Mitä?

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kokonaisvaltaista hyvää elämää. Tästä ilmiöstä on alettu viime vuosina käyttää käsitettä kulttuurihyvinvointi. Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia. Kulttuurin hyvinvointia tukevat vaikutukset ulottuvat läpi koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät jokaisen henkilökohtaisessa taide- ja kulttuurisuhteessa.

Vuoden 2015 lopulla käynnistynyt Taikusydän-yhteyspistetoiminta edistää ja tekee tunnetuksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää eri toimijoiden yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla. Lue lisää Taikusydämestä täältä.

 

Miksi?

Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Nämä kulttuuriset oikeudet on turvattu YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (1948) sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa.

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkimuksissa todettu olevan myös moninaisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin sekä koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen.

Tutkimuksissa taiteen ja taiteellisen toiminnan on havaittu voivan mm.

• parantaa hoitotuloksia ja vähentää fyysisiä ja psykologisia oireita
• vähentää rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä
• auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä
• ehkäistä ja vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta sekä
• tukea mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämistä.

 

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista (2019)

Maailman terveysjärjestö WHO:n marraskuussa 2019 julkaistun raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review –raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin monimutkaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja.

WHO Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti kattaa yli 3500 tutkimusta. Se on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin myötä on viimeistään kiistattomasti selvää, että taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista on vahvaa tutkimusnäyttöä. Lue lisää raportista täältä.

 

Tutkimustuloksia löydät myös Sitran ja Taikusydämen tietokorteista

Taikusydän on yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa julkaissut kaksi tietokorttia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sitran verkkosivustolle on koottu yhteen myös kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien keskeisiä tietolähteitä sekä tutkimuspoimintoja ja linkkejä verkossa vapaasti saatavilla oleviin tutkimuksiin. Lisäksi Taikusydän tuottaa omaa tietokorttisarjaa.

Lue lisää: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin

Lue lisää: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin

Lue lisää: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen

Lue lisää: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista

 

Lue lisää: Taikusydän-tietokortti 1/2021: Taide nuorten tulevaisuustaitojen tukena (PDF)

Lue lisää: Taikusydän-tietokortti 2/2022: Taide nuorten tulevaisuustaitojen tukena: hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja (PDF)

Lue lisää: Taikusydän-tietokortti 1/2023: Kulttuuri, taide ja luovuus ikääntyvässä yhteiskunnassa (PDF)

 

Miten?

Taiteeseen ja kulttuurin osallistuminen sekä taiteen ja kulttuurin kokeminen edistävät monin tavoin ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaikille saavutettavat kulttuuripalvelut, saavutettavat ja matalan kynnyksen taideharrastukset, arjessa läsnä oleva kulttuuri, taide- ja kulttuurikohteissa vieraileminen sekä taide osana rakennettuja ympäristöjä tukevat monimuotoisesti koettua hyvinvointia sekä tarjoavat iloa ja virkistystä.

On olemassa myös erityisiä kulttuurihyvinvointipalveluita, joiden tavoitteena voi olla esimerkiksi lisätä toimintakykyä, elämänhallinnan tunnetta ja koettua terveyttä sekä ehkäistä yksinäisyyttä ja sosiaalista eriytymistä monissa eri elämänvaiheissa. Yhteisöllinen taidetoiminta voi lisätä osallisuutta ja oikeutta itseilmaisuun, parantaa työhyvinvointia sekä tukea mielenterveyttä.

 

Kulttuurihyvinvointipalveluita ovat esimerkiksi:

• muistisairauksien ehkäiseminen musiikin ja tanssin keinoin
• nuorten syrjäytymisen ehkäisy draamaryhmässä
• vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen ja motoriikan tukeminen vauvasirkuksessa
• oman identiteetin rakentaminen valokuvan keinoin sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille
• yhteisömuusikon työskentely sairaalassa
• kummitaiteilijan työskentely koulussa, päiväkodissa tai palvelutalossa

Kulttuurihyvinvointi on tuore näkökulma mm. kulttuuri-, kirjasto-, kasvatus-, sote- ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Kunta tai järjestö voi toiminnassaan miettiä, miten sen tuottamat palvelut hyödyntävät kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää moniammatillista yhteistyötä osallisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

 

Esimerkkejä kulttuurihyvinvoinnin näkökulman huomioimisesta erilaisissa palveluissa:

• Neuvolassa vanhempia kannustetaan lukemaan ja laulamaan lapselle.
• Museo kehittää muistisairaille sopivan opastuksen ja näyttelykierroksen.
• Seurakunta palkkaa hoivamuusikon soittamaan ja laulamaan vanhainkodeissa.
• Koulu tarjoaa matalan kynnyksen taideharrastuskokeiluja lapsille
• Teatterissa toimii kuntouttavan työtoiminnan ryhmä tai teatteritoiminta on osa nuorten työpajatoimintaa.
• Palveluohjauksesta ohjataan taide- ja kulttuuripainotteisiin hyvinvointiryhmiin.
• Sosiaalipalveluista tarjotaan asiakkaalle Kaikukortti tai Kimmoke-ranneke, jolla pääsee taiteen ja kulttuurin pariin tai erilaisiin tapahtumiin maksutta.
• Sairaalassa ja hoivakodeissa mahdollistetaan musiikin kuunteleminen.
• Vapaaehtoinen kulttuuriluotsi lähtee kotona asuvan ikäihmisen seuraksi taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä museoihin.

 

Taustaa

2010-luvun alusta lähtien taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimus- ja kehitystoiminta sekä taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tuottaminen on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2010 käynnistynyt valtakunnallinen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (Taiku) -toimintaohjelma (2010-2014) antoi sysäyksen laajalle hallinnonrajat ylittävälle kehittämistoiminnalle.

Kyseessä oli maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hallitustasoinen ohjelma, jonka tehtävänä oli edistää taiteen ja kulttuurin hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Myös Suomen hallitusohjelman (2015) taiteen ja kulttuurin kärkihankkeen tavoitteena oli parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Sanna Marinin hallitusohjelmassa (2019) on puolestaan kirjattuna kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisääminen eri hallinnonalojen yhteistyötä vahvistamalla.

Lue lisää artikkelista Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf, 2019).

Päivitetty 21.11.2023.