Kulttuurihyvinvointi kuuluu alueelliseen hyvinvointikertomukseen

04.03.2022
Kulttuuri osana alueellista hyvinvointikertomusta tai alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma kuvaa parhaimmillaan toiminnan nykytilaa, asettaa ja kohdentaa tavoitteita ja resursseja toiminnalle sekä määrittelee eri toimijoiden alueellista yhteistyötä ja toimenpiteitä hyvinvointivajeiden korjaamiseksi kulttuurin keinoin.

Viime vuosien aikana Suomessa on tehty useilla alueilla kulttuurihyvinvointisuunnitelmia, ja kulttuurihyvinvointia on integroitu erilaisiin alueellisiin ja kunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin. Valtakunnallisen kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste Taikusydämen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Taiteen edistämiskeskuksen toimeksiannosta toteutimme kartoituksen, jossa pyrittiin hahmottamaan näiden suunnitelmien nykytilaa ja nivoutumista alueellisiin hyvinvointikertomuksiin.

Alueellinen hyvinvointikertomus on maakunnan kuvaus hyvinvoinnin tilasta ja tavoitteista. Se kuvaa kuntien ja alueen välistä yhteistyötä ja tukee strategista johtamista. Kulttuurihyvinvointi on hyvinvoinnin ja hyvinvointityön yksi näkökulma. Hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa vain luomalla eri toimijoiden välille vahva yhdessä toimimisen ja osallisuuden kulttuuri. Taide ja kulttuuri opettavat luontaisesti kohtaamisen taitoa, positiivista uteliaisuutta, empatiaa sekä luottamusta hypätä luovaan prosessiin, jonka kaikkia polkuja ei ole vielä tiedossa. Siksi kulttuuria tarvitaan mukaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön erityisellä tavalla.

Kulttuuri ja sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät omassa taidesuhteessa. Taide ja kulttuuri ymmärretään osana hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista: ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden täyttyminen ja toteutuminen on kulttuurihyvinvointia: jokainen on jollain tavalla kulttuurinen, luova, itseään ilmaiseva ja kommunikoiva olento riippumatta iästään, voinnistaan tai elinolosuhteistaan (Taikusydän, Käsitteet, 2019).

Kulttuurihyvinvointia osana alueellisia suunnitelmia kartoittava kysely toteutettiin Webropol-kyselynä huhti-toukokuussa 2021 ja uusittiin kierroksella elo-syyskuussa 2021. Vastaajia oli 11, joiden joukossa oli yhdeltä alueelta kyselyyn vastattu sekä kevään että syksyn kierroksilla. Kysely suunnattiin saatesanoissa “alueiden hyte-koordinaattoreille tai vastaavassa toimenkuvassa työskenteleville ihmisille”. Alueellisesti ahkerimmin vastattiin Etelä- ja Itä-Suomesta. Vaikka kyselyn alueellinen kattavuus jäikin hieman toivomaamme pienemmäksi, saimme laadullisesti huolellisesti ja moninäkökulmaisesti pohditun aineiston, joka tuo arvokasta tietoa kehittämisen tueksi. Lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastaajille!

Kyselyn perusteella kulttuuri koetaan tärkeänä osana alueellisten hyvinvointivajeiden korjaamisen toimenpiteitä, mutta se nivoutuu eri tavalla alueellisiin hyvinvointikertomuksiin. Joillakin alueilla (esim. Etelä-Savo) on tehty erillinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Toisaalla (esim. Kymenlaakso) kulttuurihyvinvointisuunnitelma on puolestaan integroitu osaksi alueellista hyvinvointikertomusta. Suurella osalla kyselyyn vastanneista alueista (esim. Varsinais-Suomi) arvioitiin, että kulttuuri näkyy alueellisessa hyvinvointikertomuksessa maininnan tasolla. Joillakin alueilla kyselyyn vastanneet puolestaan kertoivat kyselyyn vastaamisen ajankohtana, ettei alueella ollut kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa eikä kulttuuri näkynyt alueellisessa hyvinvointikertomuksessa. Tosin vastaajien mukaan hyvinvointikertomuksen tekeminen oli kyselyn toteuttamisaikana parhaillaan vasta työn alla osalla alueista, joten tilanne saattaa olla muuttunut kyselyn jälkeen.

Kulttuurihyvinvointi on kaikkien asia

Kyselyssä kulttuuri miellettiin osana laajaa hyte-työn toimintakehystä. Kyselyn mukaan kulttuurihyvinvoinnin moninaisuus vertautuu eräänlaisena pienoismallina koko hyte-työn kenttään: eri toimijoiden kokemukset ja näkemykset tulee ottaa huomioon ja tilannekuvan sekä sen pohjalta laadittujen tavoitteiden tulee olla yhteiset. Tässä työssä kulttuurihyvinvointisuunnitelma voi toimia apuna artikuloiden kulttuurihyvinvoinnin toteutumista käytännössä alueella. Se voi tuoda näkyväksi jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä sekä tietoa kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille.

Kulttuurihyvinvoinnin sisältöjen, tavoitteiden sekä toimenpiteiden kytkeytyminen osaksi alueellisen tason hyvinvointikertomustyötä koetaan tärkeäksi. Erillisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman tarpeellisuudesta vastaajat eivät kuitenkaan olleet täysin yhtä mieltä: “Pelkkä suunnitelma ei kuitenkaan riitä, mikäli sitoutuminen siihen jää heikoksi tai jos kulttuuri mielletään “vain joidenkin kulttuuritoimijoiden” vastuulla olevaksi asiaksi”.


Hyvinvoinnin haasteita ratkotaan monialaisella yhteistyöllä

Kyselystä nousi esiin laajasti erilaisia kulttuurihyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka on asetettu osaksi alueellista suunnitelmatasoa.  Mukana oli niin koko palvelujärjestelmän läpileikkaavia yleisiä näkökulmia kuin yksittäisten palveluiden listaustakin. Esimerkiksi mainittiin Kaikukortti, tapahtumat, kulttuurihyvinvoinnin koulutukset sekä kulttuurisen vanhustyön suunnitelman laatiminen.

Tärkeäksi painopisteeksi koettiin niiden ihmisten ja ryhmien huomioiminen, joiden taloudellinen, sosiaalinen tai terveydellinen elämäntilanne on haastava ja estää heitä käyttämästä kulttuuripalveluita.  Erityisen tärkeäksi tunnistettiin erilaisten yhteistyörakenteiden kehittäminen jotta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden työlle asetetut tavoitteet  ja toimenpiteet voisivat aidosti toteutua. Kulttuuripalveluiden mahdollisuudet alueiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukemisessa nousivat niin ikään yhdeksi keskeiseksi näkökulmaksi.


Risteävät resurssit 

Kulttuurihyvinvointi koettiin kyselyssä laajasti eri toimijoiden välisenä risteysasemana, ja sitä kuvattiin eri vastauksissa erityisesti kulttuuri- ja sote-toimijoiden näkökulmasta. Paitsi puutteellinen resursointi, haasteeksi aineistossa nostettiin myös se, etteivät sote-ja kulttuurialan ammattilaiset tunne toistensa toimintaa ja toimintatapoja.

Kulttuurin tämänhetkistä tilannetta kuvattiin mm. resurssien painopisteiden ja puutteellisuuden näkökulmasta. Selvitys tuki Kulttuurin TEA-viisarista saatua tietopohjaa siitä, että kulttuurin saatavuus toteutuu tällä hetkellä vahvimmin lasten ja nuorten palveluissa. Vastaajat toivat esiin, että kulttuuritoimijat kyllä tunnistavat kulttuurin mahdollisuudet esimerkiksi työttömien hyvinvoinnin kannalta, mutta rahoituksen saamisessa on haasteita. Aineistosta nousi myös esiin, että joissakin kunnissa on vaikea saada kulttuuritoimijoita mukaan hyte-työhön.

Sote-alan näkökulmaa aineistossa avattiin niin ikään suhteessa resursseihin ja niiden kohdentamiseen. Kulttuurihyvinvointi koetaan ylimääräiseksi ja uudeksi asiaksi, jolle ei ole aikaa. Kulttuuritoimijoiden tekemästä kulttuurihyvinvointityöstä ei tiedetä sote-puolella tai sitä ei koeta merkitykselliseksi. Välillä resurssit perustyöhönkin ovat riittämättömät, huomiota vievät korona ja sote-uudistus.


Tärkeä tiedotus, kirjavat käytännöt

Kyselyn perusteella kulttuurihyvinvointityön alueellisessa organisoitumisessa on hyvin erilaisia käytäntöjä. Organisoitumiseen vaikuttaa muun muassa sote-uudistuksen valmistelun tilanne. Kulttuurihyvinvoinnin toteutumiseksi alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä vastaajat tunnistivat tärkeiksi strategioihin nivoutumisen, yhteistyön kulttuurin sekä tiedolla johtamisen ja tiedottamisen näkökulmat. Usealla alueella toimintaa on pystytty kehittämään hankkeiden kautta.

Kyselyssä nousi esiin, että alueellisen yhteistyön ja rakenteiden lisäksi kaivataan kaikille toimijoille suunnattua tiedottamista ja tietoisuuden lisäämistä, kulttuurin hyvinvointivaikututusten ja vaikuttavien menetelmien esille tuomista ja niistä kouluttamista.  Erityisesti kulttuuritoimijoilta toivottiin osaamisen näkyväksi tekemistä ja asiantuntijuuden nostamista yhteiseen keskusteluun; miten kulttuuri voidaan liittää osaksi asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Vastaajat toivoivat myös joustavaa yhteistyötä ja mahdollisuutta etsiä yhdessä ratkaisuja erilaisiin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tarpeisiin. Lisäksi nousi esiin toive kulttuuritoimijoiden verkostoitumisesta siten, että heidän suuntaansa voisi ottaa yhteyttä vain yhteen toimijaan, joka edustaisi kaikkia.

Kyselyyn vastanneet tunnistivat haasteeksi, että kulttuurihyvinvointityön vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mittarit ovat puutteellisia.  Tällä hetkellä alueellista tietoa saadaan TEAviisarin kulttuurikyselystä sekä SOTKANETistä, jonka kysymykset kuvaavat käytännössä lasten ja nuorten aktiivisuutta kulttuuri- ja taideharrastusten kautta.  Sellaisia alueellisia mittareita ei ole, joissa kuvattaisiin esimerkiksi sitä, saavatko asukkaat tarpeeksi kulttuuripalveluita hyvinvointinsa tukemiseksi.

Kyselyn perusteella alueellisesta kulttuurihyvinvointityöstä raportoidaan mm. seuraavilla tavoilla: organisaatioiden (kuten sairaanhoitopiiri, kuntayhtymä, kunnat, maakunnat) hallitukselle ja/tai valtuustolle hyvinvointiraportin yhteydessä, eri palveluiden johtoryhmissä ja eri lautakunnissa mittareiden avulla, sote-uudistuksen vastuuvalmistelijoiden ja sote-johtajien kokouksissa,  alueellisessa hyvinvointikertomuksessa, kuntien hyvinvointikertomuksissa, TEAviisari Kulttuurin avulla sekä maakunnallisissa kulttuurin kehittämistehtävissä. Kyselyssä saatiin myös vastaukseksi, että alueellista seurantaa ei ole.


Mihin menet sote ja hyte?

Kyselyssä kysyttiin myös vastaajien näkemyksiä sote-uudistuksen vaikutuksesta kulttuurihyvinvointityöhön osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Vastaukset jakautuivat neljään ryhmään: positiivisiin odotuksiin siitä, että sote-uudistus korostaa, vahvistaa, vauhdittaa tai toisaalta selkeyttää ja kehittää kulttuurihyvinvointityötä osana hytetu-työtä sekä epävarmoihin tai ristiriitaisiin odotuksiin peloista resurssien riittämättömyyteen liittyen. Osa vastaajista uskoi, ettei tällä alueella tapahdu suuria muutoksia ainakaan alussa.


Millaisia asioita kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan
tai alueellisen hyvinvointikertomukseen tulisi sisällyttää kulttuurihyvinvoinnista?

Vastaajat näkivät tärkeäksi tuoda kulttuurihyvinvoinnin käsitteen näkyväksi ja jäsentää sitä suunnitelmien kautta. Tärkeäksi nähtiin myös yhteistyön ja vastuutahojen kirjaamisen suunnitelmaan. Vastauksissa nousi esiin myös itse tekemisen nostaminen kulttuurin kuluttamisen rinnalle. Strategisten asiakirjojen lisäksi tarvitaan käytännön tietoa, kuten menetelmäoppaita ja tietoa hyvistä toimintamalleista. Vastausten perusteella suunnitelmatasolla tulisi näkyä sekä rakenteellinen näkökulma että vaikuttavuuden näkökulma, strategista näkökulmaa unohtamatta.


Muistilistaksi liittyen alueelliseen suunnitelmatyöhön voisi kyselyn pohjalta tiivistää seuraavat huomiot:

  • Mitkä ovat toiminnan järjestämisen ja tuottamisen alueelliset rakenteet sekä tavoitteet?
  • Millaisia palveluita, työryhmiä, toimenpiteitä ja mittareita alueella on olemassa?
  • Miten kulttuurihyvinvointisuunnitelma toimenpiteineen voidaan liittää täydentäväksi asiakirjaksi alueelliseen hyvinvointikertomukseen?
  • Miten kulttuurin hyvinvointia tukevat vaikutukset voidaan nostaa selkeämmin esiin?
  • Millaista konkreettista työtä kunnissa tehdään hyvinvoinnin edistämiseksi kulttuurin keinoin?
  • Vaikuttavien menetelmien ja toimintamallien esilletuominen.
  • Erityistä huomiota on kohdennettava niihin ihmisiin/ryhmiin, joiden taloudellinen, sosiaalinen tai terveydellinen elämäntilanne estää heitä käyttämästä kulttuuripalveluita.


Kyselyn johtopäätökset

Jotta kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuus voi kasvaa, tarvitaan hyvinvointialueelle alueellista toiminnan koordinointia ja kulttuurihyvinvoinnin integroimista alueelliseen hyvinvointikertomukseen sekä määräraha hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointitoiminnalle. Esimerkiksi hyvinvointialueen hyte-rakenteeseen tai osaksi hyte-koordinaatiotehtävää nimetään kulttuurihyvinvointikoordinaattori tai asiantuntija, joka ymmärtää kulttuuria osana hyte-työn kenttää, sotepalveluita sekä kuntien ja alueellisten rakenteiden toimintaa.

Lisäksi tarvitaan kulttuuritoimijoiden tiiviimpää verkostoitumista kulttuurialan alueellisiksi toimielimiksi (esim. kolmannen sektorin ja kuntien kulttuuritoimijoiden yhteiset “Kulttuurikumppanit”), ja henkilö edustamaan tätä toimielintä hyvinvointialueen hyte-toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

Kulttuuri(hyvinvointi)toimijat tulee ottaa systemaattisesti mukaan hyvinvointikertomuksen/-suunnitelman sekä sitä tukevien asiakirjojen ja liitteiden laatimiseen. Näissä asiakirjoissa tulee kuvata konkreettiset kulttuurihyvinvoinnin toimenpiteet, joilla erilaisia hyvinvointitavoitteita tuetaan ja tunnistettuja hyvinvointivajeita korjataan.


Kirjoittajat:

Liisa Hämäläinen, Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opiskelija, Turun AMK
Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija, Taikusydän, Turun AMK

Lisätietoa:

Kyselyn yhteenveto PDF-muodossa:
Kulttuurihyvinvointi osana alueellisia hyvinvointikertomuksia sekä kulttuurihyvinvointisuunnitelmat Suomessa 2021_kyselyn diat

Mikä on alueellinen hyvinvointikertomus? THL.FI -> Aiheet -> Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -> Hyvinvointijohtaminen -> Alueellinen hyvinvointijohtaminen -> Alueellinen hyvinvointikertomus

Alueelliset kulttuurihyvinvointisuunnitelmat Suomessa (tilanne maaliskuussa 2022):

Etelä-Savo (2019-2021)
Etelä-Pohjanmaa (valmistuu 2022)
Kainuu (2019-2022)
Kymenlaakso (oma suunnitelmansa osana alueellista hyvinvointikertomustyötä)
Pirkanmaa (oma suunnitelmansa osana alueellista hyvinvointikertomustyötä, päivitetään vuonna 2022)
Pohjois-Karjala (valmistuu 2022)

Esimerkkejä kulttuurihyvinvoinnin huomioimisesta osana alueellista hyvinvointikertomustyötä:

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikertomus 2021 ja -suunnitelma 2022-2025

Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan alueellinen hyvinvointikertomus 2019 ja hyvinvointisuunnitelma 2020 – 2024

Keski-Suomen hyvinvointiohjelma 2021-2024

Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus 2020-2025

Kanta-Hämeen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021 – 2024

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021-2024

Satakuntalaisten hyvinvointikertomus v. 2019 ja -suunnitelma v. 2020-2024.pdf (satasairaala.fi)