Kuinka Pieksämäki käyttää terveyden edistämisen määrärahan kulttuurihyvinvointiin?

Pieksämäelle myönnettiin sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahaa, joka on mahdollistanut Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hankkeen vuoden 2022 alusta vuoden 2023 loppuun saakka. Hankkeella olemme pyrkineet tavoittamaan niitä ihmisiä, jotka jäävät helposti kulttuuripalveluiden ulkopuolelle – palvelutaloissa asuvat ikääntyneet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä tukea tarvitsevat nuoret ja lapsiperheet.

Olemme ajatelleet kulttuurin hankkeessamme hyvin arkilähtöisesti. Se on liikkumista, taidetta, teatteria, tanssia – kaikkea sitä, mikä ruokkii mieltämme ja sieluamme. Yleensä kulttuurihyvinvointikeskusteluja ja -toimia tekevät suuret kaupungit, mutta Pieksämäki on keskikokoinen kaupunki Suomessa ja mekin pystymme toimimaan kulttuurihyvinvoinnin parissa. Resurssimme ovat rajallisemmat kuin suurissa kaupungeissa, mutta apunamme on laaja yhteistyöverkosto kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, ja tämä onkin pienempien kaupunkien mahdollisuus kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisessa.

Kulttuurihyvinvointikoulutusta sote-yksiköiden henkilöstölle

Hankkeessamme olemme kouluttaneet kulttuurivastaavia sote-yksiköihin lyhyiden koulutushetkien avulla. Koulutuksia on järjestetty kaksi kertaa, syksyllä 2022 sekä keväällä 2023, ja vielä ennen hankkeen loppumista järjestämme viimeisen koulutuskierroksen. Ensimmäisiin kahteen koulutukseen osallistui henkilöstöä niin vanhus-, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä nuorisotyöstä. Kolmas ja samalla viimeinen koulutus järjestetään syksyllä 2023 varhaiskasvatukselle sekä muille lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville.

Koulutukseen osallistuville on teetetty kyselyitä ennen koulutuksen alkua siitä, millaisiin asioihin he tarvitsevat tukea, jotta kulttuurihyvinvointityö mahdollistuisi yksiköissä heidän resurssiensa puitteissa. Vastauksissa on noussut esille tiedon ja ideoiden puute, mutta myös resurssien rajallisuus. Olemme pyrkineet tarjoamaan heille ratkaisuja sekä työkaluja kulttuurihyvinvointityön toteuttamiseen. Koulutuksissa olemme käyneet läpi kulttuurihyvinvointitermin merkitystä ja sosiokulttuurista työotetta. Olemme keränneet tietoa koulutukseen osallistuville ideapankeista ja kasaamalla kansioita, joihin on kerätty erilaisia aktiviteetteja ja ideoita, joita kulttuurivastaavat voivat hyödyntää työssään.

Lisäksi olemme koonneet esiintyjäpankin, johon on listattu paikkakuntamme kulttuuritoimijoita yhteystietoineen. Toiveissamme on, että kolmannen sektorin toimijat tulevat avuksi kulttuurivastaavien toimintaan esimerkiksi kulttuuriluotsipalvelun avulla tai esiintyvien ryhmien muodossa. Olemme yrittäneet myös luoda työkaluja kulttuuritoiminnan tukemiseen, esimerkiksi kirjastolle on tehty eri teemoilla muistelusalkkuja lainattavaksi. Työtä on tehty kulttuurivastaavien toiveiden mukaisesti – tavoitteena tiedon lisääminen.

Koulutuksen vaikutukset

Ensimmäinen koulutus pidettiin juuri ennen kuin hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Hyvinvointialueiden käynnistyminen näkyy siinä, että julkisen sote-puolen kulttuurivastaavat eivät ole vielä kaikissa yksiköissä päässeet toimimaan kulttuurihyvinvoinnin toteuttajina. Vaikka hanke onkin loppusuoralla, toivon että kansiot ja kaikki hankkeessa jaettu tieto toimivat työkaluina ja innostajina kulttuurihyvinvointityön toteuttamiseen.

Ikävä kyllä, olen törmännyt hankkeen aikana myös asenteisiin, että edelleen hoiva-alalla elää ajatus, että kulttuurihyvinvointityö ei ole työtä, mutta ei esihenkilöiden toimesta vaan rivityöntekijöiden. Siispä raikastetaan ajatus vastaamaan tätä päivää ja ajatelkaamme, että tarvitsemme sisältöä elämäämme, olipa matkamme missä vaiheessa tahansa. Se, että ihminen on sairas tai vanha, ei poista sitä, että emme olisi toiminnallisia muutoinkin kuin ruoan, lääkityksen ja pesujen muodossa. Toiminnallisuus voi olla rajallista ja lyhytaikaista, mutta annetaan sille mahdollisuus.

Emme vielä tiedä kuinka hankkeemme vaikuttaa tai jää elämään sote-yksiköissä. Sen me tiedämme jo tässä vaiheessa, että koulutettavien kulttuurivastaavien avulla tavoitamme useita satoja ihmisiä, jos vain vastaavien resurssit riittävät toimintaan. Kaikki, jotka ovat osallistuneet koulutukseemme, ovat työhönsä motivoituneita ja haluavat vaikuttaa työssä kohtaamiensa ihmisten hyvinvointiin. Eivätkä vaikutukset jää ainoastaan kulttuurihyvinvointitoiminnassa mukana oleviin henkilöihin, vaan vaikutukset ulottuvat myös heidän omaisiinsa.

Kirjoittaja:

Heidi Harmanen, Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hankkeen projektikoordinaattori, Pieksämäen kaupunki, kulttuuritoimi