Pro-gradu -tutkielma: Musiikkityöpajat syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä

Hanna Leinonen tarkasteli Helsingin yliopiston psykologian oppiaineen pro gradussa Takuulla voimaa! – musiikkityöpajat syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä (2016) musiikkityöpajatyöskentelyn vaikutusta syrjäytymiseen. Tarkastelun kohteena oli itsearvioidun työkyvyn parantuminen neljällä eri kohderyhmällä: vammaisilla, maahanmuuttajilla, mielenterveyspalveluiden asiakkailla ja muussa syrjäytymisvaarassa olevilla. Lisäksi Leinonen tarkasteli motivaatiota osallistua vastaisuudessa musiikkityöpajatoimintaan sekä osallistujien toiveita ja kokemuksia musiikkityöpajatyöskentelystä. Aineisto koostui TAKUULLA YHDESSÄ! -hankkeen musiikkityöpajoihin lukuvuonna 2016–2017 osallistuneista 105 henkilöstä. Lisäksi haastateltiin työpajojen vetäjiä ja hankekoordinaattoria.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin hyödylliseksi työkaluksi kivunlievityksessä sekä yleisen hyvinvoinnin lisääjänä. Musiikin muodoista erityisesti ryhmässä laulamisen ja musiikin esittämisen yhdessä on todettu nostavan kipukynnystä sekä lisäävän positiivisia tunnekokemuksia ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmissä [1,2]. Musiikkia on myös aiemmissa tutkimuksissa käytetty yleisen työhyvinvoinnin lisäämiseen ja työstressin lievittämiseen [3], jotka ovat tärkeitä työkyvyn komponentteja.

Tutkimuksen tärkeimmät löydökset olivat musiikkityöpajatyöskentelyn positiivinen vaikutus itsearvioituun työkykyyn sekä osallistujien myönteiset kokemukset työpajatyöskentelystä. Lähes kaikki osallistujat kokivat oppineensa uutta musiikista ja päässeensä kokeilemaan uusia asioita ryhmän kanssa. Työpajojen vetäjäparien haastatteluista käy ilmi, että hanke koettiin pääpiirteissään onnistuneeksi ja toimintaa haluttiin jatkaa myös tulevaisuudessa.

Toiveita musiikkityöpajatyöskentelyyn kuuluvista sisällöistä olivat muun muassa kappaleiden sanoittaminen ja säveltäminen omista elämänkokemuksista, vierailla kielillä ja omalla äidinkielellä laulaminen sekä musiikin tuottaminen ja äänittäminen studiossa. Aiemman tutkimuksen mukaan vieraalla kielellä laulaminen voi helpottaa kielen oppimista [4], mikä on hyvä huomio maahanmuuttajaryhmien kanssa työskennellessä. Kehityskohteina hankkeelle esiteltiin työparien työnohjaus, osallistujien vaihtuvuuden minimointi sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Pro gradu päivittyy Helsingin yliopiston digitaalisten opinnäytetöiden tietokantaan: http://ethesis.helsinki.fi/. Työn ohjaajana on toiminut dosentti, PsT, psykologi, tutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.

 

Lähteet:

|1] Dunbar, R., Kaskatis, K., MacDonald, I. & Barra, B. (2012a). Performance of Music Elevates Pain Threshold and Positive Affect: Implications for the Evolutionary Function of Music. Evolutionary Psychology, 10(4), 688–702

[2] Pearce, E., Launay, J., Dunbar, R. (2015) The ice-breaker effect: singing mediates fast social bonding. Royal Society Open Science 2. DOI: http://dx.doi.org/10.1098/rsos.150221

[3] Bittman, B., Bruhn, K.T., Stevens, C., Westengard, J. & Umbach, P.O. (2003). Recreational music-making: a cost-effective group interdisciplinary strategy for reducing burnout and improving mood states in long-term care workers. Advances in mind-body medicine, 19 (3-4), 4–15

[4] Ludke, K.M., Ferreira, F. & Overy, K. (2014). Singing can facilitate foreign language learning. Memory & Cognition, 42 (1), 41–52