Eri kohderyhmät yhdessä
- Ansio, Heli, Furu, Patrick & Houni, Pia (2016): Taide torjuu yksinäisyyttä. ArtsEqual Policy Brief 2/2016.
Suomen aikuisväestöstä yksinäiseksi olonsa tuntee yli 400 000 henkilöä. Tutkimusten mukaan yksinäisten ihmisten elinikä on alempi, ja yksinäisyyden tiedetään lisäävän myös henkisen sairastumisen riskiä. Apua voi saada osallistavasta taide- ja kulttuuritoiminnasta, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksessa.
- Hautio, Minna (2017) (toim.): TAVOITTAAKO TAIDE? Kokemuksia kunta- ja aluetaiteilija- sekä lähiöhankkeista. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 25.
Teos kuvaa kuudentoista hankkeen kokemusten kautta sitä, miten taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää yhteisöjen aktivointityössä, lähiöiden kehittämisessä, hyvinvointia tukevassa työssä sekä aluesuunnittelussa. Se myös avaa ammattitaiteilijoiden moninaisia työnkuvia näissä tehtävissä ja valottaa toiminnan merkityksiä niin taiteilijoiden, kuntien kuin yleisöjenkin näkökulmista. Teoksessa pohditaan lisäksi, miten osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa osaksi kuntien ja muiden toimijoiden rakenteita. Keskeisenä näkökulmana tässä on monialaisuus ja siihen liittyvä sektori-, hallintokunta- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.
- Huhtinen-Hildén L. & Lamppu M. (toim.) (2018): Odottamattomia aarteita: Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Opas sisältää ilmaisuun, vuorovaikutukseen ja erilaisiin ryhmätilanteisiin sopivia ideoita luovaan toimintaan sovellettavaksi eri-ikäisten osallistujien kanssa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalojen ympäristöissä. Ideoissa hyödynnetään tarinoita, kuvia, musiikkia, liikkumista, leikkiä, sanoja, mielikuvia, kekseliäisyyttä, kuuntelua ja ryhmän yhteisen innostuksen löytämistä. Julkaisun on tuottanut Metropolia AMK osana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKUa.
- Ilmonen, M. & Lilius, J. (toim.) (2016): Kulttuurin paikka? Kulttuuri asuinalueiden kehittämisessä – Tapaus Suomen Kansallisteatteri Kontulassa. Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER, 2/2016.
Kulttuurista on tullut kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksen Reittejä Kontulaan-raportti osoittaa ruotsalaisten ja suomalaisten esimerkkien avulla, että kulttuuria ja taidetta käytetään monipuolisesti ympäristöjen parantamisen välineinä. Raportissa tarkastellaan erityisesti Suomen Kansallisteatterin yleisötyötä Helsingin Kontulassa kuvaamalla Reittejä-Kontulaan -projektin (2013-2015) vaiheita ja arvioimalla hankkeen vaikutuksia.
- ISEAS: Internationally Socially Engaged Art Symposium. Symposiumin julkaisuja (2018, 2019) osallistavasta taiteesta symposiumin sivuilla: International Socially Engaged Art Symposium.
- Lamppu, M., Mikkola, T., Niemi J. & Ala-Nikkola, E. (toim.) (2024): Uusia säveliä etsimässä – luovan toiminnan mahdollisuuksia omaishoitoperheiden tueksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 135. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki.
Artikkelikokoelma nostaa esiin näkökulmia, joita tulee huomioida omaishoitoperheiden hyvinvointia edistävässä toiminnassa ja sen kehittämisessä. Kirja auttaa ymmärtämään, kuinka luovuus ja monitaiteellinen toiminta voivat lisätä osallisuuden kokemuksia ja rakentaa hyvinvointia. Julkaisu on toteutettu osana Uusia säveliä etsimässä -hanketta, jota on rahoittanut STM terveyden edistämisen määrärahasta.
- Leinonen, Hanna (2016): Takuulla voimaa! – Musiikkityöpajat syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos.
- Leppänen, Aino, Kumpulainen, Kaisu & Luonila, Mervi (2023): Hyvinvointia lähiössä. Kulttuurin merkitys lähiöissä asuville ihmisille. Tietokortti 10. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Cuporen tietokortissa lähiöitä on tarkasteltu kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tapaustutkimuksen kohteena ovat olleet Jyväskylän kaupunki ja sen kaksi lähiötä, Huhtasuo ja Keltinmäki-Myllyjärvi. Cuporen sivuilla on ladattavissa myös muita tutkimushankkeeseen ja kulttuuriin liittyviä tietokortteja.
- Piitulainen, Mira (toim.) (2023): Kuntakuvataiteilija: kuvataiteen ammattilaiset kuntien kehittäjinä. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja B, Raportti 11/2023.
Satakunnan AMK:n koordinoimassa Kuntakuvataiteilija-hankkeessa (2022–23) kymmenen kuntakuvataiteilijaa työskenteli maaseutumaisessa ympäristössä taiteen ja kulttuurin parissa eri puolilla Suomea. Hankkeen aikana kehitettiin kuntakuvataiteilija-malli, jossa taiteilijat toteuttivat tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa taiteellista toimintaa tarjoten paikkakunnan asukkaille mahdollisuuksia osallistua. Hankejulkaisu esittelee hankkeessa työskennelleet kuntakuvataiteilijat, projektikoordinaattoreiden havaintoja sekä erilaisia malleja ja kipinöitä kuntakuvataiteilijuuden toteuttamiseksi.
- Sotesta ja kulttuurista SOTEKUksi. TEIJO-hankkeen 2015-2016 -esiselvitys. Kulttuurikeskus PiiPoo, Lempäälä 2016.
Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.
- Siirala, Riikka (2020): Vauvat ja vanhukset yhteisen taidekokemuksen äärellä: ikäpolvien kohtaamisia BabyTango-esityksessä. Kulttuurialan opinnäytetyö (YAMK). Taiteen uudet kontekstit.
Opinnäytetyössä tutkitaan vauvojen ja vanhusten kohtaamisia BabyTango-tanssiesityksessä hoivayhteisöissä. Tutkielmassa avataan esityksen elementtejä, vuorovaikutussuhteita ja esityksen vastaanottoa. Opinnäytetyö esittää, että ikäpolvien välisille taidekokemuksille on tarvetta, ja ne ovat merkityksellisiä niin vanhuksille, heidän hoitajilleen ja omaisilleen, vauvaperheille kuin taiteilijoille. Yhteinen jaettu taidekokemus toi osallistujille yhteenkuuluvuuden tunteen, tunteen osallisuudesta sekä elämän jatkuvuudesta.
Päivitetty 4.11.2024.