Kulttuurihyvinvoinnin hankkeita Pirkanmaalla kartoittanut kysely: saavutettavuuteen panostaminen on keskeinen teema kehittämisessä

Pirkanmaan Taikusydän-alueverkoston koordinaattorit Tampereen kaupunki ja Kulttuurikeskus PiiPoo sekä alueellinen hankeyhteistyöryhmä toteuttivat helmi-maaliskuussa 2022 selvityksen kulttuurihyvinvoinnin ja eri kohderyhmien osallisuutta tukevista taidelähtöisistä hankkeista ja kehittämistyöstä Pirkanmaalla. Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 30 ja niissä korostuivat kulttuurihyvinvointipalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjänä sekä hyvän arjen mahdollistajana.

Kyselyn avulla kerättiin tietoa kulttuurihyvinvointia edistävistä toimintamalleista sekä rakenteellisesta että sisällöllisestä kehittämisestä. Kyselyn kohderyhmänä olivat ammattimaisesti toimivat ja Pirkanmaalla toteutettavat kulttuurihyvinvoinnin hankkeet sekä suunnitelmallinen kehittämistyö. Kyselyyn otettiin mukaan valmisteilla ja käynnissä olevat sekä enintään kaksi vuotta sitten päättyneet hankkeet. Kyselyyn saatiin 30 vastausta 28 eri hankkeesta ja toimintamallin kehittämistyöstä. Suurin osa näistä on edelleen käynnissä. Vastausten perusteella kulttuurihyvinvointipalveluiden kehittämisessä korostuu tällä hetkellä saavutettavuus. Toimenpiteinä saavutettavuuden edistämiseksi mainittiin olevan taidelähtöisten toimintamallien kehittäminen sekä muun muassa julkaisujen, opetusmateriaalien, taideteosten sekä muiden sisältöjen ja toiminnan tuottaminen. Hankkeet olivat kestoltaan vajaasta vuodesta noin kolmeen vuoteen.

Hankkeiden ja kehittämistyön tavoitteet ja kohderyhmät

Kyselyn mukaan taidelähtöisissä hankkeissa ja kehittämistyössä korostuvat taiteen tuominen osaksi kaikenlaisten ihmisten elämää sekä kulttuurihyvinvointipalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi vastauksissa korostettiin osallisuuden lisäämistä ja tukemista, kulttuurin arvostuksen lisäämistä sekä taiteen tuomista osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Kyselyn vastauksista kävi myös ilmi, että lähelle tuotavien kulttuurihyvinvointipalveluiden avulla voidaan tavoittaa sellaisiakin henkilöitä, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta päästä osalliseksi kulttuuritoiminnasta. Vastausten mukaan nuorten hyvinvoinnin, luovuuden ja merkityksellisyyden kokemusten tukeminen nähtiin tärkeänä ja saavutettavuutta pyrittiin lisäämään myös erilaisten digitaalisten sisältöjen kehittämisen avulla. Näistä esimerkkeinä mainittiin verkkosisällöt lasten ja nuorten taiteen harrastamisen mahdollistamiseksi sekä ikääntyneiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen digitaalisten sisältöjen avulla. Lisäksi vastauksissa mainittiin tärkeinä tavoitteina perheen sisäisen yhteisöllisyyden ja vuorovaikutussuhteiden vahvistaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen.

Hankkeiden ja kehittämistyön kohderyhmät vaihtelivat iän, toimialan, asuinalueen tai toimintakyvyn mukaan. Usein sisällöt oli suunnattu useammalle kohderyhmälle, mutta muutama hanke oli suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille sekä kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneille henkilöille. Hankkeiden rahoitus vaihteli 20 000 eurosta 300 000 euroon. Suurimmassa osassa hankkeita rahoituksen suuruus oli kuitenkin alle 100 000 euroa. Osa kehittämistyöstä oli lisäksi jatkuvarahoitteisia.  Hankkeiden rahoittajina toimi niin paikallisia toimijoita, kansallisia säätiöitä kuin kansainvälisiä rahastoja. Useassa hankkeessa kumppaneina oli joko kulttuuri- tai sote-alan toimijoita, mutta myös muita tahoja, kuten nuoriso- ja liikuntapalvelut tai seurakunta.

Tuloksia hankkeista

Kyselyyn vastanneet arvioivat, että hankkeiden ja kehittämistyön tuottamiin toimintoihin osallistuneiden henkilöiden yleinen hyvinvointi lisääntyi. Lisäksi hankkeet tuottivat erilaisia taidelähtöisiä palvelu- ja toimintamalleja sekä teoksia, kuten julkinen taideteos, videot, kurssit ja luennot. Kulttuurihyvinvointipalveluihin panostaminen koettiinkin kyselyn mukaan erittäin tärkeäksi myös tulevaisuudessa, sillä palvelut tutkitusti lisäävät ihmisten hyvinvointia ja parantavat terveyttä sekä elämänlaatua. Kulttuurihyvinvointipalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulisi siis kyselyn mukaan edistää. Palveluiden avulla voidaan luoda työkaluja erilaisissa elämäntilanteissa tai ammateissa olevien ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseksi. Kyselyn vastauksista ilmeni myös, että sosiaali- ja terveysalalle toivotaan lisää kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia työskentelemään pitkäjänteisesti. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja osaamisen jakamista tulisi myös kehittää ja päällekkäisyyksiä karsia. Ensisijaisesti tulisi keskittyä sellaisten hankkeiden edistämiseen, joilla on menestymismahdollisuuksia jatkossakin. Tärkeänä pidettiin myös rahoituksen vahvistamista, jotta esimerkiksi taiteilijoiden ei tarvitsisi itse hankkia rahoitusta. Vastausten mukaan erityisesti uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa, tulisi yhteistyön kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen saralla olla tiivistä.

Yhteenveto kyselyn tuloksista (Google Drive, PDF-dokumentti). Kyselyn yhteenvedon lopussa on mm. listattu kyselyssä mainitut hankkeet ja kehittämistyö sekä hankkeiden rahoittajat ja yhteistyökumppanit. HUOM! PDF-dokumentti latautuu hitaasti.

Lisätietoja kyselystä:

Suvi Pölönen, projektisuunnittelija, Tampereen kaupunki, Sivistyspalvelu
suvi.polonen@tampere.fi

Tiia Rantanen, hallinnon harjoittelija, Tampereen kaupunki, Sivistyspalvelut
tiia.rantanen1@tampere.fi