Mielenterveys ja mielen hyvinvointi

 

Brittitutkimuksessa tarkastellaan erilaisten ajankäyttötapojen yhteyttä mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin koronasulun aikana Britanniassa. Tilastollisen tutkimuksen aineisto kattaa yli 50 000 aikuista ja tarkasteluajanjaksona on 11:n viikon tiukimpien koronarajoitusten ajanjakso keväällä 2020.
Tutkimuksessa havaittiin, että koronapandemian aikana erilainen harrastustoiminta, kuten lukeminen, musiikin kuuntelu, liikunta ja puutarhanhoito oli yhteydessä vähäisempään ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen sekä parempaan elämään tyytyväisyyteen. Sen sijaan runsaalla koronauutisten seuraamisella tai televisionkatselulla oli yhteys heikompaan mielen hyvinvointiin.
  • Clift, S. & Hancox, G. (2010). The significance of choral singing for sustaining psychological wellbeing: findings from a survey of chorister in England, Australia and Germany. Music Performance Research, 3(1), 79-96.
  • Clift, S. & Morrison, I. (2011). Group singing fosters mental health and wellbeing: findings from the East Kent ’singing for health’ network project. Mental Health and Social Inclusion, 15(2), 88–97.
  • Cole, A., Jenefsky, N., Ben-David, S. & Munson, M.R. (2018). Feeling Connected and Understood: The Role of Creative Arts in Engaging Young Adults in Their Mental Health Services. Social Work with Groups, 41(1-2), 6-20.
  • Fancourt, D., Perkins, R., Ascenso, S., Carvalho, L., Steptoe, A. & Williamon, A. (2016). Effects of Group Drumming Interventions on Anxiety, Depression, Social Resilience and Inflammatory Immune Response among Mental Health Service Users. PLoS ONE, 11(3), 1-16.
Vuonna 2018 julkaistussa brittitutkimuksessa selvitettiin, voiko kulttuuriosallistuminen olla masennukselta suojaava tekijä ikääntyvillä (52-89-vuotiailla). Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. museoissa, teatterissa ja elokuvissa käymisen yleisyyttä suhteessa masennusriskiin 10 vuoden aikajaksolla. Tutkimuksessa havaittiin annos-vastesuhde kulttuuriosallistumisen yleisyyden ja masennukseen sairastumisriskin välillä, kun sosiodemografiset, terveyteen liittyvät ja sosiaaliset tekijät oli huomioitu. Tutkimuksen mukaan niillä, jotka kävivät kulttuuritilaisuuksissa kerran kuussa tai useammin, oli jopa 48% alhaisempi riski sairastua masennukseen.
THEATRE – teatteri toipumisen välineenä -taide- ja tutkimusprojektin tarkoituksena oli tutkia ja tehdä näkyväksi asumispalveluissa asuvien mielenterveyskuntoutujien ja muistisairauksia sairastavien sekä asumispalveluyksiköissä työskentelevien ihmisten ajatuksia ja kokemuksia kodista teatterin keinoin. Projektissa tutkittiin lisäksi sitä, miten teatteri voisi toimia osana kuntoutusta. 
  • King, R., Neilsen, P. & White, E. (2013). Creative writing in recovery from severe mental illness. International Journal of Mental Health Nursing, 22(5), 444–452.
  • Lawson, J., Reynolds, F., Bryant, W. & Wilson, L. (2014). ’It’s like having a day of freedom, a day off from being ill’: Exploring the experiences of people living with mental health problems who attend a community-based arts project, using interpretative phenomenological analysis. Journal of Health Psychology, 19(6), 765-777.
  • Lipe, A., Ward, K., Watson, A., Manley, K., Keen, R., Kelly, J. & Clemmer, J. (2012). The effects of an arts intervention program in a community mental health setting: A collaborative approach. The Arts in Psychotherapy, 39(1), 25–30.
  • Margrove, K., Heydinrych, K. & Secker, J. (2013). Waiting list-controlled evaluation of a participatory arts course for people experiencing mental health problems. Perspectives in Public Health, 133(1), 28–35.
  • McKeown, E., Weir, H., Berridge, E., Ellis, L. & Kyratsis, Y. (2016). Art engagement and mental health: experiences of service users of a community-based arts programme at Tate Modern, London. Public Health, 130, 29–35.
Tanssi-liiketerapialla voi olla suotuisia vaikutuksia masennuksen hoidossa, osoittaa vuonna 2021 julkaistu KELA:n rahoittama tutkimus. Tutkimuksessa tanssi-liiketerapiaan osallistuneiden oireet vähenivät merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmäläisiin, joiden oireet eivät muuttuneet. Lisäksi osallistujien työ- tai opiskelukyky vahvistui. Terapiaan osallistuneista lähes 45 % hyötyi siitä.
Psykologian maisteri Päivi Pylvänäinen tutki väitöstyössään tanssi-liiketerapian ryhmämuotoista käyttöä masennuksen hoidossa. Tanssi-liiketerapia on yksi luovien taideterapioiden muoto, joka perustuu vuorovaikutukseen, liikkeeseen ja keskusteluun. Tutkimus osoitti, että tanssi-liiketerapiaryhmien tuottama kehonkuvan muuttuminen positiivisemmaksi liittyi masennusoireilun vähenemiseen.
  • Sagan, O. (2012). Connection and reparation: narratives of art practice in the lives of mental health service users. Counselling Psychology Quarterly, 25(3), 239–249.
  • Sapouna, L. & Pamer, E. (2016). The transformative potential of the arts in mental health recovery – an Irish research project. Arts & Health, 8(1), 1-12.
  • Secker, J., Loughran, M., Heydinrych, K. & Kent, L. (2011). Promoting mental well-being and social inclusion through art: evaluation of an arts and mental health project. Arts & Health, 3(1), 51–60.
  • Thomson, L., Lockyer, B., Camic, P. & Chatterjee, H. (2018). Effects of a museum-based social prescription intervention on quantitative measures of psychological wellbeing in older adults. Perspectives in Public Health, 138(1), 28-38.
Vuonna 2018 julkaistun brittitutkimuksen tavoitteena oli arvioida museoissa toteutettujen ns. museums on prescription -interventioiden vaikutuksia ikääntyvien psykologiseen hyvinvointiin. Iältään 65-94-vuotiaat osallistujat ohjattiin 10 viikon mittaisiin museoympäristössä toteutettuihin interventioihin, joihin sisältyi viikoittain noin 2 tuntia kerrallaan mm. museo-objektien käsittelyä sekä taidetoimintaa näyttelyiden pohjalta. Muutoksia osallistujien psykologisessa hyvinvoinnissa arvioitiin käyttäen validoitua Museum Wellbeing Measure for Older Adults (MWM-OA) mittaria. Tutkimuksessa havaittiin positiivisia muutoksia ikääntyvien psykologisessa hyvinvoinnissa niin yksittäisten tapaamisten aikana kuin pidemmällä aikavälillä.
  • Wilson, C., Secker, J., Kent, L. & Keay, J. (2017). Promoting mental wellbeing and social inclusion through art: six month follow-up results from Open Arts Essex. International Journal of Mental Health Promotion.
  • Ørjasæter, K. B. & Ness, O. (2017) Acting Out: Enabling Meaningful Participation Among People With Long-Term Mental Health Problems in a Music and Theater Workshop. Qualitative Health Research, 27(11), 1600-1613.