Taikusydän suosittelee

 

Nordic Journal of Arts, Culture and Health on vuonna 2019 perustettu pohjoismainen kulttuurihyvinvointialan open access -julkaisu, joka tarjoaa alustan monitieteiselle keskustelulle. Lehden tarkoituksena on edistää niin tutkimustiedon kuin käytännön kokemusten jakamista. 
Suomen Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli tarjoaa kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. Artikkelissa Jyväskylän yliopiston tutkijat avaavat taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyviä keskusteluja monipuolisesti muun muassa alan tutkimuksen, kulttuuripolitiikan, erilaisten diskurssien ja hyvinvointikäsitysten tulokulmista. Kirjoittajat pohtivat taiteen merkitystä myös lääkäreiden koulutuksen ja työn näkökulmasta, nostaen esille ajankohtaisen kysymyksen: pitäisikö lääkärin osata kirjoittaa potilaalle taideresepti?
Britannian parlamentin kaikkien puolueiden yhteinen Taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin yhteistyöryhmän julkaisemassa laajassa raportissa tarkastellaan taiteen merkityksiä terveydelle ja hyvinvoinnille. Raportin pääviesteissä todetaan, että taide voi auttaa nykyisen terveys- ja sosiaalihuollon suurten haasteiden kuten ikääntymisen, yksinäisyyden ja mielenterveyden ongelmien kohtaamisessa. Taide voi osaltaan auttaa säästämään myös resursseja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportti esittää selkeässä muodossa useita tutkimustuloksia taiteen vaikutuksista hyvinvointiin eri elämänkaaren vaiheissa, tapausesimerkkejä, suosituksia sekä toimenpide-ehdotuksia.
  • Clift, S. & Camic, P. (toim.) (2016). Oxford Textbook of Creative Arts, Health, and Wellbeing. International perspectives on practice, policy, and research. Oxford University Press. Oxford.
  • Daykin, N. (2019). Arts, Health and Wellbeing, a Critical Perspective on Research, Policy and Practice. Routledge.
Brittitutkija Norma Daykin käsittelee kirjassaan kulttuurihyvinvointialan tutkimukseen, käytäntöihin ja politiikkaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kriittisellä otteella. Teos tarjoaa muun muassa katsauksen alan kehitykseen ja nykyiseen evidenssipohjaan sekä esimerkkejä tutkimusprojekteista. Daykin peilaa kulttuurihyvinvointialaan liittyviä ilmiöitä teoksessa erityisesti yhteiskuntatieteiden ja organisaatiotutkimuksen teorioiden kautta.  
Maailman terveysjärjestö WHO:n kulttuurihyvinvointiraportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. Taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta kattava raportti on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
  • Fancourt, D. (2017). Arts in Health: Designing and Researching Interventions. Oxford University Press. Oxford.
Arts in Health: Designing and researching interventions -kirja tarjoaa kattavan yleiskatsauksen taiteen ja hyvinvoinnin alan tutkimukseen ja käytäntöihin. Kirjassa mm. avataan historiallisia, poliittisia ja teoreettisia näkökulmia taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin sekä esitellään konkreettisia malleja niin terveydenhoidon ympäristöissä toteutettavien taideinterventioiden suunnittelemiseen kuin tutkimusprojektien toteuttamiseen.
Vuonna 2015 julkaistussa brittitutkimuksessa tarkastellaan taide- ja kulttuuriosallistumisen ja terveyden välisiä yhteyksiä 15:n pitkittäistutkimuksen tulosten valossa.
Taru Koivisto tarkastelee väitöskirjassaan muusikoiden työtä ja laajentuvaa ammatillisuutta suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Neljään osatutkimukseen perustuvassa väitöskirjassa Koivisto tutkii muusikoiden työtä muun muassa ikäihmisten sairaalassa, vastasyntyneiden teho-osastolla ja saattohoidossa.
Koiviston tutkimuksessa sairaalamuusikot näyttäytyvät vastuullisina moniammatillisina toimijoina, joiden osallistavat musiikilliset työskentelytavat luodaan yhdessä hoitohenkilökunnan, potilaiden ja näiden omaisten kanssa. Sairaalamuusikoiden työ edellyttää paitsi erityistä sairaalaympäristöön ja muusikon ammattiin liittyvää ammattitaitoa, myös herkkää tilannetajua.
Tutkimuksen mukaan sairaalamuusikoilla voi eettisen ja moniammatillisen työskentelytapansa vuoksi olla rooli haavoittuvaisessa asemassa olevien potilaiden toimintakyvyn ja itsemääräämisoikeuden tukemisessa ja jopa potilasturvallisuuden lisäämisessä.
Arts & Health -lehdessä julkaistun open access -artikkelin tavoitteena on hahmotella kokonaiskuvaa kulttuurihyvinvointialan nykytilanteesta Suomessa sekä myös suuntaviivoja tulevaisuuteen. Artikkelissa käsitellään kulttuurihyvinvointialan kehitystä ja historiaa Suomessa, keskeisiä politiikkaohjelmia, rakenteita, käytänteitä, rahoitusmekanismeja sekä alan tutkimusta ja koulutusta. Vertaisarvioitu artikkeli on vapaasti ja maksutta ladattavissa Arts & Health -lehden verkkosivuilta. Artikkeli on viides sarjassa, joka esittelee kulttuurihyvinvointialan kehitystä eri maissa.
Julkaisuun on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä. Näkökulmina ovat taiteen vaikutukset nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointiin.
WHO:n Euroopan aluetoimiston julkaiseman Public Health Panorama -lehden maaliskuun 2020 numero keskittyy kulttuurihyvinvointiteemaan. Lehdessä on esillä runsas kattaus näkökulmia kulttuurihyvinvointialan tutkimukseen, käytäntöön ja politiikkaan WHO:n Euroopan alueen maista. 
The Repository for Arts and Health Resources houses a range of  ‘grey literature’ and other resources not easily found on the main websites dedicated to covering arts for health practice as it has grown and diversified. At the heart of the Repository is an online, searchable database, housing over six hundred documents that chart the development of the Arts and Health movement in the UK and internationally (including Finland), from 1996 onwards. Most are directly available as free downloads and are accompanied by the relevant citations.
Annika Tammelan väitöstutkimus käsittelee suomalaisten ikäihmisten lapsuusvuosilta tuttuja lauluja sekä niihin liittyviä muistoja ja merkityksiä. Tutkimuksessa selvitettiin muisteluryhmätoiminnan avulla, kuinka ikääntyneet suhtautuvat lauluihin, joita he ovat kuulleet ja laulaneet kansakouluvuosinaan.
Tutkimuksen mukaan varhaisilta elinvuosilta tutut laulut ovat sukupolven edustajille merkityksellisiä, sillä ne kytkeytyvät yksilölliseen ja kollektiiviseen identiteettiin ja kantavat vahvoja tunnemuistoja. Yhdessä vertaisten kanssa laulaminen ja muistelu mahdollistivat ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.
Taru Tähti tarkastelee väitöskirjassaan toimijuutta kulttuurisessa vanhustyössä. Tähti lähestyy tutkimuksessaan toimijuutta musiikin ammattilaisen, ikääntyneiden, hoivatyöntekijöiden ja vanhustyön lähiesimiesten lähtökohdista. Tutkimuksessa tunnistetaan kuusi kulttuurisessa vanhustyössä esiin nousevaa toimijuuden ilmenemismuotoa: esteettinen, emotionaalinen ja kehollinen toimijuus sekä osaamiseen, identiteettiin ja muutokseen liittyvä toimijuus.
Toimijuuden monimuotoisuutta kulttuurisessa vanhustyössä kuvaava, analysoiva ja teoretisoiva tutkimus tarjoaa tietoa muun muassa musiikki- ja kulttuuritoimintaa vanhuspalveluissa kehittävien työn tueksi.
The University of Florida Center for the Arts in Medicine is committed to advancing research, education and practice in arts in medicine, locally and globally. The Center undertakes work in three primary areas of focus: education and training, research, and outreach. The Center for Arts in Medicine website is featuring an open access research database – a curated listing of over 1,000 articles specifically related to arts and health, available to anyone.