Kartoitus ja ajatuksia taideterapia-alan koulutuksesta Suomessa

07.06.2022
Kuva: Ella Jardim, Unsplash

 

Tutkiskelin keväällä 2022 taideterapia-alan koulutuksia, koska etsin itselleni sopivia jatko-opintoja taideterapiatyön parissa. Työni oli vasta alussa, kun minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä kartoitusta vähän virallisemmin, koska taideterapian opintokentästä kaivattiin yhteenvetoa julkaistavaksi myös englannin kielellä. Ajattelin, että hienoa, tekemästäni työstä voisi olla iloa muillekin!

Kooste taideterapia-alan koulutuskartoituksen sisällöstä diaesityksenä (PDF-tiedosto)

 

Koulutustarjonnasta

Taideterapia-alasta kiinnostunut törmää kirjavaan koulutustarjontaan, josta voi olla aluksi vaikea tietää, mitä itse asiassa tarjotaan ja mihin eri kurssit pätevöittävät. Erilaisia koulutuksia ja koulutuskokonaisuuksia on tarjolla eri taiteenaloilla ja eri mittaisina aina muutamasta opintopisteestä yli parin sadan opintopisteen kokonaisuuksiin taiteenalasta riippuen. Tietoa ei ole selvästi koottuna mihinkään vaan se on hajallaan verkossa. Taiteenalat, joilla alan koulutusta tarjotaan ovat: kuvataide, musiikki, tanssi ja liike, sanataide, draama ja valokuva.

Taideterapia-alan osaamista voi kerryttää terapeuttisen työn näkökulmasta osana omaa ammattiosaamista tai opiskella taideterapeutiksi eri taiteenaloilla. Tarjonnasta selvä enemmistö on täydennyskoulutusta, joka ei pätevöitä terapeutiksi, vaan antaa riittävät tiedot terapeuttisten menetelmien käyttämiseksi omassa työssä esimerkiksi sote-, kasvatus- tai kulttuurialalla. Osa koulutuksista on suunnattu erityisesti juuri näiden alojen ammattilaisille, ja niissä on pohjakoulutusvaatimuksia tai kurssin on mainittu olevan suunnattu tietyille ammattilaisille jo perustasolla. Aina näin ei kuitenkaan ole, eli asia pitää aina tarkistaa jokaisen koulutuksen kohdalta erikseen.

Eri taiteenaloilla ei ole mitään yhtenäistä koulutuspolkua, jonka opintopistemäärä olisi aina sama. Tyypillisesti opintopolku pitää sisällään jonkinlaiset perus- tai ohjaajaopinnot, joiden jälkeen voi jatkaa terapeuttiopintoihin tai vastaaviin. Perus- tai ohjaajaopinnot eri aloilla ovat tyypillisesti 15–35 opintopisteen laajuiset ja terapeuttiopinnot 40–180 opintopisteen laajuiset. Opintopistehaarukka on laaja, koska musiikin alalla opinnot ovat selvästi pidemmät kuin muilla taiteenaloilla, mutta vaihtelua on muutenkin paljon. Tutustu tarkemmin eri taiteenalojen opintopolkuihin avaamalla tämän kirjoituksen alusta löytyvä diaesitys.

Parhaiten erilaisten ja ajantasaisten koulutustietojen lähteille johdattelevat alan yhdistykset, joita Suomessa on vahvan yhdistyskannan omaavana maana runsaasti. Tätä kartoitusta tehdessäni löysin yhdistysrekisteristä 15 suomalaista taideterapioihin liittyviä yhdistystä. Yhdistysten sivuilta oli helppo löytää ajantasaisten kurssien tietoja ja yhdistyksistä todennäköisesti myös vastataan mielellään lisäkysymyksiin. Jutun alusta löytyvästä diaesityksestä löydät listan yhdistyksistä ja linkit niiden kotisivuille.

 

Ammattioikeuksista

Kuntoutuspsykoterapioita kustantavan Kansaneläkelaitoksen ja ammattinimikkeitä valvovan Valviran näkökulmasta asia on yksinkertainen. Valvira tunnistaa vain psykoterapeutin ammattinimikkeen (Valvira 2022). Kela korvaa taideterapiaa vain kuvataiteen ja musiikin aloilta (Kela 2021) taidepsykoterapeutin tuottamana. Eli sellaisen ammattilaisen tuottamana, jolla on sekä psykoterapeutin pätevyys että hyväksyttävät taideterapia-alan opinnot (Kela 2019).

Kela-pätevyyttä tai ei, taideterapia-alan koulutus on melko kallista, maksaa koulutuksen sitten työnantaja tai opiskelija itse. Hinnat sekä taiteenalakohtaisen koulutuksen opintopistemäärät vaihtelevat suuresti. Opintopisteet myös kallistuvat mitä pitemmälle opintopolussa mennään. Taideterapeutin koulutukselle tulee hintaa karkeasti arvioiden 10 000–20 000 € ilman psykoterapeutin pätevyyttä. Hinta voi rajoittaa monien hakeutumista alalle, kun useat työnantajatkin joutuvat karsimaan koulutusmenoista.

 

Ajatuksia alan tulevaisuudesta ja asemasta

Olisi mielestäni tärkeää, että taiteen terapeuttisen käytön potentiaali saataisiin paremmin käyttöön nyt, kun terapiatyöstä ja terapeuttisesta toiminnasta tuntuu olevan pulaa erilaisten kriisien keskellä. Ratkaisuja voisivat olla: koulutuksen hinnan kohtuullisuus opiskelijalle, koulutuksen saatavuus kaikilla tasoilla ja erilaisten taidepsykoterapeutin yhdistelmäkoulutusten lisääminen. Myös muun työn osana tehtävän taiteen terapeuttisen käytön asemaa voisi vahvistaa entistä paremmilla ja kohdennetummilla ammatillisilla verkostoilla eri ammattikunnissa. Esimerkiksi kulttuurisen nepsy-valmennuksen ammattilaisille on perustettu oma verkosto vahvistamaan taide- ja kulttuurilähtöisten työtapojen käyttöä ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa (Brushane 2022, 52). Tällaisissa ammattialakohtaisissa verkostoissa taiteen terapeuttiseen käyttöön perehtyneet sote-, kasvatus- ja kulttuurialan osaajat voisivat rakentaa ammattiosaamistaan alalla yhdessä juuri oman ammattialansa näkökulmasta.

Ajattelen, että tärkeintä kuitenkin itse taideterapiatyön kannalta olisi, että erilaisten taideterapioiden asema vahvistuisi terapiakentällä ja taideterapiat olisivat laajemmin osa Kela-korvattavia terapioita. Tämä tekisi taideterapia-alalle kouluttautumisesta mielekkäämpää ja saisimme maahamme enemmän terapeutteja, joista on pulaa. Erilaisten taideterapiamuotojen tulo Kela-korvattaviksi mahdollistaisi myös terapiaa tarvitseville paremman mahdollisuuden päästä itselleen sopivaan sekä toimivaan terapiamuotoon, kun tarjonta olisi monipuolisempaa.

 

Kirjoittaja: Heini Brushane, kulttuuristen menetelmien ohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, kulttuurihyvinvoinnin opiskelija (YAMK) Turun ammattikorkeakoulu.

 

Lähteet:

Brushane, H. 2022. Taiteella tarinoiden tulevaisuuteen – Taide- ja kulttuurilähtöiset työtavat ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa. Opinnäytetyö YAMK, kulttuuriala, kulttuurihyvinvointi. Turun ammattikorkeakoulu.

Kansaneläkelaitos 2019.  Psykoterapeutin pätevyysvaatimukset. Viitattu 14.4.2022

Kansaneläkelaitos 2021. Kuntoutuspsykoterapia. Viitattu 14.4.2022

Valvira 2022. Ammattioikeudet. Viitattu 14.4.2022