Taikusydän -tutkijaverkosto kokoontui Turussa 28.2.2017
Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimuksen Taikusydän -tutkijaverkoston tapaaminen järjestettiin 28.2. Turun Taideakatemialla. ArtsEqual -tutkimushankkeen kanssa yhteistyössä järjestettyyn tapaamiseen osallistui 28 tutkijaa useilta eri tieteenaloilta.
Tutkijoita oli mukana mm. Turun, Tampereen, Helsingin, Rovaniemen ja Jyväskylän yliopistoista, Taideyliopistosta, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta, Työterveyslaitokselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Turun ammattikorkeakoulusta, Saimaan ammattikorkeakoulusta, Laurea ammattikorkeakoulusta ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomista. Kansainvälisinä vierailijoina tutkimuksista keskustelemassa olivat Cultural Trends -lehden päätoimittaja, professori Sara Selwood (UCL Institute of Archeology) ja kulttuuripolitiikan yliopiston lehtori Dr. Abigail Gilmore (The University of Manchester).
Esillä runsas kattaus tutkimuksia
Päivän aikana kuultiin ja keskusteltiin 12:ta tutkimuksesta, joissa tarkastellaan taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä, taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Keskustelua käytiin mm. liittyen laadullisten vaikuttavuusarviointimenetelmien kehittämiseen, taiteen vaikutuksia tutkittaessa keskeiseen kysymykseen riittävästä ja luotettavasta evidenssistä sekä taiteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon erityisyyteen. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä pohdittiin mm. kriittisen vammaistutkimuksen näkökulmasta sekä tekijänoikeusjärjestelmän näkökulmasta.
Negatiiivset vaikutukset esiin
Kulttuurihyvinvointialan kehittämisen kannalta erityisen kiinnostavia keskusteluja käytiin tutkimusten pohjalta, joiden tulokset antoivat viitteitä siitä, ettei esimerkiksi koulu- tai vankilakonteksteissa toteutetuilla taideinterventioilla ole ollut tavoiteltuja tai oletettuja positiivisia vaikutuksia – tai interventioiden vaikutukset ovat olleet jopa negatiivisia.
Negatiivisia vaikutuksia havaittiin esimerkiksi Heli Ansion (TTL) esittelemässä tutkimuksessa, joka toteutettiin osana ArtsEqual -tutkimushanketta. Koulukontekstiin sijoittuvassa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan oppilaille suunnatun taideintervention vaikutuksia opettajien oman työn tuunaamiseen (jobcrafting) eli työn muokkaamiseen itselle mieluisammaksi, havaittiin, ettei toteutetulla taideinterventiolla ollut positiivista vaikutusta opettajien työn sisällön tai työtapojen tuunaamiseen. Lisäksi halukkuus käyttää taidelähtöisiä menetelmiä osana opetustyötä oli vähäisempi taideintervention jälkeen, kuin sitä ennen.
Esityksessään Ansio painotti, ettei tutkimustuloksien perusteella kuitenkaan voida päätellä, että taideinterventio oli sisällöllisesti huono tai heikkolaatuinen tai etteikö taideinterventioilla voisi olla positiivisia vaikutuksia opettajien työolosuhteisiin tai työhön liittyvään hyvinvointiin. Tutkimuksessa tarkastellun taideintervention toteuttamisessa katsottiin olleen kuitenkin haasteita; mm. toiminnasta tiedottaminen oli puutteellista, eikä opettajien sitouttaminen toimintaan onnistunut riitävästi. Keskustelua ja jatkokysymyksiä herättävien tutkimustuloksien tulkinnassa on otettava huomioon, että taidetoiminnan sisältöjen ja toteutuksen lisäksi esimerkiksi kouluympäristöön liittyvät konventiot, kommunikaatio opettajien ja taiteilijoiden välillä, opettajien ammatilliset roolit ja lukuisat muut tekijät vaikuttavat siihen, millaisia vaikutuksia taideinterventiolla voi olla ja millaisia merkityksiä toimintaan liitetään.
Taidetoimintaan liittyviä negatiivisia vaikutuksia havaittiin myös Marjukka Collianderin (Tampereen yliopisto) esittelemässä vankilakontekstiin sijoittuvassa etnografisessa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan vankilassa toteutettavaa sirkustyöpajatoimintaa ja kulttuurikokemukselle annettuja merkityksiä. Fyysisesti vaativassa sirkustoiminnassa voi tulla esimerkiksi loukkaantumisia, mikäli osallistujien toimijahistorioita, kuten aikaisempaa liikunnallisuutta, ei huomioida riittävästi. Vaikka taidetoimintaan liitettiin positiivisia merkityksiä, mm. vankien välinen sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi ja vangit innostuivat liikunnasta, tutkimuksen mukaan positiiviset vaikutukset olisivat voineet syntyä myös muun liikunnallisen toiminnan myötä. Sirkus taidemuotona ei erityisesti kiinnostanut tähän tutkimukseen osallistuneita vankeja. Colliander esityksessään korostikin yksilöiden toimijahistorioiden merkityksen lisäksi sosiokulttuuristen olosuhteiden huomioimisen tärkeyttä suunniteltaessa taidetoimintaa toteutettavaksi konteksteissa, jotka ovat toiminnan järjestäjille vieraita.
Keskustelua herättävien tutkimustuloksien perusteella jatkotutkimuksissa korostuu tarve kriittiselle tutkimukselle, joka pyrkii tavoittamaan taiteen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä monipuolisesti – myös sitä mikä ei toimi tai millä ei ole toivottuja vaikutuksia. Kulttuurihyvinvointialan kehittämisen näkökulmasta taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiä tarkastelevissa tutkimuksissa usein näkymättömiin jäävien mahdollisten taidetoimintaan liittyvien negatiivisten kokemusten ja vaikutuksien tutkiminen ja tavoittaminen on erityisen tärkeää, jotta taidetoimintaa voidaan kehittää tutkimustiedon pohjalta eettisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Tapaamisen ohjemaan voit tutustua täällä.
Haluatko mukaan tutkijaverkoston toimintaan? Lue lisää verkostosta täältä.
Seuraava tutkijaverkoston tapaaminen järjestetään syksyllä 2017.
Lisätietoa: