Taikusydän suosittelee


  • Clift, S. & Camic, P. (toim.) (2016) Oxford Textbook of Creative Arts, Health, and Wellbeing. International perspectives on practice, policy, and research. Oxford University Press. Oxford.


  • Fancourt, D. (2017). Arts in Health: Designing and Researching Interventions. Oxford University Press. Oxford.


Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhustyössä työskentelevien työntekijöiden mahdollisuuksiin hyödyntää työssään luovuutta, taidetoimintaa sekä kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa.

Väitöskirjassa selvitetään tieteenteoreettisesti kansainvälisessä taide ja hyvinvointi -tutkimuksessa käytettäviä käsitteitä ja niiden merkitystä monitieteisestä näkökulmasta. Väitöskirjassa rakentui uusi käsitteellinen viitekehys, joka sisältää taiteen tutkimukseen ja hyvinvoinnin psykologiaan liittyvien eri näkökulmien tarkastelua. Psykologinen hyvinvointi yhdistetään väitöskirjassa taidetoimintaan uudella tavalla. Uudessa viitekehyksessä taidetoiminnan fasilitointiin, toiminnan ympäristöön, taideaktiviteettien sisältöön ja teosten tulkintatapoihin kiinnitetään huomiota. Osallistujan sisäinen motivaatio, persoonallisen ilmaisun mahdollisuus sekä subjektiivinen kokemus nostetaan tärkeiksi tutkimuskohteiksi. Johtopäätöksenä on, että visuaalisen taidetoiminnan arvioitu merkityksellisyys tulisi olla olennaista taide- ja hyvinvointitutkimuksessa.

Julkaisu kokoaa yhteen tutkittua tietoa taiteen hyvinvointivaikutuksista. Eri tutkimuksissa taiteen on havaittu parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä vaikuttavan positiivisesti hoidon laatuun ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Yhteisöllinen ja osallistava taiteellinen toimita voi myös tarjota osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi sekä arvostetuksi tulemisesta. Taiteen vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi suhteessa fyysiseen ja koettuun terveyteen, subjektiiviseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja mielenterveyteen. Katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten mukaan osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan voi tarjota mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja terveyttä holistisella tavalla jokapäiväisessä elämässä. 

Julkaisuun on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä. Näkökulmina ovat taiteen vaikutukset nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointiin.

Sivusto kokoaa yhteen lähteitä ja kirjallisuutta taiteesta terveyttä -käytännöistä. Se tarjoaa kronologisesti etenevän aikajanan, jossa esitellään Britannian merkittävimpiä taiteesta terveyttä -kentän julkaisuja viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Sivustolla on erinomainen hakutoiminto, jossa julkaisuja voi lajitella muun muassa taiteenaloittain tai kohderyhmien mukaan. Sivustolta löytyy myös linkit keskeisiin alan tutkimuskeskuksiin ja verkostoihin Britanniassa. 



The University of Florida Center for the Arts in Medicine is committed to advancing research, education and practice in arts in medicine, locally and globally. The Center undertakes work in three primary areas of focus: education and training, research, and outreach. The Centre for Arts in Medicine website is featuring a new research database – a curated listing of over 1,000 articles specifically related to arts and health, available to anyone.

Perhetausta vaikuttaa lapsen kokemukseen mahdollisuudestaan osallistua kulttuuritoimintoihin. Korkeamman sosioekonomisen aseman omaavien perheiden lapsilla on myönteisempi asenne kulttuuritoimintoja kohtaan ja he kokevat vähemmän esteitä museoissa käynnille kuin alhaisemman sosioekonomisen taustan omaavat. Ilmiön väitöstutkimuksessaan havainnut Piia af Ursin toteaa myös, että vaikka perheen sosioekonominen tausta ei ennustanut kulttuuriin osallistumista suoraan, perhetaustan vaikutus välittyy koettujen esteiden kautta.