Kuulumisia toukokuun Taideresepti mielen hyvinvoinnin tukena -seminaarista

02.06.2025
Taidereseptitoimintamallin tavoitteena on parantaa osallistujien mielen hyvinvointia ja lisätä sosiaalisen osallisuuden kokemusta. Kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat nuoret ja aikuiset, joilla on lieviä mielenterveyden haasteita, kuten ahdistusta, masentuneisuutta tai stressiä, tai jotka kokevat yksinäisyyttä. Kuva: Aino Sutinen

 

Seitsemän Itämeren alueen maan yhteistyössä toteuttama Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hanke järjesti Taideresepti mielen hyvinvoinnin tukena -seminaarin perjantaina 23. toukokuuta klo 9.00–14.30 Turussa Kupittaan kampuksella. Aamupäivän ohjelmaa oli mahdollista seurata myös etäyhteyksin. Hybridiseminaarissa oli kaikkiaan 110 osallistujaa niin taiteen ja kulttuurin aloilta, sosiaali- ja terveysaloilta sekä kasvatuksen ja koulutuksen aloilta.

 

Mikä on taideresepti?

Hankkeen sisältöjohtajana Turun AMK:ssa toimiva Liisa Laitinen kertoi seminaarin aluksi hankkeessa kehitetystä, pilotoidusta ja arvioidusta taidereseptimallista. Taidereseptitoimintamallin ideana on ohjata lievistä tai keskivaikeista mielenterveyden haasteista kärsiviä henkilöitä lähetteellä säännölliseen ryhmämuotoiseen taidetoimintaan. Lähetteen osallistujat voivat saada sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta, esimerkiksi yleislääkäriltä, psykologilta tai sosiaalityöntekijältä. Sote-palvelujen lisäksi taidereseptitoimintaan voidaan ohjata myös esimerkiksi koululta opettajan tai koulupsykologin toimesta, työvoimatoimistosta tai järjestöjen kautta.

Taidetoiminta, johon lähetteellä ohjataan, on pienryhmässä tapahtuvaa taidetoimintaa. Taidereseptiryhmiä ohjaavat taide- ja kulttuurialan ammattilaiset, kuten taiteilijat, taidepedagogit ja museolehtorit. Taidereseptiryhmät kokoontuvat 8–12 viikon ajan. Tapaamisia on säännöllisesti 1–2 kertaa viikossa, ja taidetyöpajat kestävät yleensä 2–3 tuntia. Ryhmäprosessin aikana osallistujat pääsevät kokeilemaan yleensä noin 3–5 eri taiteenlajia, esimerkiksi improvisaatiota ja teatteria, tanssia, luovaa kirjoittamista, musiikkia ja kuvataiteita. Lisäksi ryhmät voivat tehdä vierailuja museoihin ja muihin taidelaitoksiin, kuten teatteriin ja oopperaan. Taidereseptitoimintamalli ei kuitenkaan koskaan perustu vain taide- ja kulttuurilaitoksissa vierailuun, vaan toiminnan keskiössä on luova toiminta ja taiteen tekeminen itse ja yhdessä ryhmän kanssa.

 

Taidereseptitoimintamallin paikallisia sovelluksia Latviassa, Ruotsissa ja Saksassa

Hankkeen aikana taidereseptipilotteja on järjestetty viidessä maassa kolmen pilottikierroksen aikana kaikkiaan 24. Ruotsissa, Latviassa ja Puolassa on kussakin järjestetty 6 pilottiryhmää, Tanskassa ja Saksassa kummassakin 3 pilottiryhmää. Taidereseptikonseptia on sovellettu ja muokattu paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi kussakin pilotoivassa maassa ja kaupungissa niin ohjausmekanismien, kohderyhmien kuin taidesisältöjen osalta.

Seminaarissa kuultiin käytännön kokemuksia toimintamallin pilotoinnista ja vakiinnuttamisesta Latviasta, Ruotsista ja Saksasta. Projektipäällikkö Inga Surgunte ja linkkihenkilö Baiba Roze kertoivat Latviassa Cēsisin kunnassa pilotoidusta museoreseptitoiminnasta. Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä alueen museoiden kanssa. Lähetteitä toimintaan on ollut mahdollista saada muun muassa sosiaalikeskusten, kuntoutuskeskusten ja työllisyyspalvelujen kautta. Museoissa on järjestetty ohjattujen museokierrosten lisäksi teatteri- ja musiikkityöpajoja sekä visuaalisiin taiteisiin ja luovaan kirjoittamiseen keskittyviä työpajoja.

 

Osallistujien mielenhyvinvoinnin tukemisen lisäksi museoreseptitoiminta on lisännyt museoiden saavutettavuutta sekä tuonut museoihin uusia yleisöjä. Kuva: Aino Sutinen

 

Projektipäällikkö Elias Sandling avasi Ruotsissa Norrbottenin alueella Bodenin ja Luulajan kunnissa toteutettuja pilotteja. Norrbottenin alueella lähetteitä taidereseptiryhmiin ovat antaneet erityisesti perusterveydenhuollossa työskentelevät kuntoutuskoordinaattorit sekä palvelukoordinaattorit. Osallistujat ovat olleet eri ikäisiä aikuisia. Lähetteitä on annettu koetun stressin, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden lisäksi myös pitkäaikaisen sairausloman perusteella. Taidelajeina ohjelmissa on ollut mukana visuaalisia taiteita (hyödyntäen muun muassa luonnon materiaaleja), tanssia ja liikettä sekä laulamista.

 

Kuva: Aino Sutinen

 

Projektipäällikkö Hannah Goebel avasi esityksessään Saksan Bremenissä kokeiltua, muista taidereseptipiloteista hieman poikkeavaa mallia, niin kutsuttua inklusiivista taidereseptimallia. Bremenissä erillisten suljettujen taidereseptiryhmien sijaan lähetteellä ohjattiin osallistumaan kansalaisopiston taidekursseille. Kullekin taidekursseille (laulaminen, luova kirjoittaminen, visuaaliset taiteet) oli varattu 2–5 paikkaa taidereseptillä kurssille osallistuville. Lähetteitä kursseille oli mahdollista saada muun muassa kuntoutuskeskuksista, yleislääkäreiltä ja psykoterapeuteilta. Lähetteellä taidekursseille osallistuneille järjestettiin lisäksi yhteisiä taidereseptiryhmätapaamisia, joissa keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia.

 

Kuva: Aino Sutinen

 

24 taidereseptipilottia kattavan arvioinnin tuloksia

Turun AMK:n Liisa Laitinen ja Outi Linnossuo kertoivat seminaarissa myös hankkeessa toteutetusta arvioinnista ja laadullisen arvioinnin tuloksista. Taidereseptitoimintaa on arvioitu kaikkien 24 pilotin osalta, ja pilottikierrosten välissä taidereseptimallia on kehitetty eteenpäin arviointitiedon pohjalta.

Hankkeessa tehdään prosessiarviointia, taloudellista arviointia sekä arvioidaan taidereseptitoiminnan vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Kuva: Aino Sutinen

 

Laadullisen arvioinnin perusteella taidereseptitoimintaan osallistuminen voi tukea osallistujien mielen hyvinvointia ja sosiaalista hyvinvointia monin tavoin. Taidereseptitoimintaan osallistuminen voi muun muassa parantaa osallistujien mielialaa, rentouttaa ja vähentää stressin kokemusta, tarjota tilan ja mahdollisuuden itsetutkiskelulle sekä vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta. Taidereseptitoiminta voi myös tarjota uusia näkökulmia ja lisätä toiveikkuutta tai uskoa tulevaisuuteen, lisätä ja helpottaa sosiaalista vuorovaikutusta sekä vähentää yksinäisyyden kokemusta. Taidereseptitoiminta voi tukea myös monenlaisten arjessa tärkeiden taitojen, kuten tunnetaitojen kehittymistä.

 

Kuva: Aino Sutinen

 

Laadullisessa arvioinnissa käytettiin luovia ja taidelähtöisiä aineistonkeruumenetelmiä. Käytettyihin menetelmiin voi tutustua tarkemmin hankkeen alkukesästä 2025 julkaistavasta taidereseptioppaasta. Hankkeen arviointiraportti julkaistaan syksyllä 2025.

 

Miten taidereseptitoimintamallia voitaisiin juurruttaa Suomeen?

Sosiaalialan yliopettaja Outi Linnossuon moderoimassa paneelissa pohdittiin taidereseptimallin sovellettavuutta Suomen kontekstissa. Keissiesimerkkinä oli Turun alue. Paneelissa olivat keskustelemassa aluevaltuutettu ja Turun SDP:n puheenjohtaja Mari Lahti, hyvinvoinnin apulaispormestari Mirka Muukkonen (vas.), WAM Turun kaupungin taidemuseon yleisötyön amanuenssi Johanna Seppä sekä Turun kaupungin yhteisöllisyyden kärkihankkeen projektipäällikkö Hanna Hyytiä.

 

Kuva: Aino Sutinen

 

Paneelissa pohdittiin muun muassa sitä, mihin kohtaan palveluiden tarjontaa taidereseptitoiminta voisi sijoittua ja mitkä voisivat olla Turun seudulla ensisijaisia kohderyhmiä. Panelistit toivat esille hyte-tiedon hyödyntämisen palvelujen tarpeen selvittämisessä. Esimerkiksi kouluikäisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten mielen hyvinvoinnin tukeminen voisivat olla painopisteenä Turun seudulla.

 

Panelistit pohtivat Turusta löytyvän toimintamallin toteuttamiseen soveltuvia tiloja muun muassa taidelaitoksista ja alueolohuoneista. Kuva: Aino Sutinen

 

Panelistit pohtivat monialaisen ohjausjärjestelmän ja taidereseptimallin rahoituksen järjestämisen olevan isoja haasteita, mutta näkivät myös mahdollisuuksia muuttuvassa palvelurakenteessa. Kaupungin ja hyvinvointialueen välillä tarvitaan yhteistyötä, ja myös järjestöjä tulisi saada mukaan. Edelleen tarvitaan kuitenkin vielä tietoisuuden lisäämistä taidereseptitoimintamallista sekä tietoa toimintamallin hyödyistä myös talouden näkökulmasta. Taidereseptitoiminnan osalta tulisi selvittää myös mahdollisia rahoitusmalleja sekä sitä, miten toimintaa voidaan järjestää kustannustehokkaasti.

 

Taidetyöpajoissa sukellettiin tanssin ja luovan kirjoittamisen maailmaan

Iltapäivällä seminaarin osallistujilla oli mahdollisuus osallistua kokemuksellisiin taidetyöpajoihin. Läntisen tanssin aluekeskuksen vastaava tanssikummi Annastiina Love ja Aliisa Särkiniemi ohjasivat tanssityöpajan, jossa liikuttiin yksin ja ryhmässä sekä tutkittiin kehollista viestintää. Sanataideohjaaja Hanna Dufva ohjasi sanataiteen työpajan, jossa tehtiin yhteisiä matkakertomuksia pelillisen sanataiteen avulla. Matkakohteina olivat muun muassa Loch Ness ja Pluto. Taidetyöpajoissa kokeillut ja esitellyt menetelmät soveltuvat myös taidereseptitoimintamallin sisällöiksi.

 

Lisätietoja Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hankkeesta: Liisa Laitinen, liisa.laitinen@turkuamk.fi

Lue lisää taidereseptistä:

 

Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hanketta rahoittaa Euroopan unioni Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta.