”Se tekee hyvää sieluun päin” – Taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksia sosiaalisessa kuntoutuksessa

Taide kohtaa sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalipedagogiikan

Henki ja elämä – luonto toipumisen lähteenä -hanke toteutettiin Oulun, Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa vuosina 2021–2023. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja sen tavoitteena oli kehittää ja kokeilla luontoperustaiseen toimintaan liittyviä toimintatapoja mielenterveyden haasteissa toipumisen tueksi. Taidelähtöiset menetelmät olivat yksi fokuksemme toiminnallisten menetelmien joukossa. Tarkastelemme tässä blogikirjoituksessamme taidelähtöistä työskentelyä sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä työparityössä sote-alan ammattilaisen ja taiteilijan välillä. Hankkeen taidelähtöinen työskentely toteutettiin pääosin kolmannen sektorin mielenterveystyön kentällä ja osana osallistujien muuta arjen kuntoutusta.

Taidelähtöinen toiminnallisuus on hyvin sovellettavissa sosiaaliseen kuntoutukseen

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, torjua syrjäytymistä ja edistää osallisuutta. (Sosiaalihuoltolaki 2017, 17§.) Ajatuksena on tukea ihmistä itsenäiseen ja omaehtoiseen toimintaan. Sosiaalinen kuntoutus toteutetaan usein pienryhmissä, mutta kuntoutujaa voidaan myös tukea liittymään osaksi olemassa olevaa ryhmää tai yhteisöä. Henki ja elämä -hankkeen ryhmätoiminta järjestettiin pääosin kolmannen sektorin mielenterveystyön kentällä ja osana osallistujien muuta arjen kuntoutusta. Taidelähtöinen työskentely kohdennettiin ja muokattiin toimintakyvyltään eritasoisten mielenterveyskuntoutujien sekä kuntoutujayhteisöjen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Taidelähtöisen työskentelyn lähtökohtana oli kunnioittaa jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskittyä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamiseen.

Taidelähtöisen työskentelyn ominaispiirteet: kokemuksellisuus, toiminnallisuus ja moniaistisuus ovat sovellettavissa laajasti toimintakyvyltään hyvin eri tasoisille kuntoutujille. Sosiaalipedagoginen työskentelyote ohjaustyössä tukee ryhmä- ja yksilökohtaista tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollistaa toipumista edistäviä uusia näkökulmia. Luova työskentely avartaa näkökulmia maailmaan, elämään, lähiyhteisöihin ja itseen. Se tuo esiin itsestä kumpuavia mahdollisuuksien ja toiveiden horisonttia, mitkä ovat olennainen osa mielenterveysongelmissa toipumista. (ks. Rönkä & Kuhalampi 2011.)

Kemi-Tornion seutukunnassa eräs onnistunut kokonaisuus oli kemiläisen Yhdessä ry:n matalan kynnyksen kohtaamispaikassa toteutettu Taidetiistain konsepti. Taidetiistai löysi hankkeen edetessä kohtaamispaikan yhteisökokouksen aloitteesta paikkansa talon toiminnassa. Viikoittaisten taidetuokioiden kevätkauden 2022 teemaksi valittiin muinaisuus, jonka parissa työskenneltiin erilaisin menetelmin ja materiaalein. Yksittäinen tapaaminen oli kestoltaan lyhyt (1–2h) ja osallistuminen oli mahdollista myös toimintaa seuraten. Kevään aikana menetelmiä ja materiaaleja vaihdeltiin silmällä pitäen hankkeen luontolähtöistä viitekehystä. Muinaisuuden teema huipentui yhteiseen retkeen Museo- ja tiedekeskus Luupin Kierikkikeskukseen, arkeologiseen ulkomuseoon.

Ammatillisen ja toiminnallisen osaamisen hyödyntäminen hankkeessa

Osallistuvan taiteen avulla osallistujia tuettiin reflektoimaan kokemusta ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä. Kuntoutujien, taiteilijan ja sote-alan ohjaajien yhteinen keskustelu ja vuorovaikutus työskentelyn ohessa sekä valmistuneita teoksia tarkastellen, synnytti tulkintaa ja osin jaettua ymmärrystä maailmasta. Taiteen hyvinvointivaikutusten todettiin yhteisesti syntyvän taiteen kohtaamisessa ja yhteisessä taidekokemuksessa. Olennaiseksi hankkeen taidelähtöisissä toiminnoissa fokusoitui moniaistisuus, vuorovaikutteisuus ja elämyksellisyys. (Ks. Manninen 2021, 138–139.)

Sosiaalipedagogisen työskentelyn toiminnallisuus ja ryhmän jäsenten keskeisen vuorovaikutuksen tukeminen vei työskentelyä eteenpäin luoden hyvää mieltä ja uusia voimavaroja (Ks. Nivala & Ryynänen 2019, 229–230). Toiminnallisuus mahdollisti yhdessä kokemisen ja jakamisen. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet: sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen toteutuivat Taidetiistain jatkumossa vähitellen, kuntoutujakohtaisesti (Sosiaalihuoltolaki 2017, 17§). Sosiaalisen kuntoutuksen ajatus tukemisesta itsenäiseen ja omaehtoiseen toimintaan näyttäytyi muun muassa tarkentuneena katseena lähiympäristön visuaalisiin ja esteettisiin yksityiskohtiin, joista keskusteltiin aika ajoin ryhmässä. Sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö on oma pienryhmänsä, mutta kuntoutujaa voidaan myös tukea liittymään osaksi olemassa olevaa ryhmää tai yhteisöä. Näin hankkeessa toteutettu taidelähtöinen toiminta voisi toimia kuntoutujalle vaikkapa siltana vapaan sivistystyön toimintaan.

Työparityöskentelyn ydin on keskustelu

Hankkeen kehittämistyössä tuli esiin, miten tärkeää työparityö ja sen roolitus ovat. Avoimet ryhmät ja monipuolinen taidelähtöinen työskentely vaatii yhteistä keskustelua. Toteutuksen suunnitteluvaiheesta lähtien myös molempien asiantuntijuuden ytimen ja toiminnallisen osaamisen yhteensovittaminen on olennaista. Keskeistä on luoda pääpiirteittäin tiedossa oleva suunnitelma huomioiden kuntoutujien vaihtelevakin toimintakyky ja valmiudet. Palautteen kuuleminen ja reflektio kuntoutujilta työskentelyn eri vaiheissa ryhdistävät ja tiivistävät työskentelyä.

Taiteen tekniikat ja esteettinen näkemyksellisyys ovat taiteilijan erityisosaamista. Kuntoutujalähtöinen läsnäolo ja vuorovaikutus edistivät työskentelyä (Ks. Viinonen, Rasa Viinamäki 2023). Sote- ja kasvatusalan ohjaaja toi hankkeessa toimintoihin kuntoutuksellista näkökulmaa sekä asiantuntijatietoa kuntoutumisesta ja dialogisesta, ryhmän koheesiota lisäävästä työskentelyotteesta. Usein ohjaajalla oli myös henkilökohtaista tietoa kuntoutujien toimintakyvystä, joka sujuvoitti työskentelyä.

Hanke mahdollistamassa uusia elämyksiä

Hankeresurssein ovat mahdollistuneet arjessa uudet, epätavanomaiset kokemukset ja elämykset. ”Se tekee hyvää sieluun päin” – totesi eräs kuntoutuja kertoessaan taidetyöskentelyn vaikutuksista omaan hyvinvointiinsa muun toiminnallisen työskentelyn ohessa. Sielu ja sieluun päin katsominen – taidelähtöinen työskentely aukaisee ovia ja näyttää suuntaa, se koskettaa ja sivelee, tekee hyvää. Näin hänen sanomisensa hankkeessa tulkitsemme.

Toiminnalliset ja osallistavat menetelmät ovat keskeinen osa sosiaalipedagogista toimintatapaa (Piirainen 2018, 42) ja sosiaalisen kuntoutuksen perustyöskentelytapa. Asiantuntijuuden jakaminen taidelähtöisessä työskentelyssä sosiaalisen kuntoutuksen kentällä vaatii yhteistä keskustelua ja kehittämistä. Onnistuessaan se avaa uudenlaisia kokemuksia ja näkökulmia ammattilaisten toimintaan sekä kuntoutumiseen.

Kirjoittajat:

Mari Riikonen, kuvataiteilija
Marjukka Rasa, yliopettaja, Lapin AMK
Sanna Viinonen, projektipäällikkö, Lapin AMK

Lähteet:

Hämäläinen, T. & Savolainen, K. 2016. Toiminta kuntoutumisessa – päämäärä ja väline. Teoksessa I. Autti-Rämö, A-L. Salminen & A. Ylinen (toim.) Kuntoutuminen. Duodecim. 281–286.

Manninen, A. 2021. Yhteyksiä luomassa. Nykytaideperustainen ilmiöpohjainen oppiminen Euroopan kansalaisuuden tarkastelussa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 319. Viitattu 2.2.2023.

Piirainen, K. 2018. Yhdenmukaisuutta ja tapauskohtaisuutta sosiaaliseen kuntoutukseen – palveluohjaus julkisen toimijan ratkaisuna. Teoksessa H., Kostilainen & A. Nieminen (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Diak työelämä 13, 10–24. Viitattu 13.5.2023.

Rönkä, A.-L. & Kuhalampi, A. 2011. Sanoilla yli sektorirajojen. Teoksessa Rönkä, A-L., Kuhanen, I., Liski M., Niemeläinen, S., Rantala., P. (toim.) Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 75. N – Paino Oy: Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, 30–34.

Sosiaalihuoltolaki 30.12 2014/1301

Viinonen, S., Rasa, M. & Viinamäki. 2023. Henki ja elämä – luonto toipumisen lähteenä. Lapin Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Viitattu 29.8.2023.