Taikusydän nostaa esiin esimerkkejä sekä eri tahoilta haettavissa olevasta rahoituksesta että vakiintuneista rahoitusmalleista taiteen ja kulttuurin tuomisessa osaksi sosiaali- ja terveyssektoria. Lisäksi kehitämme ja keräämme ideoita siitä, miten ja millaisia uusia rahoitusmalleja voidaan testata ja vakiinnuttaa.

Karkeasti ottaen kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden rahoitus voidaan jakaa neljään erilliseen kokonaisuuteen:

• hanke-, projekti- ja kehittämisrahoitus sisältäen apurahat ja avustukset
• toimintaa toteuttavien, järjestävien tai ostavien tahojen budjettirahoitus eli perusrahoitus
• lahjoitukset ja joukkorahoitus
• osallistuja-, käyttö- ja käyttäjämaksut.

Avustukset ja apurahat kootusti Tiede ja tutkimus-sivustolla sekä Fyrk.fi -sivustolla

Muista myös TINFOn erinomainen apurahavahti.

• Suomen Kulttuurirahasto ja Maakuntarahastot
• Suomen Kulttuurirahaston Taidetta kaikille -rahoitus, hakuaika yleensä lokakuussa, maakunnalliset rahastot tammi-helmikuussa
• Taiteen edistämiskeskus
• Taiteen edistämiskeskus, avustukset yhteisöille, hakuaika yleensä loka-marraskuussa
  • Avustukset kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan
  • Avustukset saavutettavuuden, osallistumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen
• Alfred Kordelinin rahasto, hakuaika elokuussa
• Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriavustukset
• EU-rakennerahastorahoitus ja Leader-rahoitukset
• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
  • STEA voi avustaa toimintaa, jossa kulttuuri ja urheilu toimintakeinoina edistävät erityistä tukea tarvitsevien ihmisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
    Avustusta ei voida myöntää sellaiseen kulttuuri- tai urheilutoimintaan, joka kuuluu kuntien tai opetus- ja kulttuuriministeriön tai sen delegoimien virastojen myöntämien avustusten piiriin. Tällaista toimintaa on muun muassa seuratoiminnan kehittäminen.
• Museovirasto
• Opetushallitus
• Työsuojelurahasto
• Säätiöpalvelu, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan kuuluu Suomen tärkeimpiä apurahasäätiöitä, jotka tukevat monia eri aloja. Jäseniä Neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 179.
• Terveyden edistämisen määräraha
• Aluehallintovirastot
  • Kirjastotoiminnan kehittäminen
  • Liikkuva opiskelu
  • Liikunnallinen elämäntapa
  • Etsivä nuorisotyö
  • Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta
  • Harrastamisen Suomen malli
  • Nuorten työpajatoiminta
  • Erityisavustus kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön vahvistamiseen ja kehittämiseen
  • Nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen
• Avek, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (mm. DigiDemo, CreaDemo, CreMA)
• Joukkorahoitus, esim. Mesenaatti.me
• Kulttuurilahja.fi 
• Business Finland
• Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahat (AKKE-rahoitus)
• Lahjoitukset
• Käyttäjä- ja osallistumismaksut
• Kuntien työllistämisvarat
• Kuntien valtionperintö- ja testamenttivarat
• Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvointipalvelut ja perusturva, avustukset ja ostopalvelut
• Kuntien kulttuuripalvelut, avustukset ja ostopalvelut

Julkaisuja taiteen ja kulttuurin rahoituksesta:

• Elämä pitkä, taide lyhyt? Ikäihmisten kulttuuripalveluiden rahoitus Helsingissä. Helsingin kulttuurikeskus, 2016.
• Olli Jakonen, Ari Kurlin Niiniaho, Katja Oksanen-Särelä & Sakarias Sokka 2021. Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Cuporen työpapereita 13. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore
• Olli Jakonen & Emmi Lahtinen 2019. Taide, kulttuuri ja hyvinvointi. Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cuporen verkkojulkaisuja 53. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
• Erkki Liikanen (pj.), Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara, Ulla-Maj Wideroos, Teemu Pekkarinen (siht.) 2021. Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12. Valtioneuvosto, Helsinki.
• Rahan kosketus. Miten taidetta Suomessa rahoitetaan. Suomen Kulttuurirahasto, 2015.

Päivitetty 17.12.2021