Kulttuurihyvinvointipooli: Iäkkäiden henkilöiden palveluita koskevassa lainsäädännössä ei saa unohtaa kulttuuria osana inhimillisiä perustarpeita

Kulttuurihyvinvointipooli on tänään 10.8.2020 antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta.

Kulttuurihyvinvointipooli pitää tärkeänä, että ikääntyneen väestön palveluihin liittyvän lainsäädännön kehittämisessä hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ymmärretään laajasti siten, että siihen kuuluu myös ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

– Kulttuuristen oikeuksien toteutuminen ei tarkoita vain jotain extraa silloin tällöin, vaan kulttuuriset oikeuksien toteutumisen tulee olla osa ikäihmisten arjen oman näköistä elämää riippumatta iästä, sairaudesta tai asuinpaikasta, toteaa kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kulttuurihyvinvointipooli ei ota kantaa siihen, miten hoitajamitoituksen tai tukipalvelujen mitoituksen määritteleminen kannattaa toteuttaa, mutta nostaa esiin sen tavoitteen, että jatkossakin hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua ja itsenäistä suoriutumista tukevaa ja ylläpitävää kulttuuri- ja virkistystoimintaa esimerkiksi kulttuuritoimen ja vanhuspalvelujen yhteistyönä pystytään järjestämään suunnitelmallisesti ja arviomaan osana palvelusuunnitelmaa.

Tähän liittyen Kulttuurihyvinvointipooli esittää huomionaan sen, että virikeohjaajien tai viriketoiminnan sijaan tulisi puhua kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnasta vastaavista ohjaajista. Viriketoiminnan käsite leimaa ja eriyttää tarpeettomasti ikääntyvien henkilöiden kulttuurisia tarpeita muusta väestöstä, jonka kohdalla puhutaan yleisesti harrastus-, vapaa-ajan tai kulttuuritoiminnasta.

Kulttuurihyvinvointipooli haluaa edelleen nostaa esiin kulttuuristen oikeuksien toteuttamisen osana hyvinvoinnin edistämistä.  Kulttuurisilla oikeuksilla tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on siten myös tärkeä osa ikääntyneen henkilön toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita.

Kulttuurin ja taiteen hyödyistä on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi aivoterveyden edistämisessä ja muistisairauksien ehkäisemisessä. Muistisairauden etenemistä voidaan myös hidastuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin. Ikääntyneillä kulttuuriosallistumisen on lisäksi havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen.

Valtakunnallinen Kulttuurihyvinvointipooli on perustettu viime keväänä. Sen perustajajäsenet ovat Taikusydän-yhteyspiste / Turun AMK, Taiteen Sulattamo ry, FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto ry, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Kukunori ry, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu.

Koko lausunto on nähtävissä Lausuntopalvelussa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=76f51845-b466-4839-a53f-38e6932a0b93
sekä PDF-dokumenttina: Lausunto_kulttuurihyvinvointipooli_10082020.

Ikääntyneiden laatusuositusta koskevasta lausunnosta löytyy tietoa tästä linkistä.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi

Anna-Mari Rosenlöf, Kulttuurihyvinvointipoolin sihteeri, erityisasiantuntija, Taikusydän-yhteyspiste
anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi