Julkaisuja kulttuurin ja taiteen rahoituksesta
- Elämä pitkä, taide lyhyt? Ikäihmisten kulttuuripalveluiden rahoitus Helsingissä. (2016). Helsingin kulttuurikeskus.
- Jakonen O., Kurlin Niiniaho, A., Oksanen-Särelä, K. & Sokka, S. (2021): Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Cuporen työpapereita 13. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
- Jakonen, O. & Lahtinen, E. (2019): Taide, kulttuuri ja hyvinvointi. Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cuporen verkkojulkaisuja 53. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
- Kulttuurin aika on nyt ja aina: Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle. Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle. (2022). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:23.
- Rahapuhetta taide- ja kulttuurikentältä. (2022). Xamk Inspiroi 38. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Kulttuurin paikka.
Rahapuhetta taide- ja kulttuurikentältä sisältää puheenvuoroja, haastatteluja ja tietolaatikoita rahasta ja talousosaamisesta. Julkaisun taustalla on kaksi kulttuurin kehittämistehtävää: Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa toteutunut Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen sekä Etelä-Pohjanmaan Kulttuurin paikka.
- Rahan kosketus. Miten taidetta Suomessa rahoitetaan. (2015). Suomen Kulttuurirahasto.
- Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja. (2021). Erkki Liikanen (pj.), Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara, Ulla-Maj Wideroos, Teemu Pekkarinen (siht.). Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12. Valtioneuvosto, Helsinki.
- Tammela, A. (2023). Taide, kulttuuri ja hyvinvointi: kuka maksaa viulut? Teoksessa A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen, & J. Eilola (Eds.), Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna (pp. 82-98). Jyväskylän yliopisto. JYU Studies, 3.
Annika Tammelan artikkelissa tarkastellaan taiteen ja kulttuurin asemaa kotimaisella tiedekentällä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Artikkeli esittelee taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimusta, sen kenttää ja kulttuurireseptin käyttöönoton mahdollisuutta. Artikkelissa pohditaan, kuinka akateemiseen tutkimukseen olennaisesti kuuluvaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta voitaisiin hyödyntää tutkimustulosten esittelyssä niin, että tulokset tavoittaisivat rahoittajat ja päättäjät entistä tehokkaammin.
Päivitetty 20.11.2024