”Oletko sä se taiteilija?” eli kuvataiteilija edistämässä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta psykiatrisella kuntoutusosastolla
”Oletko hoitaja vai terapeutti?”, oli ensimmäisiä kysymyksiä, joita minulle esitettiin Päijät-Hämeen Keskussairaalan psykiatrian osaston käytävällä töihin tullessani. Vastaus usein toistuvaan kysymykseen oli aina: ”Ei, kun minä olen se taiteilija”. Pienen alkuhämmennyksen jälkeen ”se taiteilija” otettiin kuitenkin lämpimästi mukaan osaston yhteisöön ja sen osana viihdyn edelleen.
Nimeni on Kirsi Karppinen. Koulutukseltani olen siis kuvataiteilija, mutta lähiaikoina valmistumassa myös kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaksi Turun ammattikorkeakoulusta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palkkalistoilla olen työskennellyt osa-aikaisena taiteilijana tammikuusta 2023 alkaen, joskin toimin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän työntekijänä myös vuosina 2021 ja 2022. Sairaalamaailma alkoi tulla minulle tutuksi kuitenkin jo vuonna 2019 Vuoksi-hankkeen tiimoilta. Koko tänä aikana työpaikkoinani ovat olleet Keskussairaalan psykiatriset kuntoutusosastot 1 ja 2.
Yhteisöntaiteilija osana psykiatrian henkilökuntaa
Miten taiteilija sitten alun perin päätyi osaksi psykiatrian henkilökuntaa? Polkuni yhteisöllisen taiteen tekijäksi on ollut melko pitkä. Vähä vähältä aloin kokea perinteisen vapaan taiteilijan roolin riittämättömäksi. Voisi sanoa, että hieman kyllästyin tuottamaan teoksia yksin työhuoneeni ovien takana. Halusin, että taiteellani olisi suurempikin merkitys kuin vain näyttelykävijän silmänilona oleminen. Tärkeät asiat saavat muodon kohtaamisissa muiden ihmisten kanssa. Taiteen tekemiseni alkoi suuntautua ulos omasta pienestä kuplastani ja huomasin olevani yhteisöntaiteilija.
Hetkinen. Mikä ihmeen yhteisöntaiteilija? Yhteisöntaiteilija on henkilö, jonka taiteellinen työ tapahtuu erilaisten yhteisöjen parissa. Käytän itse nimenomaan termiä yhteisöNtaiteilija, joka korostaa yhteisöön kuuluvuutta. Yhteisöntaiteilijan työrooleja voi olla niin monta kuin on taiteilijoitakin, mutta ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalalla toimiessaan yhteisöntaiteilija pyrkii omalla erityisosaamisellaan tarjoamaan hoitoa tukevaa toimintaa yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa.
Kulttuurialan ammattilaisena yhteisöntaiteilija on vahvistamassa myös potilaiden ja henkilökunnan kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä edistämässä taiteen saavutettavuutta ja kulttuurihyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin huomioiminen osana terveydenhuoltoa on tärkeää, sillä taiteella ja kulttuurilla on tutkittuja terveyttä edistäviä vaikutuksia.¹ Taidetoiminnan kautta voidaan esimerkiksi edistää potilaan toimijuuden ja osallisuuden kokemusta osana kuntoutumisprosessia.²
Oikeus taiteeseen ja kulttuuriin kuuluvat ihmisoikeuksiin. Jokaisen ihmisen kulttuuriset oikeudet turvataan kuntien kulttuuritoimintalaissa,³ YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa⁴ ja Suomen perustuslaissa.⁵ Psykiatrisessa laitoshoidossa olevien potilaiden kulttuuristen oikeuksien toteutuminen voi vaarantua varsinkin pitkien hoitojaksojen aikana. Osaston yhteisöön jalkautuneena taiteilija voi omalta osaltaan olla mukana tukemassa taiteen saavutettavuuden toteutumista.
Erilaisten osallistumisen tapojen mahdollistaminen on tärkeää
Taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen tapoja voi olla monia. Taiteesta voi nauttia esimerkiksi tekijänä tai kokijana. Pyrin järjestämään oman toimintani siten, että se mahdollistaa erilaisia osallistumisen tapoja yksilölliset erot huomioiden. Kaikille esimerkiksi maalaaminen tai piirtäminen ei ole mieluisaa tai fysiologisista syistä mahdollista, mutta silti mukaan voi halutessaan tulla vaikka vain katselemaan ja juttelemaan. Osallistumispakkoa ei ole, vaikka olenkin aika hyvä houkuttelemaan uuden kokeilemiseen. Usein käy myös niin, että oppijan roolissa saatankin olla minä itse.
Oma taustani on visuaalisten taiteiden alueella, joten katsominen ja käsillä tekeminen ovat ensisijaisia tapojani vuorovaikuttaa maailman kanssa. Työssäni pyrin mahdollistamaan merkityksellisiä kohtaamisia taiteen äärellä. Näiden kohtaamisten sivutuotteina voi syntyä taideteoksia. Kanssani pääsee esimerkiksi maalaamaan, värittämään, piirtämään, muovailemaan ja rakentelemaan. Teemme välillä isoja projekteja, joihin voi osallistua molempien osastojen väki. Välillä saatamme toteuttaa jonkin teoksen tai teossarjan vain muutaman asiakkaan kanssa.
Yhteisöntaiteilija on nimensä mukaisesti koko yhteisön ”palveluksessa”. Osaamistani voi hyödyntää esimerkiksi kehittämistyössä. Teen paljon yhteistyötä paitsi hoitohenkilökunnan, myös vaikkapa kokemusasiantuntijan ja yhteisömuusikon kanssa. Isommissa projekteissa monialaisen yhteistyön sujuvuus onkin onnistumisen edellytys. Kulttuurialan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönäni olen tutkinut vuonna 2022 omaa taiteellista prosessiani osana osastoilla sovellettavaa Safewards -toimintamallia.
Kulttuurihyvinvoinnin ja asiakasosallisuuden edistämiseen kiinnitetään valtakunnallisesti yhä enemmän huomiota. Yhteiskunnalliset muutospaineet haastavat hyvinvointialueita kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisempaan ja ihmisläheisempään suuntaan. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa painotetaan eri toimijoiden laajan yhteistyön merkitystä.⁶ Taiteen ja kulttuurin ammattilaisilla on potentiaalia olla mukana ratkaisemassa aikamme suuria ongelmia.
Koen työni yhteisöntaiteilijana mielekkääksi ja tarpeelliseksi. Tunnen onnistuneeni erityisesti silloin, kun olen voinut auttaa jotakuta potilasta omien vahvuuksiensa ja voimavarojensa löytämisessä. Mieltäni lämmittää, kun työpäiväni päätteeksi minulta kysytään, milloin olisin taas seuraavan kerran tulossa. Jokainen päivä on erilainen ja luonnollisesti niihin mahtuu aika ajoin myös haasteita. Ei kuitenkaan liene liioittelua sanoa, että saan tällä hetkellä työskennellä unelma-ammatissani.
Kirjoittaja: Kirsi Karppinen, kuvataiteilija (YAMK)
Kuvat: Kirsi Karppinen
Lähteet:
¹ Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report; 67. World Health Organization (WHO).
² Laitinen, L. 2017. Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (Toim.). Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2017.
³ Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025, 2017. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 2019.
⁴ YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, 27. artikla. Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948.
⁵ Suomen perustuslaki. 16 § Sivistykselliset oikeudet, 17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. 11.6.1999/731.
⁶ Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Hyvinvointialuestrategia 2023–2025. 2022.