Vammaisuus ja toimintarajoitteisuus

Erityistaidetoiminnan eettiset kysymykset on aihe, josta on puhuttu paljon, mutta kirjoitettu vähän. Kettuki ry:n julkaisemaan Hyviä kysymyksiä -oppaaseen on koottu tavallisempia erityistaiteen kentällä esitettyjä kysymyksiä ja taidetyön ongelmakohtia. Oppaassa esitettyjä vastauksia ja käytännön ratkaisuja on etsitty ja pohdittu yhdessä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden, taideohjaajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 
Erityistaidetoiminnan edunvalvojajärjestö Kettukin julkaisema ”Taidestudiotoiminta – taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä edistävä toimintamalli” jäsentää erityistaidetoiminnan alaa, parantaa erityistä tukea tarvitsevien visuaalisen alan taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksia taiteeseen ja kulttuuriin. Julkaisun on kirjoittanut taideohjaaja ja muotoilija Synnöve Jokelainen. Taidestudio-toimintamalli on tarkoitettu vammaispalveluiden palveluntuottajille laatusuositukseksi taidestudiotoiminnasta, jota toteutetaan osallisuutta ja työllistymistä edistävässä toiminnassa.
Kuvataiteilija, taidekasvattaja Petra Kallio tutkii opinnäytetyössään ”Näkyviin piirretyt: SuMu-taiteilijakirjat taidelähtöisenä kohtaamisen metodina” taiteilijakirjakonseptia, joka toteutettiin yhdessä Turun Kaupungin Pompon päiväkeskuksen vaikeavammaisten asiakkaiden ja Trager-terapeutti Virpi Riihiluoman kanssa. Työskentelyn kautta syntyi sarja SuMu-kirjoja, ”sun ja mun” kuvia, jotka toimivat asiakkaan ja taiteilijan yhteisinä taiteilijakirjoina ja uniikkiteoksina.
Julkaisu esittelee Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen (2020-2023) kokemuksia etätyöskentelystä. Omissa puheenvuoroissaan Lähteen Taidekummit Sanna-Maija Karjalainen, Heidi Ranta ja Tuomo Kangasmaa avaavat työskentelyä taiteilijoiden näkökulmasta.
Taiteilijaresidenssitoiminta sosiaali- ja terveysalalla on hyvä esimerkki sektorirajat ylittävästä yhteistyömallista. Residenssijakson aikana taiteilija työskentelee sote-alan yhteisössä hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Residenssitoimintaa erilaisissa hoivaympäristöissä on ollut Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Osallistujat ovat olleet muistisairaita, vuodepotilaita, mielenterveyskuntoutujia, omaisia, päiväkotilapsia, sairaalahenkilökuntaa, maahanmuuttajia, omaishoitajia jne. Tämä opas esittelee taiteilijaresidenssin eri vaiheita. Mukana on taiteilijoiden raporteista kerättyä kokemustietoa sekä pro gradu -tutkielmasta saatua tutkimustietoa residensseistä. Opas on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
Julkaisu tuo esiin puheenvuoroja ja esimerkkejä saavutettavuudesta taide- ja kulttuuritoiminnassa. Artikkeleissa kirjoittajat kertovat omista kokemuksistaan ohjaajina ja kokemusasiantuntijoina. Julkaisu on suunnattu taide- ja kulttuuritoiminnan parissa toimiville ohjaajille ja opettajille. Artikkelien yhteydessä on pohdinta- ja oppimistehtäviä, jotka voi tehdä yksin tai oman toimintaryhmän kanssa. Osa tehtävistä soveltuu oman ohjaajuuden kehittämiseen ja tarkasteluun.
Julkaisu on kuunneltavissa myös äänitallenteina SoundCloud-palvelussa sekä yhtenä kokonaisuutena että erillisinä ääniraitoina. Lue lisää tästä linkistä.
Toiveminä-valokuvissa neljä unelmahahmoa sekä heidän miljöönsä heräsivät henkiin. Kehittämishanke tutki tapoja, joilla laitosteatterin tuotantohenkilökuntaa sekä heidän osaamistaan hyödynnettiin osana yleisötyötä. Kehittämishankkeessa Svenska Teaternin eri alojen ammattilaiset toteuttivat unelmia ja toivekuvia yhdessä osallistujien kanssa. Kuvien tunnelmaa, visuaalista ilmettä sekä kuvissa esiintyviä Toiveminä-hahmoja työstettiin osallistavan taidetoiminnan keinoin. Osallistujien elämys syveni perinteisten teatterikeinojen avulla: puvustus, maskeeraus, lavastus, valot sekä äänet loivat kokonaisen maailman hahmon ympärille. Hanketta luotsasi Svenska Teaternin vastaavana yleisötyöntekijänä työskentelevä Noona Leppinen osana Kulttuurialan YAMK-tutkintoa Turun AMK:ssa. Hankkeesta valmistunut opinnäytetyö on ruotsinkielinen, ja sitä voi käyttää pohjana suunniteltaessa samankaltaista hanketta.
  • Selkokuvaopas (2023). Tekstit Kaisa Kaatra ja Anne Ketola. Selkokeskus, Kehitysvammaliitto ry.
Selkokuvaopas on opas kuvien käytöstä erityisesti selkoviestinnän tekijöille, suunnittelijoille ja asiantuntijoille, mutta myös kaikille muille viestijöille. Oppaan tavoitteena on kiinnittää huomiota kuvien merkitykseen, ymmärrettävyyteen ja helppoon hahmottamiseen viestinnässä tekstin tukena.
Tutustu myös selkokielen kirjoittamisohjeisiin sekä selkokielisiin julkaisuihin Selkokeskuksen verkkosivuilla.

Päivitetty 14.6.2023