Hanasaaren tutkijatapaamisessa 24.–25.10. keskusteltiin kulttuurihyvinvointialan ammattilaisuudesta
Pohjoismaisen kulttuurihyvinvointialan tutkijaverkostohankkeen tapaaminen pidettiin 24.–25.10.2023 Espoossa, Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Tutkijatapaamisen teemana oli kulttuurihyvinvointialan ammattilaisuus, jota tarkasteltiin tutkimuksen sekä myös koulutuksen ja käytännön näkökulmista.
Ehdotus kulttuurihyvinvointialan kompetensseiksi
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ARTHEWE-hankkeessa viisi eurooppalaista korkeakoulua kehitti kulttuurihyvinvoinnin osaamisalaan liittyvää korkeakoulutusta. Yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä oli määritellä kansainvälisessä yhteistyössä kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten keskeisiä kompetensseja. Liisa Laitinen esitteli kahdeksaa hankkeessa tunnistettua keskeistä kompetenssia. Nämä kompetenssit ovat:
1) ammattialakohtaiset kompetenssit
2) emotionaalinen kompetenssi
3) eettinen kompetenssi
4) kestävyyskompetenssi
5) reflektiivinen kompetenssi
6) sosiaalinen kompetenssi
7) moniammatillisen työskentelyn kompetenssi
8) luovuuskompetenssi.
Nämä kompetenssit ovat monin tavoin päällekkäisiä ja toisiinsa kietoutuneita. Ne voidaan nähdä myös yleisempinä työelämävalmiuksina. Kompetensseja voidaan kehittää virallisen koulutuksen kautta sekä hankkia työkokemuksen aikana. Kompetensseista voi lukea lisää ARTHEWE-hankkeen loppujulkaisusta (ks. sivut 35-50) .
Sosiaalisesti sitoutuneen taiteen kompetenssialueita on tunnistettu myös kahdeksan
Taideyliopiston tutkijan Kai Lehikoisen esityksessä ja työpajassa käytiin läpi kansainvälisessä Artwork -hankkeessa kehiteltyjä Sosiaalisesti sitoutuneen taiteen (SEA) kahdeksaa kompetenssialuetta.
Sosiaalisesti sitoutuneen taiteen (SEA) käytännöllä tarkoitetaan taiteellisia ja taideperustaisia osallistavia lähestymistapoja. Näillä pyritään vaikuttamaan ja käynnistämään sosiaalisia muutoksia taiteen tai taiteellisten prosessien avulla ja yhteistyössä tietyn yhteisön tai laajemmin yhteiskunnan kanssa tai sisällä.
Taiteellisen osaamisen kompetenssi sijoittuu SEA-toiminnan kärkeen tai ytimeen, ja se laajenee sosiaalisen, pedagogisen johtamisen ja eettisen osaamisen kompetensseihin. Näitä kompetensseja tukevat tutkimus-, kehittämis- ja yrittäjyysosaamisen osa-alueet. Kaikki nämä kompetenssit toteutuvat kontekstuaalisen kompetenssin alueella, joka muokkaa ja kehystää niissä tehtäviä ja niitä varten tehtäviä käytäntöjä ja valintoja.
Taideterapian maisterikoulutus alkaa Oslossa vuonna 2024
Professori Mimmu Rankasen esityksessä kerrottiin vuonna 2024 käynnistyvästä ensimmäisestä pohjoismaisesta Taideterapian maisterikoulutuksesta Oslon Metropolitan Yliopistossa. Koulutus on laajuudeltaan 120 op ja opinnot tehdään osa-aikaisesti kolmessa vuodessa. Taidealoista koulutus painottuu visuaalisiin ja esittäviin taiteisiin. Koulutuksen keskeinen painotus on suhdeperustaisessa taideterapeuttisessa lähestymistavassa.
Ruotsalaisesta taidereseptiohjelmasta on valmistumassa väitöskirja
Tutkija Paula Bergman Jönköpingin yliopistosta esitteli kesäkuussa 2024 julkaistua uutta tutkimusartikkelia Ruotsissa Jönköpingin alueella toteutetuista Taidereseptiohjelmista. Ohjelmat pitävät sisällään kaksi tapaamista viikossa 2,5 h kerrallaan yhteensä 10 viikon ajan. Tapaamiset sisältävät taiteilijoiden ohjaamaa taidetyöskentelyä. Taideohjelmien koordinaattori on mukana ryhmien infoissa ja kahdessa ensimmäisessä ryhmätapaamisessa sekä arviointitapaamisessa kaksi viikkoa ohjelman jälkeen. Tutkimuksen tulokset taidereseptitoiminnasta masennuksen hoidossa ovat vakuuttavia: masennus väheni tilastollisesti merkittävästi henkilöillä, jotka ovat osallistuneet taidereseptitoimintaan. Tutkimuksessa on ollut mukana sekä interventioryhmiä että kontrolliryhmiä. Paula väittelee näillä näkymin kesäkuussa 2024.
Musiikkihyvinvointia Norjassa
Norjan kansallisen kulttuurihyvinvoinnin osaamiskeskuksen johtaja Marit Stranden kertoi keskuksen kehittämästä musiikkiperustaisen hoivan koulutusohjelmasta. Koulutukset on suunnattu sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville hoidon ja hoivan ammattilaisille sekä heidän esihenkilöilleen. Osaamiskeskuksessa on kehitetty useita erilaisia musiikkiperustaisen hoivan koulutuksia yhden päivän peruskursseista intensiivikoulutukseen. Koulutusta on tarjolla myös yliopistotasolla osana sairaanhoitajaopintoja sekä täydennyskoulutuksena. Koulutuksiin on osallistunut tähän mennessä jo yli 6000 henkilöä vuodesta 2016 lähtien.
Koulutusten tarkoituksena on saada hoivatyöntekijät käyttämään laulua, musiikkia ja liikettä osana jokapäiväistä hoivaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat saisivat systemaattisesti kokea musiikki- ja liikelähtöistä hoivaa riippumatta siitä, onko asiasta kiinnostunut työntekijä juuri heidän kohdallaan työvuorossa. Osaamisen kehittämisen ohella olennaista on, että systemaattisuus yltää myös musiikkiperustaisista hoivakäytännöistä raportoimiseen.
Osaamiskeskuksessa työskentelevä Helene Waage ohjasi seminaarin osallistujille käytännön työpajan, jossa pääsimme kokeilemaan laulun ja liikkeen yhdistämistä.
Musiikki toimijuuden ja hyvinvointia edistävän toiminnan tukena alkuperäiskansoilla
Apulaisprofessori Klisala Harrison Aarhusin yliopistosta Tanskasta on musiikkiantropologi, jota kiinnostaa osallistua sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen musiikin ja taiteen keinoin. Harrison kertoi puheenvuorossaan arktisten alkuperäiskansojen kanssa tekemästään tutkimuksesta, joka on ollut käynnissä jo vuodesta 2016. Harrison tekee tutkimusta monialaisessa työryhmässä, johon kuuluu hänen lisäkseen muusikoita, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Pohjoismaissa, Grönlannissa ja Pohjois-Kanadassa toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään, kuinka saamelaisten ja inuiittien musiikilliset käytännöt edistävät heidän kokemustaan toimijuudesta sekä vaikuttavat yhteisön käytäntöihin ja siten yhteisön jäsenten hyvinvointiin.
Pohjoismainen yhteistyö jatkuu
Hanasaaren tapaaminen oli Nordic Arts and Health Research Network -hankkeen viimeinen tapaaminen. Vuonna 2019 käynnistynyttä kaksivaiheista verkostohanketta rahoittaa Pohjoismainen kulttuuripiste, ja se kestää vuoden 2023 loppuun. Verkostossa on n. 120 pohjoismaista tutkijajäsentä. Verkoston toiminnan eteenpäin kehittämiseksi tapaamisessa perustettiin työryhmä, joka huolehtii verkoston viestinnän kehittämisestä ja vuonna 2024 järjestettävistä etätapaamisista. Tutkijaverkoston jäsenten julkaisuihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla.
Kirjoittajat: Outi Linnossuo, Anna-Mari Rosenlöf ja Taru Tähti