Kulttuurihyvinvointialan ammattilaisen työssä korostuvat monialaisuus, osaaminen ja verkostot

Kulttuurihyvinvointialalla tarvitaan monialaista osaamista, sillä alalla työskentelee eri alojen ammattilaisia monissa erilaisissa työtehtävissä. Kulttuurihyvinvointialan ammattilainen voi työskennellä esimerkiksi sosiaali-, kulttuuri-, terveys-, opetus-, kuntoutus-, museo-, teatteri- tai taidealoilla. Hänellä voi olla taustallaan koulutusta ja työkokemusta useammalta eri alalta.

Kulttuurihyvinvointialan ammattilaisten työnkuvat ovat moninaisia. Työhön kuuluvat esimerkiksi erilaiset ohjaajan roolit, mentorointi ja koordinointi. Ammattilainen voi olla myös taiteilija, kasvattaja, kehittäjä tai suunnittelija, joka hyödyntää taidetta ja kulttuuria työssään ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Kulttuurihyvinvointipalveluille on myös tyypillistä kahden eri alan ammattilaisen ja asiantuntijan työparityöskentely. Työparityöskentely voi olla esimerkiksi taiteen sekä sote-alan ammattilaisen yhteistyötä asiakastyössä, johon taiteilija tuo taiteenalansa osaamisen ja jossa sosiaalialan ammattilainen toimii asiakasosaamisen ja ohjaamisen ammattilaisena.

Monialaisuus on verkostojen välistä yhteistyötä, jossa korostetaan kaikkien osallisuutta sekä osaajien tiedon ja osaamisen jakamista. Monialaisuus on myös hallinnon- ja tieteenalat ylittävää yhteistyötä. Se voi olla esimerkiksi eri ammattien edustajien, opiskelijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden välistä yhteistyötä sekä yksityisten palveluntuottajien, yritysten tai julkisten työnantajien yhteistyötä.

Kulttuurihyvinvointialalla ja kulttuurin mahdollisuuksia hyödyntävissä hyvinvointipalveluissa luodaan työelämään uudenlaista moniammatillista toimintakulttuuria. Monialaisuus ja verkostojen välinen yhteistyö edellyttävät asiantuntijuuksien uudenlaista yhteensovittamista.

Yhdistämällä eri alojen ymmärrystä kulttuuri-, taide-, sosiaali- ja terveysaloilla, ammattilaisten erilaiset näkökulmat ovat apuna rakentamassa kulttuurihyvinvointialalle laajaa ammatillista näkökulmaa. Yliopettajana ja tutkijana toimivan Laura Huhtinen-Hildénin mukaan Suomessa on eri alojen ja tieteenalojen yhteistyössä toimivia laajoja verkostoja, kehittäjiä, koulutuksia ja tutkimusta, joiden ansiosta meillä on hyvät edellytykset kehittää kulttuurihyvinvointialaa.

Kulttuurihyvinvointialan ammattilaisen työllistyminen

Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin koulutuksen YAMK-opinnäytetyön osana toteutettiin maaliskuussa 2024 kysely, jossa selvitettiin kulttuurihyvinvointialan ammattilaisen työllistymistä. Kyselyssä kartoitettiin minne, miten ja millaiseen työhön Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutuksesta vuosina 2020–2023 valmistuneet ovat työllistyneet sekä minkälaisia osaamisen ja tuen tarpeita heillä on.

Kyselystä selvisi, että ala on nykyisellään hyvin monialainen, sillä 17 kyselyyn vastannutta ilmoitti työskentelevänsä 16 eri työympäristössä, 15 eri alalla ja 10 eri työnantajataholla. Vastaajat työskentelivät 34 eri työnimikkeellä ja tekivät 45 erilaista työtehtävää. Kyselyssä tunnistettiin muun muassa seuraavat ammatilliset roolit:

• yhteisö-, taide-, päivätoiminta-, näytelmä- tai kulttuuriohjaaja
• taiteilija, yhteisö- ja teatteritaiteilija
• koordinaattori
• kehittäjä
• taidementori
• taidekasvattaja
• kulttuurituottajana
• opettaja
• hankepäällikkö
• suunnittelija.

Toimintaympäristöinä vastaajat mainitsivat erilaiset hankkeet, tutkimusryhmät, opistot tai oppilaitokset, järjestöt, työpajat, asiakastyöympäristöt sekä asiantuntijaorganisaatiot.

Kyselyn perusteella kulttuurihyvinvointialan ammattilaiset saavat kulttuurihyvinvointityöhön liittyvää tukea työnantajan lisäksi vertaisilta, erilaisista koulutuksista ja ammatillisilta verkostoilta sekä Taikusydän-yhteyspisteeltä ja Kulttuurihyvinvointipoolilta. Kyselystä selvisi tarve myös kattavammalle verkostotuelle, jossa tuotaisiin yhteen esimerkiksi muilta kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijoita tai kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon suorittaneilta eri oppilaitoksista.

Osaaminen ja verkostot nykyhetken ja tulevaisuuden työelämässä

Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiset taidot vahvistavat työntekijän toimimista monialaisessa työelämässä. Kyselyn perusteella tunnistettiin 80 erilaista osaamisedellytystä. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita kartoitettiin tulevaisuuden työn tutkimusten kirjallisuuskatsauksen avulla. Kyselyn ja kirjallisuuskatsauksen perusteella nykyhetken ja tulevaisuuden työn tärkeimmiksi osaamistarpeiksi muodostuivat elinikäinen oppiminen, yhteistyö- ja verkosto-osaaminen, oman toiminnan johtaminen ja tulevaisuusosaaminen.

Kyselystä selvinneistä osaamisedellytyksistä 18 % liittyi kulttuurihyvinvoinnin vaikuttaja- ja viestintäosaamiseen sekä verkosto- ja vuorovaikutusosaamiseen. Verkosto-osaaminen korostui myös tulevaisuuden työn tutkimuskirjallisuudessa. Verkosto-osaaminen on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sillä tulevaisuuden työelämä edellyttää monenlaisen osaamisen ja kyvykkyyksien hyödyntämistä, eikä kaikkia taitoja voi hallita yksin.

Kyselyn vastaukset kertovat, että kulttuurihyvinvointialan ammattilaiset tarvitsevat lisää merkityksellisiä verkostoja ympärilleen. Niiden avulla voidaan vahvistaa yhdessä työskentelyn ja uudenlaisen monialaisen toimintakulttuurin kehittymistä kulttuurihyvinvointialalle. Monialainen yhteistyö on parhaimmillaan joustavaa tiimi- ja verkostoyhteistyötä sekä uusien työtapojen ja -taitojen oppimista. Tulevaisuuden työelämän haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan ajattelu- ja toimintatapojen muutosta yhteisölliseen suuntaan.

Kirjoittaja: Maria Kullberg

Maria Kullberg on koulutukseltaan artenomi (AMK) sekä medianomi (YAMK) suuntautumisvaihtoehtoinaan ohjaustoiminta sekä kulttuurihyvinvointi. Kullberg on suorittanut myös yhteisötyönohjaaja ja yhteisöcoach® -tutkinnot. Kullberg on työskennellyt sosiaalialalla eri asiakasryhmien ohjaajana ja työvalmentajana sekä kehittämis- ja lähiesihenkilötyössä.

Lue lisää:

Kullberg, M. 2024. Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutuksesta valmistuneiden työllistyminen – tulevaisuuden työn osaamistarpeet monialaisessa työelämässä. Opinnäytetyö (YAMK). Kulttuuriala, kulttuurihyvinvointi. Turun ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Huhtinen-Hildén, L. 2021. Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa. Blogikirjoitus. Tikissä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotutkimuksen sydämessä. Metropolia. Viitattu 6.6.2024.

Katajamäki, E. 2010. Moniammatillisuus ja sen oppiminen. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1537. Kasvatustieteen laitos. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 7.6.2024.

Koskela, S. 2013. Tarkastelussa moniammatillinen yhteistyö ja sen edellytykset. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. Jamkin verkkolehdet. JAMK. Viitattu 6.6.2024.

Laitinen, L. & Lilja-Viherlampi, L.-M. 2023. Mapping and conceptualising the key competences of arts & health professionals. Teoksessa L. Laitinen, E. Bojner Horwitz, M. Flavin, I. Petkutė, E. Sakellari & D. Thyrén (Eds.)2023. Towards Creative Wellbeing – Codeveloping Multimodal Pedagogical Approaches in Higher Education (pp. 35-50). Turku University of Applied Sciences. Viitattu 10.5.2024.

Lilja-Viherlampi, L-M. & Rosenlöf, A-M. 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa I. Tanskanen. (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39. Viitattu 10.5.2024.

Mäkinen, E. 2017. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 22.11.2017. Viitattu 7.6.2024.

Petäjäjärvi, K. 2019. Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Teoksessa I. Tanskanen. (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 56–91. Viitattu 10.5.2024.

Pukkila, P.; Helander, J. & Laitila, K. 2015. Matkalla monialaisuuteen. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2024.