Käytännön ohjeita taidepalveluiden tilaajalle

26.02.2019
Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala. JiiPee Photography 2016.

Mitä käytännön asioita taidepalveluiden tilaajan on hyvä huomioida, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköön, kouluun tai muuhun yhteisöön on tulossa työskentelemään taiteen ammattilainen? Kokosimme yhteen käytännön muistilistan asioista, jotka on hyvä käydä läpi tilaus- ja työskentelyprosessin eri vaiheissa.

1. Kun haluat käynnistää taidetoimintaa yksikössäsi, pohdi seuraavia asioita:

On tärkeää aidosti kuulla ketkä yksikössäsi haluavat osallistua ja minkälainen toiminta sopii juuri heille. Muista, että joskus kannattaa kokeilla myös ennakkoluulottomasti uusia asioita. Kokeilemalla voi löytää jotakin, mitä kukaan ei ole osannut toivoa.

  • Millaista taidetoimintaa yksikössä tarvitaan tai halutaan toteuttaa?
  • Millaisia toiveita ja tarpeita toimintaan osallistuvilla henkilöillä, henkilökunnalla tai omaisilla on?
  • Millaisia merkityksiä toiminnalla voisi olla yksikössäsi?
  • Mistä löydät sopivan taiteen ammattilaisen? Varmista, että taidetoimintaa tuottava taho tai tekijä on ammattilainen ja hänellä on riittävä osaaminen.
  • Mitä toiminta voi maksaa ja mitä hintaan kuuluu? Selvitä, mitkä ovat yksikkösi käytännöt työn laskuttamisessa.

2. Kun pyydät tarjousta taidetoiminnasta, kerro seuraavat asiat:

  • Millaiselle ryhmälle tai henkilöille toimintaa halutaan ja montako osallistujaa toiminnassa on mukana?
  • Vaihtuuko ryhmän kokoonpano vai ovatko osallistujat pääsääntöisesti aina samoja?
  • Millaisia asioita on otettava huomioon osallistujien toimintakyvyssä (esim. aistirajoitteet, liikuntakyky, hienomotoriset taidot)?
  • Mikä on toiminnalle toivottu ajankohta ja osallistumiskertojen määrä?
  • Miten henkilökunta osallistuu toimintaan?
  • Onko tarkoituksena, että toiminnasta jää jotakin jatkossa itse toteutettavaa tai pysyvää sisältöä (esim. taideteos tai uusi työtapa) yksikköön?

3. Työskentelyn alkaessa

  • Millainen tila toimintaan on käytettävissä, onko huomioitava osallistujien kuljetuksia tai siirtymistä tilaan?
  • Miten varmistetaan, että taiteilijalla on riittävä tieto osallistujien erityispiirteistä ja mahdollisesti toimintaan vaikuttavasta päivittäin vaihtelevasta toimintakyvystä (esimerkiksi tunnetilan vaihtelut, väsymys)?
  • Kuka ottaa taiteilijan vastaan ja valmistelee osallistujat toimintaan? Varmista, että paikalla on aina joku, joka tietää, että kyseisenä päivänä järjestetään taidetoimintaa.
  • Onko henkilökunnasta joku paikalla työskentelyn aikana, tarvitaanko avustajia?
  • Miten toiminta aikataulutetaan ja sovitetaan osallistujien sekä henkilökunnan päivärytmiin?
    Kuka on yhteyshenkilö ja hänen varahenkilönsä ja mistä/miten hänet/heidät tavoittaa?
  • Miten toiminnasta raportoidaan?
  • Mistä taiteilija saa tukea haastaviin tilanteisiin?

4. Käy läpi lisäksi seuraavat käytännön asiat:

  • työskentelyaika ja työskentelyn kesto, paljonko alku- ja loppuvalmisteluihin tarvitaan aikaa
  • materiaalien säilytys
  • avaimet, kulkulupa, taiteilijan mahdollisten omien tavaroiden säilytys, hygieniaohjeistus
  • toiminnasta tiedottaminen osallistujille, henkilökunnalle ja sijaisille sekä mahdollisille omaisille
  • vaitiolovelvollisuus
  • tietosuoja ja potilasturvallisuus
  • kuvausluvat valokuvausta varten / työskentelyssä syntyneiden taideteosten tai muiden tulosten tallennus- ja käyttölupa
  • vakuutukset
  • laskutukseen/palkan- tai palkkionmaksuun liittyvät käytännöt (verokortti/lasku).

5. Työskentelyn aikana:

Työskentelyn aikana on hyvä käydä vuoropuhelua taiteilijan kanssa siitä, miten toiminta kehittyy ja muuttuu, suunnataanko toimintaa uudelleen tai tarvitseeko työsuunnitelmaa päivittää tai muuttaa.

  • Miten tieto toiminnan luonteesta ja edistymisestä kulkee osallistujien, taiteilijan ja henkilökunnan välillä?
  • Kirjataanko toiminnan merkityksiä ja kokemuksia johonkin, esim. raportteihin tai tietojärjestelmiin?
  • Kerätäänkö toiminnasta palautetta?

6. Työskentelyn päättyessä:

  • Miten toiminta päätetään sekä osallistujien että henkilökunnan kanssa? Järjestetäänkö yhteinen lopetustapahtuma/näyttely tms.?
  • Kerätäänkö työskentelyn päättyessä palautetta osallistujilta ja henkilökunnalta? Miten palaute käydään läpi?
  • Miten ollaan yhteydessä työskentelyn jälkeen? Sovitaanko toiminnalle jatkoa?
  • Mitä merkityksiä yhteisöönne jäi toiminnasta?

Lue lisää:

Tutustu taiteen hyvinvointivaikutuksiin täällä!

Työ, tuote ja taide. Taiteilija töissä SOTEssa ja HYTEssä (2018). TAKU:n opas sosiaali- ja terveyspalveluihin taidepalveluja tarjoaville. Tutustu myös TAKU:n sopimusmalliin sosiaali- ja terveyspalveluihin taidetta tarjoaville.

Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeessa (2015-2018) on tuotettu useita julkaisuja liittyen osallistavan taiteen palvelumuotoiluun ja käytäntöihin. Voit tutustua julkaisuihin täällä.

Tutustu myös Osaamispolku-hankkeessa (2012-2013) tuotettuun Hyvät käytännöt -sopimusmalliin.

Musiikki elämään -hankkeen (2011–2014) osallistavan musiikkitoiminnan opas on tarkoitettu osallistavan musiikkitoiminnan tekijöille, tilaajille, kouluttajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Oppaan tekstit koostuvat hankkeen kokemuksista ja havainnoista sekä alan tutkimuksista ja haastatteluista. Tekstit on jaettu neljään kategoriaan: osallistava musiikkitoiminta, tilaaminen, tuottaminen sekä osaaminen ja koulutus. Lue lisää täältä.

 

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *