Blogi: Elämän mittainen kulttuurisuhde ja muita turkulaisia keksintöjä

Turku on viime vuosina nostanut kulttuurin keskiöön kaupunkilaistensa hyvinvoinnin rakentajana. Kaupungin innovatiiviset palvelut ja ihmislähtöinen kehittäminen tavoittelevat elämänmittaista suhdetta kulttuuriin – jokaiselle turkulaiselle, omannäköisesti ja saavutettavasti.

Onnelliset turkulaiset

Turku teki 2021 kulttuurilupauksen: strategisen ja visiomaisen näkymän kulttuurin kehittämisestä. Yksi tavoitteista oli ’onnelliset turkulaiset’, jonka yhtenä tekona kehitettiin kulttuurihyvinvoinnin tuotekokonaisuutta.

Turussa on käytössä useita tuotteita, jotka kokoavat kulttuuri- ja liikuntapalveluita toiminnallisiksi ja viestinnällisiksi kokonaisuuksiksi: kulttuurikortti kaikille, Kimmoke-ranneke etuuksia saaville, senioripassi ikääntyneille ja nuorisopassi nuorille. Lisäksi kotiin tuotava kirjastokassi, verkossa toimiva omakirjasto ja kotoutumispalveluiden osana tarjottava Suomi tutuksi -toiminta täydentävät kohdennettujen kulttuurihyvinvointipalveluiden kokonaisuutta.

Tuotteiden tehtävä on tukea ihmisiä helposti lähestyttävään ja pitkäjänteiseen kulttuurisuhteeseen kaikenlaisissa elämäntilanteissa.

Erityisen tärkeä kohderyhmä ovat he, jotka eivät kulttuurin palveluita tavoita, vaikka haluaisivat.

Jos torilla tarjotaan hernekeittoa, tarjoa kulttuuria joskus muulloin

Saavutettavia kulttuuripalveluita ei voi kehittää kohtaamatta niitä ihmisiä, joita kulttuurilla halutaan tavoittaa. Turussa se tarkoitti jalkautumista torille, kirjaston portaille, lähiön apteekille ja ostarille. Viestintätyöpajassa kirjoitettuihin teksteihin pyydettiin kommentteja maahan muuttaneiden kielikurssilaisilta, kirjastokävijöiltä ja apteekin aulassa pysäytetyiltä ikäihmisiltä.  Kokemukset olivat avartavia: jos ”ranneke” kääntyy vieraskielisen käyttämällä konekäännöksellä joksikin ihan muuksi ja innostavaksi tarkoitettu teksti tuntuu vieraannuttavalta, on vika viestinnässä, ei ihmisessä, jota viesti yrittää tavoittaa.

Ihmislähtöisen kehittämisen ydin on nöyryys ihmisten erilaisten kokemusten, tarpeiden ja arvojen keskellä. Kulttuuripalveluiden asiantuntijoilla on itsellään paljon tietoa asiakkaista ja näiden ominaispiirteistä, mutta harvalla on aikaa ja mahdollisuuksia arkityössä jalostaa ja jakaa tätä ymmärrystä. Turussa koottiin tämän vuoksi kulttuurihyvinvoinnin asiakasprofiileja, jotka jäsensivät erilaisten kulttuurihyvinvoinnin asiakkaiden kokemusta: keitä he ovat, millaiset arvot ja elämäntapa heillä on ja millaiset viestikärjet ja kanavat löytävät heidät. Olennaista on ennen kaikkea ymmärtää elämän reunaehdot: lähiöstä keskustaan on usein pitkä matka ja joillekuille ruoka on tärkeämpi kuin korkealaatuisinkaan kulttuurielämys.

Etsivällä työllä ja yhteisellä brändillä kohti elämänmittaista kulttuurisuhdetta

Turussa kulttuurin tuotteet ovat käyttäjiensä keskuudessa pidettyjä, jopa rakastettuja. ”Kimmokelaiset” muodostavat oman yhteisönsä ja senioripassilaiset tapaavat yhteisissä menoissa. Hyvistä konsepteistaan huolimatta tuotteet eivät olleet riittävän tunnettuja eikä kokonaisuutena riittävän selkeitä.

Palveluita käyttämättömät eivät välttämättä tunteneet tai tunnistaneet itselleen suunnattuja tuotteita tai niiden käyttötapoja.

Lyhyellä tähtäimellä paremman tunnettuuden avaimeksi nousivat etsivän kulttuurityön ja yhteisölähtöisen viestinnän keinot. Esimerkiksi Turun liikuntapalveluissa hyväksi havaittu vertaisviestintä ja liiku lähellä -toiminta ovat osuvia myös kulttuurin tavoittelemille ihmisille. Samoin maahan muuttaneiden kanssa yhteisölähtöinen viestintä ja yhteistyö avaa ovia perinteistä viestintää tehokkaammin. Pitkäjänteisin haave on muodostaa tuotteille yhteinen brändi ja tuoteperhe, joka kasvaa ja kehittyy elämänkaaren mukana: jokaisen turkulaisen oma kortti, joka on yhtä hyvä jokaiselle, vaikkakin kaikille erilainen.

Turun kulttuurihyvinvoinnin konsepti on kehittämistyön loppu ja alku

Kokonaisuutena kulttuurin kärkihankkeen alla toteutetussa selvitys- ja kehittämiskokonaisuudessa muodostettiin Turun kulttuurihyvinvoinnin konsepti. Konseptiin kuuluu asiakasprofiilien, vertais- ja yhteisöviestinnän ja tuotekokonaisuuden brändäyksen lisäksi myös viestintäkanaviin, yhdyspintoihin ja johtamiseen liittyviä toimintatapoja. Käytännössä konsepti on suuntaviiva tulevaan toiminnan kehittämiseen ja edistämiseen: sen toimeenpano muodostuu tulevien vuosien aikana pienistä askelista niin yksittäisten ihmisten työotteissa kuin palveluiden kehittämisessä.

Kirsi Siltanen

Kirjoittaja on aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija, joka liikuttui turkulaisten kulttuuripalvelujen käyttäjien palautteista ja vakuuttui kulttuuripalveluiden ammattilaisen osaamisesta.