Kulttuurikasvatussuunnitelma monialaisen yhteistyön mahdollistajana

Millainen on musiikkioppilaitosjärjestelmän ja taiteen perusopetuksen asema kulttuurihyvinvoinnin kentällä? Tätä kysymystä pohdin työssäni ja opiskellessani kulttuurihyvinvointia. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Yhtenä uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on taideopetuksen saavutettavuuden ja saatavuuden lisääminen (OKM 2024).

Kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat yksi mahdollisuus lisätä taideopetuksen saavutettavuutta. Ne mahdollistavat monialaisen yhteistyön taiteen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen välillä.

Taiteen perusopetuksessa tehdään monialaista yhteistyötä

Työskentelen koordinaattorina Pirkanmaan musiikkiopistossa, jossa olemme tehneet yhteistyötä kaupunkien sivistystoimien kanssa. Olen toistuvasti kuullut esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajilta, johtajatasolta sekä varhaiskasvatuksen kouluttajilta, miten vähän opettajien koulutuksessa pystytään antamaan valmiuksia taidekasvatuksen toteuttamiseen päiväkodeissa ja esiopetuksessa. Taiteen perusopetus voisi tarjota tähän ongelmaan ratkaisuja.

Taiteen perusopetuksessa kehitetään jatkuvasti luovia, taiteelle ominaisia leikkejä ja ilmaisun keinoja. Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat tarjoavat hyvän mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja tarjota saavutettavaa taideopetusta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa. Pidän tärkeänä, että kulttuurikasvatussuunnitelman sisältö on konsertti- ja näyttelyvierailuiden lisäksi lapsen omaa aktiivista toimijuutta ja ilmaisua tukevaa.

Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutuksen opinnäytetyössä pääsin kehittämään esikoululaisten, esiopetuksen opettajien sekä taiteen perusopetuksen opettajien kanssa Taidekaruselli-toimintamallia esiopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelman sisällöksi. Toimintamalli pilotoitiin keväällä 2024 Kangasalla, jossa toimintamalliin kuuluviin taidepajoihin osallistuivat kaikki esiopetusryhmät. Toimintamallin taideopettajat olivat kuudesta pirkanmaalaisesta taiteen perusopetuksen oppilaitoksesta: Kuvataide- ja käsityökoulu Emilistä, Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsästä, Pirkanmaan musiikkiopistosta, Sorin Sirkuksesta, Suomen Teatteriopistolta ja Tampereen konservatoriolta.  Opetus tapahtui esiopetusyksiköissä ja kukin ryhmä sai opetusta kolmesta eri taiteenlajista.

Oppimisen iloa taiteen avulla

Lapsen perusoikeuksiin kuuluu taiteessa, taiteesta ja taiteen avulla oppiminen. Taiteessa oppimiseen sisältyy lapsen taiteellinen ilmaisu, erilaisten taidelajien kokeileminen ikätason mukaisilla tavoilla sekä niiden kautta koettu oppimisen ja onnistumisen ilo. (Ruokonen 2022, 24.) Taiteesta oppiminen sisältää taiteisiin tutustumista aktiivisena toimijana leikin, tarinoiden ja elämyksellisen pedagogiikan kautta (Ruokonen 2020, 10). Taiteen avulla oppimisella tarkoitetaan taiteen avustavaa roolia muiden oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa (Ruokonen 2022, 26).

Valitsimme esiopetuksen opettajien ja taideopettajien kanssa Taidekaruselli-toimintamallin tavoitteiksi onnistumisen kokemukset sekä ilmaisun ja heittäytymisen tukemisen. Oppimisen ilon voi määritellä oppimisprosessin aikana tai sen jälkeen koettuna, aktiivisen toiminnan yhteydessä tai sen päätteeksi syntyneenä onnistumisen ja osaamisen kokemuksena (Rantala 2006, 162). Taide on itsessään ilmaisua ja siihen heittäytyminen edellyttää leikkisyyttä. Taide ja leikki muodostavat erittelemättömän kokonaisuuden, jonka ytimessä ovat elämyksellisyys, moniaistisuus, estetiikka, rytmi ja luovuus (Karjula & Eskelinen 2022, 12).

Opinnäytetyöni aineisto koostui esiopetuksen henkilöstölle tehdyn palautekyselyn tuloksista sekä lasten kokemuksista, joita selvitin Pelastakaa lapset -lapsijärjestön kehittelemän Ilojen aurinko, Harmitusten haamu ja Toiveiden puu -menetelmän (Kalliomeri ym. 2020, 33) avulla. Aineiston perusteella voitiin päätellä, että Taidekaruselli-toimintamallille asetetut tavoitteet toteutuivat: lapset kokivat iloa ja onnistumisia. He saivat myös kokemuksia eläytymisestä ja ilmaisuun heittäytymisestä tai he kuvasivat taidekokemustaan leikin kautta. Kaikille taidekokemukset eivät kuitenkaan tuottaneet iloa. Jokainen taidekokemus tarjoaa mahdollisuuden oppia jotain itsestään ja suhteestaan taiteisiin.

Ammatillisuus tukee taidekokemuksia

Oppimisympäristö ja opettajien ammatillisuus ovat merkittävässä osassa mielekkäiden taidekokemusten syntymisessä. Opetuksen ollessa leikillistä, ikätasolle suunniteltua ja lapsen vahvuuksia tukevaa, voi lapsi löytää itselleen ominaisen taideilmaisun, saada onnistumisen kokemuksia ja luoda pohjaa elinikäiselle taidesuhteelle.

Toivon, että taiteen perusopetus voisi tulevaisuudessa tuottaa entistä kattavammin sisältöjä kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Taiteen perusopetuksen ja opetustoimen välinen yhteistyö mahdollistaa saavutettavamman ja yhdenvertaisemman taidekasvatuksen. Varhaiskasvatuksen ja koulujen opettajat voivat saada vinkkejä ja rohkaistua käyttämään enemmän taiteellisia työtapoja opetuksessaan. Vastaavasti taideopettajat voivat saada varhaiskasvatuksen ja koulujen opettajilta uusia näkökulmia esimerkiksi lasten erityisen tuen tarpeiden huomioon ottamisessa. Eri alojen ammattilaiset voivat hyötyä yhteistyöstä ja oppia uutta työssään.

Kun lapselle tarjoaa mahdollisuuden taidekokemukseen, saavat aikuisetkin arvokkaan muistutuksen siitä, miten leikin ja taiteen lumoavaan maailmaan heittäydytään. Annetaan lasten olla siinä suunnannäyttäjiä ja vahvistetaan heidän oikeuksiaan saada saavutettavaa ja yhdenvertaista taidekasvatusta.

Kirjoittaja: Tuuli Isotalo

Tuuli Isotalo on koulutukseltaan musiikkipedagogi suuntautumisvaihtoehtonaan varhaisiän musiikkikasvatus (AMK) ja kulttuurihyvinvointi (YAMK). Isotalo työskentelee Pirkanmaan musiikkiopistossa koordinaattorina.

Lue lisää:

Isotalo, T. 2024. Oppimisen iloa ja taideleikkejä – Taidekaruselli-toimintamallin kehittäminen osaksi esiopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa Kangasalla. YAMK-opinnäytetyö. Kulttuuriala, kulttuurihyvinvointi. Turun ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Kalliomeri, R.; Mettinen, K.; Ohlsson, A.-M.; Soini, S. & Tulensalo, H. 2020. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu -opas. Helsinki: Pelastakaa lapset.

Karjula, A. & Eskelinen, M. 2022. AvoT! Taide osallisuuden ja leikin tukena varhaiskasvatuksessa. Lapinlahti: Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivu. Uudistuva taiteen perusopetus. Viitattu 11.12.2024.

Rantala, T. 2006. Oppimisen iloa etsimässä. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ruokonen, I. 2020. Varhaiskasvatuksen taidekasvatus. Leikkiä, lumousta, oppimista ja hyvää elämää. Helsinki: Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL.

Ruokonen, I. 2022. Ilmaisun monet muodot varhaislapsuuden kokonaisvaltaisessa pedagogiikassa. Teoksessa Ruokonen, I. (toim.) Ilmaisun ilo: Käsikirja 0–8-vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.