Politiikkasuositukset ja toimenpide-ehdotukset

Selvitys osoittaa, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen yhdyspinnoilla yhteistyötä on sujuvoitettava tulevassa maakuntarakenteessa. Yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat edellytys sille, että asiakas saa palveluja sujuvasti sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspinnoilla tulevassa maakuntarakenteessa. Kulttuurihyvinvointi on esimerkki alueesta, joka edellyttää toimivia yhdyspintarakenteita. Selvityksessä on esitelty kulttuurihyvinvointiin liittyvät tapaustutkimukset Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Tutustu myös aiheeseen liittyvään Policy Briefiin. 
Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuurikasvatus vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. ArtsEqual-tutkijat ehdottavat toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus on kaikkien oppilaiden saatavilla. Taidekasvatus vahvistaa koululaistaitoja, identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja ennen kaikkea toisen kohtaamista. Taiteella ja taidekasvatuksella on kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia: oppimisvalmiuksien vahvistumisen lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän.
  • Anttila, E., Jaakonaho, L., Kantomaa, M., Siljamäki, M., Turpeinen, I. (2019): Tanssi liikuttaa. Arts Equal Policy Brief 1/2019.
Tanssi on kulttuuria ja taidetta. Samalla se on kokonaisvaltaista, fyysistä toimintaa. Tanssi voi tukea jokaisen peruskoulun oppilaan oppimista, fyysistä aktiivisuutta, kulttuurista osallisuutta ja valmiutta ilmaista itseään monipuolisesti. Liikuntasuoritusten arviointi, vertailu ja kilpailullisuus tuottavat monelle kielteisiä kokemuksia. Moni suorituskeskeisen liikunnan vastenmielisenä kokeva lapsi ja nuori nauttii vapaammasta liikkumisesta kuten tanssista, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen uusimmassa toimenpidesuosituksessa ”Tanssi liikuttaa”.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperustasta nostaa esiin omana kokonaisuutenaan myös kulttuurihyvinvointiin liittyvän tiedonkeruun, sen nykytilan ja siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
  • Juntunen, M-L., Kamensky, H. & Turpeinen, I. (2019): Etsivä kulttuurityö
    lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. Arts Equal Policy Brief 2/2019.
Taidekasvatuksella on käyttämätöntä potentiaalia sellaisten lasten ja nuorten osalta, jotka ovat vaarassa syrjäytyä myöhemmin, sanovat ArtsEqual-hankkeen tutkijat toimenpidesuosituksessaan. Tällaisia lapsia ja nuoria voitaisiin tavoittaa etsivän kulttuurityön avulla. Etsivällä kulttuurityöllä tarkoitetaan kulttuuriharrastuksen tarjoamista räätälöidysti lapselle tai nuorelle, joka ei muuten osaisi hakeutua tai pääsisi sellaisen pariin. 
Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2016-2019 toimineen yhteistyöryhmän (Taiku2-työryhmä) loppuraportti suosittaa mm. Taikusydämen kaltaisen valtakunnallisen yhteyspisteen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Raportti antaa toimenpidesuosituksia myös koulutuksen, tutkimuksen, työelämän sekä rakenteiden kehittämiseen.
Selvityksessä tarkasteltiin kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen ja taloudellisen arvioinnin tilannetta. Selvitys osoitti, että taloudellisen arviointitoiminnan vahvistamiseksi tarvitaan lisää konkreettisia tekoja. Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointitutkimus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna vielä vähäistä ja pistemäistä. Tutustu myös aiheeseen liittyvään Policy Briefiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää useita systeemiseen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla hyvinvoinnin johtamisesta tehdään ennaltaehkäisevää toimintaa ja liikunnan sekä kulttuurin hyvinvointivaikutukset nostetaan politiikkaohjauksen keskiöön.
Valtioneuvosto on antanut 28.11.2024 eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon, joka linjaa kulttuuripolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa 2040-luvulle saakka. Selonteossa korostetaan kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamista. Selonteko pitkän aikavälin strategiana perustuu jatkuvaan yhteistyöhön eri politiikan alojen kanssa, ja sitä täydennetään myöhemmin toimeenpanosuunnitelmalla.

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön suositukset velvoittavat maakuntia ja kuntia parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Suositukset sisältävät käytännön toimia, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistetaan kulttuuriin osallistumista. Toimenpiteet on tarkoitettu kaikille. Eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko julkistivat suositukset 17. joulukuuta 2018. Suositukset ovat osa hallituksen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamisen kärkihanketta.
Kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöryhmä Taiku3 asetettiin toimikaudelle 9.4.2020–15.2.2023 toteuttamaan pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitetta lisätä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia eri hallinnonalojen yhteistyötä lisäämällä. Taiku3 on jatkanut Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman sekä Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän (Taiku2) tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista. Tämän ja edellisten työryhmien työn myötä, terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta on kytketty entistä vahvemmin osaksi monialaista hyvinvoinnin edistämistä sekä sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa.

Päivitetty 2.12.2024.