Seniorit ja ikäihmiset

 

Britanniassa toteutetussa arviointitutkimuksessa selvitettiin sairaalaympäristössä toteutetun ryhmämuotoisen tanssitoiminnan vaikutuksia iäkkäillä potilailla. Arvioinnissa tarkasteltiin tanssitoimintaa seitsemällä eri sairaalaosastolla, hyödyntäen toiminnan havainnoinnissa validoitua Arts Observation Scale (ArtsObs) -mittaria.
Arvioinnin mukaan musiikkia ja liikettä yhdistävään luovaan tanssitoimintaan osallistuminen mm. lisäsi liikettä ja fyysistä aktiivisuutta, paransi mielialaa sekä sai aikaan sosiaalista kanssakäymistä ryhmäläisten kesken. Arviointiraportissa pohditaan myös ArtsObs -mittarin soveltuvuutta tanssi-interventioiden havainnoinnissa sekä mahdollisia teorioita, jotka selittävät arvioinnissa havaittuja muutoksia.
  • Cohen, G., Perlstein, S., Chapline, J., Kelly, J., Firth, K. & Simmens, S. (2006). The impact of Professionally Conducted Cultural Programs on the Physical Health, Mental Health, and Social Functioning of Older Adults. The Gerontologist, 46(6), 726-734.
  • Eeckelaar C., Camic P. & Springham, N. (2012). Art galleries, episodic memory and verbal fluency in dementia: an exploratory study. Psychology of Aesthetics, Creativity and the Arts, 6(3), 262-272.
Vuonna 2018 julkaistussa brittitutkimuksessa selvitettiin, voiko kulttuuriosallistuminen olla masennukselta suojaava tekijä ikääntyvillä (52-89-vuotiailla). Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. museoissa, teatterissa ja elokuvissa käymisen yleisyyttä suhteessa masennusriskiin 10 vuoden aikajaksolla. Tutkimuksessa havaittiin annos-vastesuhde kulttuuriosallistumisen yleisyyden ja masennukseen sairastumisriskin välillä, kun sosiodemografiset, terveyteen liittyvät ja sosiaaliset tekijät oli huomioitu. Tutkimuksen mukaan niillä, jotka kävivät kulttuuritilaisuuksissa kerran kuussa tai useammin, oli jopa 48% alhaisempi riski sairastua masennukseen.
  • Goulding, A. (2012). How Can Contemporary Art Contribute Toward the Development of Social and Cultural Capital for People Aged 64 and older. The Gerontologist, 53(6), 1009-1019.
  • Johnson, J., Stewart, A., Acree, M., Nápoles, A., Flatt, J., Max, W. & Gregorich, S. (2020). A Community Choir Intervention to Promote Well-Being Among Diverse Older Adults: Results From the Community of Voices Trial. Journals of Gerontology: Psychological Sciences, 75(3), 549-559.
  • Lee, S., O’Neill, D. & Moss, H. (2020). Promoting well-being among people with early-stage dementia and their family carers through community-based group singing: a phenomenological study. Arts & Health.
Vuonna 2020 julkaistussa irlantilaisessa tutkimuksessa tarkastellaan miten ryhmämuotoinen lauluinterventio vaikuttaa varhaisen vaiheen dementiasta kärsivien ihmisten ja heidän omaishoitajiensa hyvinvointiin. Fenomenologinen tutkimus keskittyi osallistujien kokemuksiin kuusi viikkoa kestäneestä lauluinterventiosta, jota ohjasi musiikkiterapeutti.
Tutkimuksen mukaan ryhmämuotoinen laulaminen voi edistää osallistujien hyvinvointia monella tapaa. Laulaminen ryhmässä voi mm. edistää kokemusta tuesta ja yhteenkuuluvuudesta, parantaa mielialaa ja rentouttaa sekä myös vahvistaa toimijuuden ja kontrollin tunnetta. Toiminnan havaittiin myös tukevan hoivattavan ja hoivaajan suhdetta.
Kai Lehikoinen tarkastelee artikkelissaan tanssikummitoimintaa vanhuspalveluissa. Etnografiseen tutkimukseen pohjaavassa artikkelissa kuvataan hybrideissä konteksteissa tanssin, tanssipedagogian ja hoitotyön rajapinnoilla toimivien tanssikummien työskentelyä, jäsentäen ja tuoden esiin tanssikummien ammatillista erityisosaamista, tietoa ja kompetensseja.
  • Machacova, K., Vankova, H. Volicer, L. Veleta, P. & Holmerova, I. (2017). Dance as Prevention of Late Life Functional Decline Among Nursing Home Residents. Journal of Applied Gerontology, 36(12), 1453-1470.
  • Meeks, S., Vandenbroucke, R. & Shryock, K. (2020). Psychological benefits of attending the theatre associated with positive affect and well-being for subscribers over age 60. Aging & Mental Health, 24(2), 333-340.
  • Noice, T., Noice, H. & Kramer, A. (2013). Participatory Arts for Older Adults: A Review of Benefits and Challenges. The Gerontologist, 54(5), 741-753.
  • Noice, H. & Noice, T. (2013). Extending the Reach of an Evidence-Based Theatrical Intervention. Experimental Aging Research, 39(4), 398-418.
Väitöskirjan osatutkimusartikkelien synteesi osoittaa, että kulttuurialan ammattilaisina taiteilijoilla on tärkeä merkitys pitkäaikaishoidossa olevien iäkkäiden ihmisten kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuuriosallisuuden edistämisessä sekä ikääntyneiden hoivayhteisöjen toimintakulttuurin ja työkäytäntöjen muuttamisessa vuorovaikutteisemmiksi ja kohtaavammiksi. Taiteilijoiden ammatillisen toimijuuden ja kulttuurihyvinvointitoiminnan integroituminen ikääntyneiden hoivayhteisöihin edellyttää pitkäjänteisyyttä sekä moniammatillisen yhteistyön rakenteiden, organisoitumisen, koordinaation ja johtamisen tarkastelua ja pitkäjänteistä kehittämistä.
Tutkimuskatsauksessa tarkastellaan musiikin roolia ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Katsauksen tulosten mukaan musiikkiosallistumisella on yhteys sekä ikääntyneiden subjektiiviseen eli koettuun että objektiiviseen hyvinvointiin. Katsauksessa tunnistetaan myös mekanismeja, joiden kautta musiikki voi tukea ikääntyneiden hyvinvointia. Näitä ovat muun muassa kognitiivinen ja fyysinen kuntoutuminen musiikin avulla, sosiaalinen osallistuminen ryhmämuotoisessa musiikkitoiminnassa sekä musiikin mahdollistama emotionaalinen tuki ja yhteyden luominen itseen.
  • Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Numminen, A., Kurki, M. Johnson, J.K. & Rantanen, P. (2014). Cognitive, Emotional, and Social Benefits of Regular Musical Activities in Early Dementia: Randomizad Controlled Study. The Gerontologist, 54(4), 634-650.
  • Thomson, L., Lockyer, B., Camic, P. & Chatterjee, H. (2018). Effects of a museum-based social prescription intervention on quantitative measures of psychological wellbeing in older adults. Perspectives in Public Health, 138(1), 28-38.
Vuonna 2018 julkaistun brittitutkimuksen tavoitteena oli arvioida museoissa toteutettujen ns. museums on prescription -interventioiden vaikutuksia ikääntyvien psykologiseen hyvinvointiin. Iältään 65-94-vuotiaat osallistujat ohjattiin 10 viikon mittaisiin museoympäristössä toteutettuihin interventioihin, joihin sisältyi viikoittain noin 2 tuntia kerrallaan mm. museo-objektien käsittelyä sekä taidetoimintaa näyttelyiden pohjalta. Muutoksia osallistujien psykologisessa hyvinvoinnissa arvioitiin käyttäen validoitua Museum Wellbeing Measure for Older Adults (MWM-OA) mittaria. Tutkimuksessa havaittiin positiivisia muutoksia ikääntyvien psykologisessa hyvinvoinnissa niin yksittäisten tapaamisten aikana kuin pidemmällä aikavälillä.
Taru Tähti tarkastelee väitöskirjassaan toimijuutta kulttuurisessa vanhustyössä. Tähti lähestyy tutkimuksessaan toimijuutta musiikin ammattilaisen, ikääntyneiden, hoivatyöntekijöiden ja vanhustyön lähiesimiesten lähtökohdista. Tutkimuksessa tunnistetaan kuusi kulttuurisessa vanhustyössä esiin nousevaa toimijuuden ilmenemismuotoa: esteettinen, emotionaalinen ja kehollinen toimijuus sekä osaamiseen, identiteettiin ja muutokseen liittyvä toimijuus.
Toimijuuden monimuotoisuutta kulttuurisessa vanhustyössä kuvaava, analysoiva ja teoretisoiva tutkimus tarjoaa tietoa muun muassa musiikki- ja kulttuuritoimintaa vanhuspalveluissa kehittävien työn tueksi.
  • Wang, H.-X., Karp, A., Winblad, B. & Fratiglioni, L. (2002). Late- life engagement in social and leisure activities is associated with a decreased risk of dementia: a longitudinal study from the Kungsholmen project. Am J Epidemiol, 155(12), 1081– 7.
  • Young, R., Camic, P. & Tischler, V. (2016). The impact of community-based arts and health interventions on cognition in people with dementia: a systematic literature review. Aging & Mental Health, 20(4), 337-351.