Blogi: Kulttuurietämys-ryhmätoiminta tukee arjen hyvinvointia ja kulttuuriosallisuutta

Kulttuurietämys on ryhmämuotoista etäyhteyksin toteutettavaa kulttuuritoimintaa, jossa osallistujat ovat reaaliaikaisesti yhteydessä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toimintamalli on kehitetty Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin koulutuksen YAMK-opinnäytetyö-kehittämishankkeena. Toiminnan kohderyhmänä olivat kotona asuvat yli 65-vuotiaat. Toimintamalli sopii mainiosti myös muiden kohderyhmien, kuten asumisyksiköissä asuvien, arjen kulttuuriosallisuuden lisäämiseen.
Kulttuurietämyksessä eli kulttuurin etäelämyksessä kaikki osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa verkkotapaamisen avulla ja voivat siten keskustella toistensa kanssa reaaliaikaisesti. Kehittämisvaiheessa verkkoalustana käytettiin Lämpiö.fi -sivuston videopuhelua, koska Lämpiö on juuri kohderyhmän tarpeita varten kehitetty etäkulttuurisivusto. (Lämpiö, 2025).
Kulttuurietämys -ryhmä muodostuu useasta osasta: ryhmäläisistä, ryhmänohjaajista, etämysoppaasta sekä tapaamisessa tutustumisen kohteena olevasta kulttuurikohteesta ja sen edustajasta. Ryhmäläinen voi valita, osallistuuko hän lähiryhmässä vai kotiryhmässä. Lähiryhmät kokoontuvat fyysisesti yhteen yhden ruudun äärelle ja kotiryhmäläiset osallistuvat kuka mistäkin oman digilaitteensa avulla. Kullakin lähiryhmällä sekä kotiryhmällä on oma ryhmäohjaajansa. Etämysoppaan tehtävänä on toimia tapaamisen ”tirehtöörinä” ja huolehtia teknisistä asioista. Etävierailtavan kulttuurikohteen edustaja eli kulttuurintuottaja toteuttaa tapaamiskerralla koettavan elämyksen, kuten museokierroksen.

Kulttuurietämys -ryhmiä luotsaavat koulutetut vapaaehtoiset ryhmänohjaajat. Kuva: Katri Lagerström.
Ei ole niin yksin, kun elämyksen saa jakaa toisten kanssa
Kulttuurietämyksen taustalla on vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työssä havaittu ikäihmisten kokemus arjen tyhjyydestä ja yksinäisyydestä. Tutkimusten mukaan yksinäisyys lisääntyy kaikissa ikäryhmissä. 65–79-vuotiaiden kohdalla yksinäisten osuus oli vuonna 2016 noin 5 %, kun se vuonna 2022 oli jo n. 16 % ikäryhmästä (Laaninen & Niemelä 2023, 241). Muutos on huolestuttava, kun tiedetään, että yksinäisyyden kokeminen laskee elämänlaatua ja aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia. Ryhmämuotoisessa toiminnassa muodostuu yhteys ja vuorovaikutusta toisten kanssa ja elämyskin saa syvemmän merkityksen, kun sen saa jakaa muiden kanssa.
Kulttuurietämys-toimintamallin idea pohjaa arjen kulttuurillisuuden lisäämiseen, jota tutkija Hanna-Liisa Liikanen pitää tärkeänä ikäihmisten psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikanen määrittelee arjen kulttuurillisuuden sekä taide- ja kulttuuriharrastamiseksi että taiteen yleisönä olemiseksi, joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. (Liikanen 2011, 25). Kulttuurietämys on sijainnista ja välimatkoista riippumatonta, joten ryhmiin osallistumalla voi varsin helposti ja tuetusti lisätä omaa arjen kulttuurillisuutta.
Tekniikan mahdollisuudet: Ilman tätä ei olisi ollut mitään
Kulttuurietämys-mallia kokeiltiin Hämeenkyrössä keväällä 2024 kolmen ryhmän voimin. Ryhmänohjaajina toimivat koulutetut vapaaehtoistoimijat. Ryhmät tekivät yhteiset vierailut Lämpiön kautta Hämeenkyrön kotiseutumuseoon, Wäinö Aaltosen museoon ja kuvataiteilija Liisa Hietasen työhuoneelle. Osallistujia oli kaikkiaan 22 ja heistä kaukaisin osallistui Teneriffalta asti. Osallistujien käsitys teknisten välineiden kautta etänä koetun vierailun elämyksellisyydestä oli etukäteen epäileväinen. Jälkeenpäin jokainen osallistuja oli kuitenkin sitä mieltä, että etäyhteyksin voi todellakin kokea upeita elämyksiä. Kaikki osallistujat jäivät odottamaan toiminnalle myös jatkoa.
Toiminnan merkitystä kuvastaa kokeilujaksolla koettu hetki, jossa yksi kotiryhmäläisistä oli mennyt tabletin kanssa iäkkään ystävänsä luo ja he osallistuivat ryhmään yhdessä. Iäkäs rouva ei ollut aiemmin kokenut videoyhteyttä. Ryhmän aikana hän oli ylitsevuotavan kiitollinen ja onnellinen, kun näki ruudun välityksellä monta hänelle tuttua ihmistä ja pystyi juttelemaan näiden kanssa ”tässä ja nyt”. Rouva totesikin liikuttuneena tapaamisen lopussa:
”Ilman ystävääni tämä ainutlaatuinen ja ikimuistoinen tapahtuma ei olisi ollut minulle mahdollista. Miten ihmeellistä tekniikka onkaan ja toivottavasti muutkin veisivät näitä laitteita ikäihmisten luo ja tarjoaisivat heille yhtä upean kokemuksen kuin tämä oli minulle.” (Lagerström 2025, 52).
Kirjoittaja: Katri Lagerström
Katri Lagerström on koulutukseltaan filosofian maisteri, medianomi (kulttuurihyvinvointi) ja tekstiiliartesaani. Lagerström työskentelee hankepäällikkönä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentällä Hämeenkyrön vapaaehtoiset Rönsy ry:ssä. Lagerström on työskennelllyt myös vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina ja toimii itse aktiivisesti vapaaehtoistoisena. Hän on myös sivutoiminen yrittäjä (Kuunkuja Design). Juuri nyt Lagerström miettii, millainen tulevaisuus Kulttuurietämys -toiminnalla voisi olla ja on avoinna uusille yhteistyökuvioille.
Lue lisää:
Lagerström, Katri (2025). Kulttuurietämys -ryhmämallin kehittäminen ikäihmisille. –Koetaan yhdessä etäkulttuurielämys, testiympäristönä Hämeenkyrön kunta. YAMK-opinnäytetyö. Kulttuuriala, kulttuurihyvinvointi. Turun ammattikorkeakoulu.
Lähteet:
Laaninen, M. & Niemelä, M. 2023. Koettu yksinäisyys Suomessa 2016–2022. Yhteiskuntapolitiikka -lehti 88/2023:3. Viitattu 8.2.2025.
Liikanen, H-L. 2011. Ikääntyminen ja kulttuuri. Kohti seniorikulttuuria. Helsinki: Ikäinstituutti.
Lämpiö 2025. Ikäihmisille kehitetty kulttuurihyvinvoinnin verkkoalusta/yhteisö. Viitattu 8.2.2025.