Uusi Taikusydän-tietokortti: Taide-, taito- ja kulttuurikasvatus lapsen taide- ja kulttuurisuhteen rakentajana varhaiskasvatuksessa

Uusi Taikusydän-tietokortti on suunnattu varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Tietokorttiin on tiivistetty varhaiskasvatuksen taito- taide- ja kulttuurikasvatusta ohjaavia perusperiaatteita. Siinä esitellään toimivia käytänteitä, materiaaleja ja sisältöjä varhaiskasvatuksessa toteutettavan taide- ja kulttuurikasvatuksen tueksi. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lapsen taide- ja kulttuurisuhteen rakentajana.

Voit ladata uuden tietokortin tästä: Taikusydän-tietokortti 1/2024: Taide-, taito- ja kulttuurikasvatus lapsen taide- ja kulttuurisuhteen rakentajana varhaiskasvatuksessa

Vuorovaikutusta, ilmaisua sekä hyvinvointia taiteista ja kulttuurista: ponnistetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteista

Taide- ja kulttuurikasvatus varhaiskasvatuksessa on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa perustuen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2022). Varhaiskasvatustoiminta on yhteisöllistä, jolloin myös taito- ja taidekasvatus tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa henkilöstön, lasten ja koko ryhmän kanssa. Taito- ja taidekasvatuksessa korostuvat lapsen aktiivinen toimijuus, luovuus sekä ilmaisun monipuolisuus leikillisyyttä unohtamatta (Juutinen, J. et al, 2021, 34). Toimintaympäristöjä lapsilähtöisesti muovaamalla luodaan lapsille taiteellista ilmaisua kutkuttava ilmapiiri ja lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan taidepedagogisessa toiminnassa (Ruokonen, I., 2022, 27).

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan varhaiskasvatuksen tehtävää tukea tavoitteellisesti lasten tutustumista eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten kuvallinen, musiikillinen, käsityöllinen, kehollinen ja sanallinen ilmaisu kehittyvät kokonaisvaltaisen kokemisen kautta. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu kehittävät myös lasten sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä lisäävät muita oppimisedellytyksiä. Onnistumisen kokemukset lisäävät lasten hyvinvointia ja ovat osaltaan rakentamassa lasten tulevaa suhdetta taiteisiin ja kulttuuriin (Opetushallitus, 2022, 27).

Tässä yhteydessä mainitulla taide- ja kulttuurisuhteella tarkoitetaan henkilökohtaista kokemusta ja omaa suhtautumista taiteisiin ja kulttuuriin. Sitä rakennetaan läpi elämän. (Salonen, H., 2019, 12). Varhaiskasvatuksessa ollaan taide- ja kulttuurisuhteen juurilla. Varhaiskasvatuksen taito- ja taidekasvatuksella luodaan lapsille iloa, onnellisuutta ja hyvinvointia mahdollistavia kokemuksia. Kannustava opettaja auttaa lasta löytämään luomisen ilon (Ruismäki, H. et al, 2022, 87,89,96).

Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on tarjota lapsille monipuolista taide- ja kulttuuritoimintaa

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset (Varhaiskasvatuslaki 2018/540). Kuitenkin arjessa se, miten paljon taide- ja kulttuuritoimintaa on tarjolla varhaiskasvatuksen arjessa, on kiinni varhaiskasvatuksen henkilöstön omista mielenkiinnon kohteista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus taide- ja kulttuurielämään (YK 1989). Taiteen äärellä lapsi oppii sekä itsestään että muista. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on luoda turvallinen, virikkeellinen ja rohkaiseva oppimisympäristö kannustaessaan lasta omaan ilmaisuun – iloon, riemuun ja onnistumiseen sen parissa (Ruismäki, H. et al 2022).

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) vuonna 2021 toteuttamassa arvioinnissa paneuduttiin varhaiskasvatuksen taito- ja taidekasvatuksen nykytilaan (Juutinen, J. et al, 2021, 3).  Arvioinnista käy ilmi, että varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi taito- ja taidekasvatuksen toteutuvan varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti hyvin. Henkilöstö arvioi kuitenkin, että viidestä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissakin (2022) mainituista eri oppimisen alueista juuri ”ilmaisun monet muodot” -alue toteutui kaikkein vähiten päivittäin varhaiskasvatuksen arjessa. Myös kulttuurisesti moninaisen taidekasvatuksen toteuttaminen arvioitiin haastavaksi (Juutinen, J. et al, 2021, 4,5).

Arvioinnin tuloksissa pääpaino on lasten oikeus taiteellisen ilmaisuun iästä riippumatta sekä lapsen tutustuminen ilmaisun eri osa-alueisiin laaja-alaisesti. Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on tarjota lapsille mahdollisuus monipuoliseen taiteelliseen ilmaisuun, kokemiseen ja tekemiseen. Lapsille tulee tarjota itseilmaisun välineitä monipuolisesti sekä mahdollisuutta keskustella taiteen ja kulttuurin herättämistä ajatuksista ja tunteista (Juutinen, J. et al, 2021, 6). Nyt julkaistu tietokortti tarjoaakin varhaiskasvatuksen henkilöstölle ajatuksia ja ideoita taito- taide- ja kulttuurikasvatuksensa tueksi.

Hyviä käytänteitä, materiaaleja ja menetelmiä varhaiskasvatuksen toiminnan tueksi

Tietokortissa esitellään viisi varhaiskasvatuksessa hyödynnettävää ja hyväksi havaittua käytäntöä, toimintamallia tai materiaalia. Pikkuväen taidepolku on Turun kaupungin esiopetukseen kehitetty kulttuurikasvatussuunnitelma, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin kasvatuksen ja opetuksen, kulttuurin sekä lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden kanssa. Esiopetuksessa oleville lapsille mahdollistetaan toimintakauden aikana vierailuja taide- ja kulttuuripalveluissa. Kulttuurikasvatussuunnitelmassa kuvataan myös oppimisen alueita ja laaja-alaista osaamista taiteen ja kulttuurin näkökulmasta sekä jaetaan vinkkejä onnistuneisiin vierailuihin taide- ja kulttuurikohteissa.

Tietokortissa esitellään myös Musakärry, joka on Helsingin kaupungin kahdella varhaiskasvatusalueella toimiva ksylofoneja ja rytmisoittimia sisältävä kiertävä soitinkokoelma sekä sen ympärille kehitetty monipuolinen koulutuskokonaisuus. Rinnalla – Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa -julkaisuun on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Rinnalla-hanketta vuosina 2018-2020. Julkaisusta löytyy tarkat kuvaukset viidestä toimivaksi todetusta taide- ja kerrontalähtöisestä menetelmästä.

“Vau! Mä teen näitä ainakin satakymmentä!” -koosteeseen on kerätty 37 lasten kanssa toteutettua taideleikkikokeilua vuodelta 2022. Kooste on tuotettu Opetushallituksen rahoittaman LUOTO-Luovaa toimintakulttuuria rakentamassa – Lapsilähtöiset ja luovat toimintatavat varhaiskasvatuksessa -opintokokonaisuuden aikana, ja se löytyy Avoimien oppimateriaalien kirjastosta. Satuhieronta-menetelmä on lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävä sadun ja läsnä olevan kosketuksen yhdistelmä. Se tarjoaa luovuutta ja rentoutusta varhaiskasvatuksen arkeen.

Kirjoittaja: Essi Eteläkoski on varhaiskasvatuksen opettaja, joka opiskelee YAMK-tutkintoa Turun ammattikorkeakoulussa kulttuurihyvinvoinnin koulutusohjelmassa. Hän on opinnäytetyössään ollut mukana toteuttamassa Turun kaupungin esiopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa Pikkuväen taidepolkua.

Täältä löydät muut tähän mennessä julkaistut Taikusydän-tietokortit. 

Lähteet:

Juutinen, J., Siippainen, A., Marjanen, J., Sarkkinen, T., Lundkvist, M., Mykkänen, A. & Ruokonen, I. 2021. Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa!: Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Ruismäki, H., Hietanen, L: & Sepp, A. 2022. Taito- ja taidekasvatus elämänmittaiseksi eliksiiriksi. Teoksessa Ruokonen, I. (toim.) Ilmaisun ilo: Käsikirja 0–8-vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ruokonen, I. 2022, Ilmaisun monet muodot varhaislapsuuden kokonaisvaltaisessa pedagogiikassa. Teoksessa Ruokonen, I. (toim.) Ilmaisun ilo: Käsikirja 0–8-vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Salonen, H. 2019. Taide ja minä: oppimiskokemusten vaikutus taidesuhteen kehittymiseen. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopisto.

Varhaiskasvatuslaki (2018/540) 3 §.

Yleissopimus lapsen oikeuksista. YK. 1989.