Taiteella ja kulttuuritoiminnalla työpahoinvointia vastaan

 

Työpahoinvointi työelämässä tuntuu lisääntyvän. Mediassa puhutaan asiasta jatkuvasti, ja esimerkiksi Työterveyslaitos kertoi mediatiedotteessaan 9.3.2023, että toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Vuosina 2021–2022 Työterveyslaitoksen tekemässä Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että vastaajien kokemus omasta työkyvystä oli alentunut ja työuupumusoireilu lisääntynyt.

Yksi varteenotettava keino työhyvinvoinnin edistämisessä voisi olla taiteen ja kulttuurin hyvinvointia edistävien vaikutusten hyödyntäminen. Näitä vaikutuksia aletaan jo yhä enemmän tunnistaa sosiaali- ja terveysalalla, jossa voidaan esimerkiksi hyödyntää taidetta ja taidelähtöisiä menetelmiä osana asiakastyötä.

Näkyvyyttä ja lisää tietoa

Vietämme elämästämme suuren osan työtä tehden. Miettiessäni kulttuurihyvinvoinnin koulutuksen YAMK-opinnäytetyöni aihetta itseäni alkoi kiinnostaa, miten taide- ja kulttuuritoimintaa on hyödynnetty tällä hetkellä Suomessa työhyvinvointia edistävässä toiminnassa ja minkälaista toimintaa on tarjolla.

Tutkin opinnäytetyötäni varten raportteja hankkeista ja projekteista, joissa taidelähtöinen toiminta oli ollut edistämässä työhyvinvointia ja työn kehittämistä. Osana tutkimusta haastattelin työhyvinvoinnin ja taidelähtöisen toiminnan asiantuntijoita sekä tein kyselyn toimijoille, jotka tarjoavat taidetoimintaa työyhteisöille.

Haastattelujen ja kyselyn perusteella suurimpia haasteita taiteen hyödyntämisessä työhyvinvoinnin edistämisessä näyttäisi olevan näkyvyyden lisääminen ja rakenteiden luominen. Vuonna 2021 Taide osana organisaatiota -verkoston pk-yrityksille kohdistetussa kyselyssä kävi ilmi, että yrityksissä ei juurikaan tunneta taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksia ja menetelmiä. Työnantajat eivät myöskään tunne palveluntarjoajia. Haastattelemani taiteilija-kehittäjä Krista Petäjäjärvi ehdottaakin välittäjäorganisaation luomista yritysten ja palveluntarjoajien välille.

Työterveyslaitoksen tutkija Heli Ansio kertoi haastattelussani tutkimuksiin perustuvan tosiasian, että taiteen kokeminen ja taidelähtöiseen toimintaan osallistuminen voi esimerkiksi lisätä työntekijöiden luovuutta ja innovatiivisuutta sekä parantaa työilmapiiriä ja lisätä yhteisöllisyyttä. Hänen mukaansa taiteella voi olla myös energisyyttä lisäävä voima. Se voi vähentää koettua stressiä ja siten lisätä koettua hyvinvointia. Ansio toivoisi, että työnantajat ymmärtäisivät taiteen ja kulttuurin menetelmien käytön hyödyt ja ottaisivat ne vakavasti.

Työntekijöiden hyvinvoinnista kannattaa huolehtia

Mitä taidelähtöinen toiminta sitten voisi olla työpaikalla? Yksinkertaisimmillaan se voi olla taideteoksia työtilassa luomassa tunnelmaa ja estetiikkaa ympärille. Se voisi olla esimerkiksi erilaisia yhteisiä toimintoja taiteen parissa, kuten teatterivierailu tai taidetyöpaja. Taide voi olla myös konkreettinen osa työn tekemistä. Esimerkiksi taiteilijan vetämien työpajojen avulla voidaan etsiä uusia luovia työnteon tapoja tai kokouskäytäntöjä. Taidelähtöinen toiminta voi lisätä työntekijöiden luovuutta, ja luovuus on yksi työelämässä tarvittava taito.

 

 

Hyvinvoivat työntekijät ovat myös merkittävä yritysten menestystekijä. Hyvinvoiva työntekijä on vähemmän sairaslomalla ja jaksaa tehdä töitä eläkeikään saakka (ja ehkä senkin jälkeen). Uskon, että työntekijöitä vetävät puoleensa parhaiten yritykset, jotka ovat näkyvästi pyrkineet huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista työpaikoilla muutenkin kuin jakamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Monet yritykset esittelevät työnhakuilmoituksissaan huolehtivansa työntekijöidensä hyvinvoinnista tarjoamalla työterveyspalvelujen lisäksi esimerkiksi työsuhde-etuja, yhteistä toimintaa henkilöstökerhon puitteissa tai oman kuntosalin. Työpaikkailmoituksia selaillessani en kuitenkaan ole vielä löytänyt työpaikkaa, joka mainostaisi käyttävänsä taidelähtöistä toimintaa hyvinvointiohjelmassaan.

Luovaa toimintaa tauoille

Aivotutkija Minna Huotilainen puhuu työn tauottamisen hyödyistä kirjassaan Miksi aivosi tarvitsevat tauon. Hänen mukaansa työn tauottamisella on monia positiivisia vaikutuksia, kuten työuupumuksen torjunta ja luovuuden lisääminen työpäivään. Tauotus auttaa myös aivoja toimimaan tehokkaammin.

Oma ehdotukseni työpäivän tauottamiseen on Luova taukotila. Taukotilassa työntekijät voivat yksin tai yhdessä työkaverin kanssa työpäivän aikana poiketa pitämässä taukoa meneillään olevasta työstään rentoutumisen ja luovan toiminnan parissa. Jotkut haluavat tauollaan vain rentoutua tekemättä mitään, jolloin taukotilaan voidaan sisällyttää esimerkiksi musiikin tai äänimaisemien kuunteluun ja meditointiin sopivia pisteitä. Toiset taas rentoutuvat parhaiten tekemällä jotain työstä poikkeavaa. Tällöin taukotilaan voidaan järjestää pisteistä, joissa voi esimerkiksi piirtää tai maalata, tehdä palapeliä tai käsitöitä.

Taukotilaa perustettaessa on tärkeää kuunnella työyhteisön toiveita ja ottaa ne huomioon. Taukotilan suunnittelussa ja perustamisessa voi käyttää apuna kulttuurihyvinvointiin perehtynyttä asiantuntijaa.

 

Kirjoittaja: Sisko Vähämäki

Opinnäytetyö: Vähämäki, Sisko. 2023. Taide- ja kulttuuritoiminta osana työhyvinvoinnin edistämistä. Kulttuuriala, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kulttuurihyvinvointi. Turun AMK.

 

Lähteet:

Huotilainen, M. 2021. Miksi aivosi tarvitsevat tauon? Taukokulttuurin elvytysopas. Jyväskylä: Tuuma.

Manka, M-L. ja Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. E-kirja. Alma Talent Bisneskirjasto. Helsinki: Talentum pro. Vaatii kirjautumisen palveluun.

Työterveyslaitos. 2023. Työhyvinvoinnin heikentymistä ei ole saatu pysäytettyä. Mediatiedote 9.3.2023.

Vuotila, K. 2021. Kysely taiteen hyödyntämisestä osana työelämän kehittämistä. Luovuus Työelämän Uudistumisessa, Yrityksen uudet kehittämisen keinot 2030 -webinaari 3.11.2021. KOOK Management. Tallenne katsottavissa YouTubessa.