkin keskusteluja sekä tutkimusmatkoja julkaisun aiheiden parissa.

Lue lisää: Rosenlöf, A-M. & Tähti, T. (toim.) (2026). Kulttuurihyvinvoinnin  ABC – ableismista yleisötyöhön. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 168. Taikusydän-yhteyspiste. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Kirjassa tutustutaan kulttuurihyvinvoinnin ilmiöihin, toimintamalleihin ja yhteistyön tapoihin Suomessa 2020-luvulla taiteeseen painottuen. Se huomioi tuoreen tutkimustiedon sekä viime vuosien aikana toteutettuja kulttuurihyvinvointiprojekteja ja -toimintamalleja eri taiteenaloilta. Kirjan on kirjoittanut Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden tiimi yhdessä vierailevien kirjoittajien kanssa.

Lue lisää: Leppisaari, K. (toim.) (2025). Elämä vaatii taidetta! Kirja kulttuurihyvinvoinnista. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus.

Julkaisussa esitellään tulokset Taiteen edistämiskeskuksen Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden syksyllä 2024 toteuttamasta kyselykartoituksesta. Kartoituksessa tarkasteltiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeistä kulttuurihyvinvoinnin ja sen välittäjärakenteiden tilannetta ja kehitystarpeita. Julkaisusta löytyy kuvauksia toimintamalleista, joilla kulttuuri ja taide on sisällytetty osaksi hyvinvointialueiden terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen rakenteita.

Lue lisää: Kauhanen, H. (2025). Kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja hyvinvointialueilla ja yhdyspinnoilla. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaistun raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

WHO Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta, ja on siten laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

Lue lisää:

Artikkeli WHO:n raportista Taikusydämen sivuilla

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67).

Fact sheet – What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being in the WHO European Region?

Intersectoral action between the arts, health and well-being

MIELI Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry on toteuttanut Kulttuurivene-julisteen, joka kuvaa käytännönläheisesti tapoja kokea taidetta ja kulttuuria. Se rohkaisee myös etsimään tahoja, jotka tarjoavat kulttuuritoimintaa. Julisteen kysymykset auttavat hahmottamaan kuinka kulttuuria voi tuoda osaksi arkea omilla valinnoilla.

Kulttuurivene-juliste on kaikille avoin ja se on ladattavissa Terveyttä kulttuurista -yhdistyksen verkkosivuilta. Julisteen lisäksi sivulla on kulttuurihyvinvointivinkkejä, joita voi soveltaa oman mielen mukaan.

Kulttuuripoliittinen selonteko linjaa kulttuuripolitiikan tavoitteet ja toimet 2040-luvulle asti. Siinä painotetaan kulttuurin perustan vahvistamista, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä luovien alojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua. Se perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sekä laaja- alaisen työryhmän valmisteluun ja mittavaan kuulemiseen.

Selonteon mukaan pitkän aikavälin kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu neljään tavoitteeseen:
1) kulttuuri on muutosvoima
2) kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa
3) kulttuuri on jokaisenoikeus
4) kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista.

Selontekoa täydentää toimeenpanosuunnitelma, jossa tarkennetaan muun muassa selonteossa esitettyjen yhdeksän toimenpiteen aikataulut, vastuut ja muut käytännön järjestelyt.

Lue lisää:

Kulttuuripoliittinen selonteko (2024). Valtioneuvoston julkaisuja 2024:55. Helsinki: Valtioneuvosto.

Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma (2026). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:6. Helsinki: OKM. 

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 periaatepäätöksellä linjataan niitä toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan käytännönläheiset toimet, vastuut, seuranta ja aikataulutus työn etenemiseksi.
Toimeenpanosuunnitelmassa toimenpiteet on kuvattu periaatepäätöksen neljän painopisteen mukaisesti:

1) Kaikille mahdollisuus osallisuuteen,
2) Hyvät arkiympäristöt,
3) Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut sekä
4) Päätöksenteolla vaikuttavuutta.

Toimeenpanoa ohjaa ja seuraa ministeriöiden ja eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuva Kansanterveyden neuvottelukunta. Kulttuurihyvinvointi on huomioitu kaikissa neljässä painopisteessä.

Lue lisää:

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:14. Valtioneuvosto. Helsinki.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Toimeenpanosuunnitelma (2021). Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27. Valtioneuvosto. Helsinki.

 

Kansanterveyden neuvottelukunta on julkaissut syksyllä 2022 elintapaohjauksen tarkistuslistan, jossa on huomioitu myös kulttuurihyvinvointi. Tarkistuslista auttaa hyvinvointialueita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa. Elintapaohjauksen tavoitteena on tukea yksilöä tai ryhmää tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia. Elintapaohjausta voidaan antaa liikunnan, ravitsemuksen, uniterveyden, päihteettömyyden ja riippuvuuksien sekä kulttuurihyvinvoinnin osa-alueilla.

Tutustu Elintapaohjauksen tarkistuslistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää useita systeemiseen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla hyvinvoinnin johtamisesta tehdään ennaltaehkäisevää toimintaa ja liikunnan sekä kulttuurin hyvinvointivaikutukset nostetaan politiikkaohjauksen keskiöön. Työryhmä esittää mm. ilmiöpohjaista budjetointia sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden kysynnän kasvattamista Kansallinen hyvinvointikortti -sovelluksella. Lisäksi tulee käynnistää Kansallinen toimintakyky -ohjelma ja sisällyttää hyvinvointialueiden palveluihin kulttuuri- ja liikuntaresepti, joiden rahoitusta tuetaan sairausvakuutuskorvauksella.

Kulttuuri ja liikunta tulee ottaa osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja. Kirjastojen roolia tulee vahvistaa kansalaisten henkisinä kuntosaleina ja palveluneuvojina esimerkiksi Kansalliseen hyvinvointikorttiin liittyen.

Raportin ovat koostaneet Jouni Backman, Liisa Hyssälä, Antti Kivelä, Laura Norppa, Sari Virta sekä Johanna Vuolasto.

Tutustu Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää -raporttiin.

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma voi olla alueellinen, paikallinen tai ikäryhmäkohtainen. Sen laatimisesta voi vastata esimerkiksi hyvinvointialue, kunta tai maakuntaliitto tai eri toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto. Kulttuurihyvinvointisuunnitelmalla lisätään tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnista, tuetaan toiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä edistetään poikkihallinnollisten rakenteiden kehittymistä. Suunnitelmassa kuvataan usein kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset tai alueelliset yhteistyörakenteet. Lisäksi siinä esitellään kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteita, käytössä olevia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Suunnitelmaan on yleensä kirjattu myös toimenpide- ja kehittämisehdotuksia, joille on määritelty vastuutahot, seurantamittarit ja raportointikäytännöt.

Esimerkkejä kulttuurihyvinvointisuunnitelmista:

Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2021 on strateginen asiakirja, joka ohjaa maakunnan toimijoita kehittämään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla olevaa toimintaa. Suunnitelma on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden tai taiteen ja kulttuurin edistämisen kysymyksiä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma toimeenpani osaltaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa vuosille 2018–2021.

Lue lisää: Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

---

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on vuoden 2023 alussa hyväksytty strateginen asiakirja, joka esittää pirkanmaalaisten hyvinvointia tukevan yhteisen vision, kehittämisen painopisteet ja kokoaa kohdennettuja toimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelma sisältää kulttuurihyvinvointitavoitteiden ja laajan tietopohjan lisäksi myös toimia hyvinvointivaikutusten mittaamiseen. Suunnitelmaa päivitetään sitä mukaa, kun hyvinvointialueen rakenteet ja yhdyspintatyö kuntien, kulttuurikentän ja järjestöjen kanssa vakiintuvat. Suunnitelma on järjestyksessään alueen toinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ensimmäinen Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna 2017.

Lue lisää: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma (2023)

---

Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman 2021-2026 on tarkoitus ohjata kaupungin kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimintaa. Se on voimassa vuoteen 2026 saakka ja kehittyy toiminnan edetessä. Oulussa suunnitelma haluttiin kohdentaa kattavasti koskemaan eri väestöryhmiä: työikäisten lisäksi suunnitelmassa nähdään omina kohderyhminään lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat. Suunnitelma on julkaistu vuonna 2021.

Lue lisää: Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

---

Seinäjoen kaupungin ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelman 2021-2025 tärkein tavoite on ikääntyvien yksinäisyyden vähentäminen. Suunnitelma kertoo, miten ikääntyvien hyvinvointia kohennetaan Seinäjoella kulttuurin avulla vuosina 2021-2025.  Ikääntyviä suunnitelman laatimisessa ovat edustaneet vanhusneuvosto ja yhdistysten nimeämät vertaisasiantuntijat.

Lue lisää: K65 Kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ikääntyvien kulttuurihyvinvointisuunnitelma vuosille 2021-2025. Seinäjoen kaupunki.

 

TEAviisari on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä verkkopalvelu, joka kuvaa kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä. TEAviisarin tiedot kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Terveydenedistämisaktiivisuutta mitataan kahden vuoden välein tehtävillä tiedonkeruilla seuraavilla toimialueilla: 1) hyvinvointialue (aiemmin perusterveydenhuolto), 2) perusopetus, 3) lukiokoulutus, 4) ammatillinen koulutus, 5) liikunta, 6) kuntajohto ja 7) kulttuuri. Ensimmäinen kulttuurin tiedonkeruu tehtiin vuonna 2019 ja viimeisin vuonna 2025. Terveydenedistämisaktiivisuus muodostuu seitsemästä eri näkökulmasta: 1) sitoutuminen, 2) johtaminen, 3) seuranta ja tarveanalyysi, 4) voimavarat, 5) yhteiset käytännöt, 6) osallisuus ja 7) muut ydintoiminnat.

Lue lisää:

Tulokset KulttuuriTEAviisari.

Tiedonkeruu Kulttuuri TEAviisari.

Saukko, N., Vuolasto, J., Kaunisharju, K., Saaristo, V. & Wiss, K. (2025). Kulttuurihyvinvointitoiminta kunnissa 2025. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2025. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunnille otettiin vuoden 2023 alusta käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin kannustaa kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön, sillä kunnan valtiolta saadun rahoituksen suuruus määräytyy osaksi tässä työssä onnistumisen mukaan. Edellytyksiä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle luovat koulutus, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus, liikennejärjestelyt sekä monet muut kunnan tehtävät.

Kunnan HYTE-kertoimen perusteella saama rahoitus määräytyy prosessi-indikaattoreiden ja tulosindikaattoreiden mukaan. Prosessi-indikaattorit kuvaavat kunnan HYTE-toiminnan nykytilannetta ja tulosindikaattorit kuntalaisten hyvinvoinnissa ja terveydessä havaittuja muutoksia. Kulttuuri on yksi viidestätoista prosessi-indikaattorista. Kulttuuri-indikaattori “Kunta madaltaa kulttuuriin osallistumisen kynnystä” vastaa kysymykseen: “Onko kunnalla käytössä jokin pysyvä käytäntö, jolla kunta järjestää tai tukee taloudellisesti kulttuurin osallistumisen kynnystä madaltavaa vertaistoimintaa (esimerkiksi kulttuuriluotsi tai -kaveritoimintaa)?”. Indikaattorin tieto saadaan TEAviisari – kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruusta.

Lue lisää HYTE-kertoimesta THL:n sivuilta

Kulttuurihyvinvointialalla toimittaessa on tärkeää tuntea omaa työtä koskevaa lainsäädäntöä. Suomessa on monia lakeja, jotka koskevat kulttuurihyvinvointitoimintaa. Laeissa säädetään eri toimijoiden vastuista ja tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kulttuuriin osallistumisen edistämisessä. Osassa laeista asetetaan suurelle joukolle toimijoita hyvin selkeitä ja ehdottomia velvoitteita. Toisissa laeissa ohjataan toimijoita kohti erilaisten tavoitteiden toteuttamista ilman selkeiden ja ehdottomien velvoitteiden asettamista.

Olennaisia lakeja ovat mm.

Kuntien kulttuuritoimintalaki

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019). Uudistettu kuntien kulttuuritoimintalaki tuli voimaan 1.3.2019. Lain tavoitteena on tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.

Terveydenhuoltolaki

Terveydenhuoltolain tarkoituksena on muun muassa

• edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta
• kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja
• toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta.

Terveyden edistämisellä tarkoitetaan laissa yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Lain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Terveydenhuoltolaki edellyttää mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luomista, hyvinvointikertomusten tekoa ja ennakkoarvioinnin käyttöä.

Lue lisää:

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2019/166

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326

Lainsäädäntö ja muut ohjausdokumentit. Teoksessa Rosenlöf, A-M. & Tähti, T. (toim.) (2026). Kulttuurihyvinvoinnin  ABC – ableismista yleisötyöhön. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 168. Taikusydän-yhteyspiste. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Taikusydämen julkaisemassa kattavassa tutkimuskatsauksessa kootaan yhteen ja jäsennetään erilaisia tutkimusnäkökulmia liittyen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin. Katsaus tiivistää aiheeseen liittyvää tutkimustietoa helppotajuiseen muotoon siten, että tieto on mahdollisimman monen aihepiiristä kiinnostuneen ulottuvilla ja hyödynnettävissä.

Lue lisää: Laitinen, Liisa (2017): VAIKUTTAVAA? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Taikusydän. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

 

Taikusydän on yhteistyössä Sitran kanssa julkaissut kaksi tietokorttia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sitran verkkosivustolle on koottu yhteen myös kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien keskeisiä tietolähteitä sekä tutkimuspoimintoja ja linkkejä verkossa vapaasti saatavilla oleviin tutkimuksiin.

Lue lisää:

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin (pdf).

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin (pdf).

SITRA: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista.

Lisäksi Taikusydän julkaisee omaa tietokorttisarjaa, joka kokoaa tiiviiseen ja helposti saavutettavaan muotoon tietoa kulttuurihyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja käytänteistä.

Lue lisää: Taikusydämen tietokortit | Taikusydän

Suomessa yksi merkittävä tapa edistää strategista poikkisektorista yhteistyötä on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen poikkihallinnollinen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöryhmä eli Taiku-työryhmä. Työryhmän tarkoituksena on edistää ja koordinoida kulttuuriin liittyvää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä kansallisella tasolla. Sen tavoitteena on kytkeä terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta entistä vahvemmin osaksi monialaista hyvinvoinnin edistämistä ja sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa.

Lue lisää: Terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide-ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä.

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutki, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoitti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi toimenpidesuosituksia (policy brief), jotka esittelevät päättäjille hankkeen tutkimusta ja tutkimusperustaista keskustelua.

Tutustu toimenpidesuosituksiin täällä.

ArtsEqual-hankkeen tutkimuskatsaukseen on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä. Näkökulmina ovat taiteen vaikutukset nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointiin.

Lue lisää: Lehikoinen, Kai & Vanhanen, Elise (2017). Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. ArtsEqual-hanke. Kokos-julkaisusarja 1/2017. Helsinki: Taideyliopisto.

Kulttuuri tai kulttuurihyvinvointi voidaan liittää kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin joko erillisenä, omana suunnitelmanaan tai sisällytettynä osaksi varsinaista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa muiden sisältöjen ohella.

Kunnissa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kulttuuritoimintaa koskevat tavoitteet ovat yleistyneet huomattavasti vuosina 2019-2025. Kulttuuritoiminnan vuosittainen raportointi kunnan toimintakertomuksessa tai hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa toteutuu sen sijaan kunnissa vaihtelevasti.

Myös hyvinvointialueilla kulttuurihyvinvointi yksi hyvinvointityön näkökulma, joka kannattaa huomioida tavoitteita asettaessa ja toimintaa seuratessa. Alueellisissa hyvinvointikertomuksissa voidaan kuvata vaikkapa toimintaan tarvittavia resursseja ja käyttöön otettavia toimintamalleja. Monet hyvinvointialueet nostavat kertomuksissa tai suunnitelmissa esille myös kuntien ja muiden yhdyspintatoimijoiden merkityksen kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottajina.

Lue lisää:

Hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, alueellinen ja kunnan. Teoksessa Rosenlöf, A-M. & Tähti, T. (toim.) (2026). Kulttuurihyvinvoinnin  ABC – ableismista yleisötyöhön. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 168. Taikusydän-yhteyspiste. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Hämäläinen, L. & Rosenlöf, A.-M. (2022). Kulttuurihyvinvointi kuuluu alueelliseen hyvinvointikertomukseen. Taikusydän.

Ruokolainen, O. & Kautio, T. (2025). Kulttuurihyvinvointialueet? Kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteet, organisointi ja rahoitus hyvinvointialueilla. Cuporen verkkojulkaisuja 84. Helsinki: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Saukko, N., Vuolasto, J., Kaunisharju, K., Saaristo, V. & Wiss, K. (2025). Kulttuurihyvinvointitoiminta kunnissa 2025. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2025. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Taiteen edistämiskeskuksen toimittamassa materiaalikoonnissa tarkastellaan taidelähtöisiä menetelmiä työhyvinvointia edistävänä ja ennaltaehkäisevänä taidetoimintana sekä hoitokeinona taideterapian muodossa. Tekstissä luodaan katsaus tanssin, musiikin, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksiin. Taidelähtöisten menetelmien käyttöä työterveyden edistämisessä käsitellään fyysisen hyvinvoinnin ja psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmista. Teksti tuo myös esille työhyvinvoinnin kannalta merkittävässä asemassa olevan sosiaalisuuden ja työyhteisön me-hengen, jota on mahdollista edistää taidelähtöisten menetelmien avulla.

Lue lisää: Taiteesta tukea työhyvinvointiin – yleisimmät sairauspoissaolojen syyt ja taidelähtöisen toiminnan mahdollisuudet työterveyden ylläpitämisessä.

Päivitetty 6.8.2026.