Hilja Roivainen
Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Kuvataiteilija
Turku
Yhteystiedot:
Sähköposti: hilja.roivainen@gmail.com
Tutkinto / koulutus:
Olen valmistunut Itä-Lontoon yliopistosta kuvataiteen ja erityispedagogiikan kandidaatiksi (2010, kolmivuotinen yhdistetty tutkinto) ja kuvataiteen maisteriksi maalaustaiteessa (2011, 12 kuukauden täysipäiväinen MA-ohjelma). Olin PhD in Art History and Theory -ohjelman ensimmäisen vuoden jatko-opiskelijana Essexin yliopistossa Englannissa aikavälillä 1.9.2011–30.6.2012 ennen kuin siirryin syyskuussa 2012 jatkamaan väitöskirjatyötäni Turun yliopiston taidehistorian oppiaineeseen.
Suoritetut tutkinnot:
- Master of Arts in Fine Art, University of East London, Kuvataide, Distinction, 12.10.2011, University Way, Lontoo E16 2RD.
- Bachelor of Arts (Joint Honours) in Fine Art and Special Needs and Inclusive Education, University of East London, Kuvataide & Erityispedagogiikka, First-class degree, 25.6.2010, University Way, Lontoo E16 2RD.
Muu koulutus:
- PhD in Art History and Theory -ohjelman 1. vuoden jatko-opinnot, University of Essex,
School of Philosophy and Art History, 6.10.2011–29.6.2012, Englanti. - Piirustus elävästä mallista ja maalauksista National Galleryssä -kurssit, The Prince’s Drawing School, 6t/vko, 1.2.2008–1.6.2011, Lontoo.
- Yhteiskuntatieteellinen linja (sis. Sosiologian perusopinnot), Työväen Akatemia ja Helsingin avoin yliopisto, 63op, 1.9.2006–1.5.2007, 25.5.2007 Kauniainen.
Kuvaus omasta työstä / tutkimuksesta:
Taideopetus ja -ohjaus:
Vuosina 2005–2015 olen toiminut sekä erityis- että alakouluissa koulunkäynti- ja vaikeimmin vammaisten avustajana. Nuorten kohtaaminen ja erilaisissa laitoksissa käytettyihin opetusmenetelmiin tutustuminen on herättänyt kiinnostukseni taiteen tehtäviin kommunikaatiossa, yhteiskunnassa ja pedagogiikassa.
Yhdistetyn kandidaatin tutkinnostani puolet koostui erityispedagogiikan kursseista. Oppiainetta opiskelemaan minut johdatti sveitsiläisessä erityiskoulussa tekemäni vapaaehtoinen työharjoittelu (2005–6). Yliopisto-opintojeni ohessa tein osa-aikaisesti taideopettajan tehtäviä lontoolaisissa ala- ja yläkouluissa sekä erityistä tukea tarvitseville aikuisille ja nuorille kohdennetuissa organisaatioissa. Olin myös mentorin työharjoittelussa alakoululaisten mediataitotyöpajassa sekä toimin oppimisvaikeuksisten aikuisten yliopisto-opiskelijoiden luento- ja tenttiavustajana Itä-Lontoossa ja Colchesterin kaupungissa (2008–2012).
Turussa olen opettanut tutkimukseni pohjalta kurssia maisemataiteesta Turun yliopiston taidehistorian oppiaineessa (2015 ja 2016). Olen myös ohjannut kuva- ja monitaidetyöpajoja nuorille ja terveille sekä muistisairaille senioreille yhteistyössä musiikkipedagogien, teatteri-ilmaisun ohjaajan sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kanssa (2014–2016).
Taiteen tutkimus:
Viimeistelen Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella taidehistorian oppiaineeseen väitöskirjaa työotsikolla ”Utooppinen maisema pohjoismaisessa 2000-luvun maalaustaiteessa”. Monografiaväitöskirjassani tuotan (1.) taideteoreettisen tulkinnan utooppisen maiseman käsitteestä ja (2.) monitieteisen visuaalisen analyysin 2000-luvun pohjoismaisten utooppisten maisemamaalausten ikonografiasta, estetiikasta ja ideologiasta. Ikonografis-aatehistoriallisin menetelmin testaan miten aikaisemmin tutkimattomat filosofi Ernst Blochin (1959, 1964) utooppisen maiseman metaforat toimivat maalaustaiteen tulkintametodina. Vertailen Anna Tuorin (s.1976, Suomi), Petri Ala-Maunuksen (s.1970, Suomi), John Kørnerin (s.1967, Tanska), Eggert Péturssonin (s.1956, Islanti), Andreas Erikssonin (s.1975, Ruotsi) ja Astrid Nondalin (s.1958, Norja) 2000-luvun tuotantoa utooppisten maisemien kuvauksiin kirjallisuudessa ja 1400–2000-luvun maalaustaiteessa. Maisemakuvan muodossa nämä 2000-luvun maalaukset tekevät tulkintoja nykyihmisen paikkakokemuksista, luontotilasta, utopiasta (kreik. eu- ja ou-topos) eli hyvästä ei-paikasta ja sen vääristyneestä dystopiasta. Väitöskirjani hypoteesi on, että utopia-ajattelu vaikuttaa aineistoni 2000-luvun maalausten muotoon esimerkiksi modernilla esteettisellä tasolla tai postmodernina sisällön kyseenalaistamisena. Teosten ikonografia ja maisemaelementit, kuten etäiset vuoret, vihreät Arkadian laaksot, metsäaukiot sekä niityt, meri, horisontti, valo, tai autuaat saaret, jatkavat taidehistorian utooppista, kolonialismiin pohjautuvaa, maisemakuvastoa. Kuvasto uudistuu maalauksissa dystooppisin sävyin. Huomioin, että länsimaisen maisemataiteen historia on kytkeytynyt utopian aatehistoriaan ja maiseman esteettinen esittäminen on toiminut yhteiskuntakritiikkinä (esim. pastoraalin kuvatyyppi, ks. mm. Denis E. Cosgrove 1998 ja Raymond Williams 2016). Kysyn: Miten näiden 2000-luvun maalausten sisältämät maisemametaforat (mm. Arkadia tai Paradiso) osallistuvat Blochilaisittain utopian ideologiseen diskurssiin?
Tutkimusintressit:
Öljyvärimaalauksissani olen kuvannut maiseman, muiston ja paikan käsitteitä. Maisemien maalaamisen kautta ohjauduinkin taidehistorian väitöskirjatutkimuksen aiheeseen. Laajemmin ajatellen, olen kiinnostunut maisemakäsitysten ja luonnollisen ympäristön toimijuuksista ihmisen sosiaalisessa elämässä. Esimerkiksi, ohjaamissani taidetyöpajoissa olen havainnut, että asiakkaat ovat usein päätyneet kuvaamaan utooppisia maisematyyppejä (mm. vehrevä niitty tai metsä ja horisontaalinen avara näkymä merelle).
Näen, että maisemateoreettinen kysymyksenasettelu on sovellettavissa hyvinvoinnin tutkimukseen. Esimerkiksi, maisemakuvan estetiikka ja maiseman käsitteen symboliset merkitykset 2000-luvun kulutuskulttuurin kontekstissa ovat kiinnostavia. Miten palveluja ja aistimuksia tuottavat mainokset ja elinkeinoelämä hyödyntävät maisemakuvaa ideologisesti? Kuinka ihmisen elinympäristö vaikuttaa maisemakäsityksiin? Pohjoismaisessa ympäristössä historiallisesti painottuva luonnonläheisyys, kuten tuhannen suomalaisen Suomi-kuvaa moniaistisesti hallinnut metsä (”Miltä Suomi tuntuu?” -tutkimus, Aistila 2017), ja toisaalta ilmastonmuutos, vaikuttavat maisemakäsityksiin. Taiteen ja hyvinvoinnin tutkimuksen kontekstissa kysyn miten maisemakuvat, -ideaalit ja -käsitykset edistävät pohjoismaista kulttuurihyvinvointia.
Asiantuntijuusalueet, erityisosaaminen:
Tutkimus:
Nykytaide, maisemateoria, utopian idean aatehistorian ja länsimaisen maisemataiteen historian vuorovaikutus, ikonografinen tutkimus ja maalaustaiteen historia.
Opetus ja ohjaus:
Maalaus- ja piirustustyöpajojen ohjaaminen, kuvataiteen menetelmien opettaminen 14–89-vuotiaille, maisema- ja maalaustaiteen historiasta luennoiminen, mentorointi ja erityispedagogiikka.
Taide:
Öljyvärimaalaus
Julkaisut:
Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit:
Roivainen, Hilja 2017. “Dialektinen Utopia. Asger Jornin taide ja Ernst Blochin utopia-ajattelu”, Ennen ja Nyt – historian tietosanomat No. 2/2017: Utopia. Turku: Turun yliopisto. http://www.ennenjanyt.net/2017/08/dialektinen-utopia-asger-jornin-taide-ja-ernst-blochin-utopia-ajattelu/
Muut tieteelliset julkaisut:
Roivainen, Hilja 2016. “Lissabonissa 5.7.–11.7.2016”, Taidehistorian vuosikertomus 2015–2016, s.12–17. Turku: Turun yliopisto. http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/taidehistoria/oppiaine/Documents/TAHI%20vuosikertomus%202015-2016.pdf
Roivainen, Hilja 2014. “Sources to Art History -seminaari 27.3.2014”, Taidehistorian vuosikertomus 2013–2014, s.24–33. Turku: Turun yliopisto. http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/taidehistoria/oppiaine/Documents/TAHI%20vuosikertomus%202013-2014_valmis.pdf
Roivainen, Hilja 2013. “Ihminen ja luonto: elämänvoimaa sekä katajan ja pilvien tahdittamaa taiteellista tutkimusta kansainvälisessä Uusmaterialismi-konferenssissa”, Tahiti – taidehistoria tieteenä No. 4/2013. Helsinki: Taidehistorian seura. http://tahiti.fi/04-2013/kentalta-ja-arkistosta/ihminen-ja-luonto-elamanvoimaa-seka-katajan-ja-pilvien-tahdittamaa-taiteellista-tutkimusta-kansainvalisessa-uusmaterialismi-konferenssissa/
Roivainen, Hilja 2013. “Uusmaterialistista liikettä taiteentutkimuksessa”, Taidehistorian vuosikertomus 2012–2013, s. 17-21. Turku: Turun yliopisto. http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/taidehistoria/oppiaine/Documents/tahi1213web2.pdf
Yksityiset julkaisut organisaatioille:
Roivainen, Hilja 2016. Konstvelli-monitaideprojekti. Raportti, s. 1–16. Turku: Hilja Roivainen.
Roivainen, Hilja 2014. Evaluaatioraportti. Turun Otson kuvataideprojekti 14.4.–11.11.2014, s. 1–7. Turku: Hilja Roivainen.
Muuta:
Kotisivut: https://hiljar.wordpress.com
Kuvataiteen portfolio: https://www.saatchiart.com/hiljar