Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijuus löytyy verkostoissa toimimalla

10.08.2022

 

Hakeutuessani kulttuurialan ylempiin ammattikorkeakouluopintoihin kulttuurihyvinvoinnin koulutukseen Turun ammattikorkeakouluun minulla oli tavoitteena koota yhteen aiemmat koulutukseni sekä työ- ja elämänkokemukseni. Kulttuurihyvinvointi on se konteksti, jossa haluan jatkaa kehittymistäni soveltavan taiteen ammattilaisena.

Halusin tutkia kulttuurihyvinvointia sen mahdollistajien näkökulmasta, ruohonjuuritasolta. Samalla voisin tarkastella omaa matkaani kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaksi.

Hakekaa Kulttuurikätilö! – soveltavan taiteen ammattilainen osana asiantuntijaryhmää

Tampereella on syksystä 2020 lähtien kehitetty kulttuurilähetettä, jolla lähetteen saanut henkilö ohjataan terveysasemalta lähitorille. Lähitorin työntekijä ohjaa kulttuuriläheteasiakkaan häntä innostavaan sekä hänen hyvinvointiaan edistävään toimintaan lähitorilla. Tällaista toimintaa ovat muun muassa maksuttomat kulttuuriharrastus- ja liikuntaryhmät sekä vapaaehtoistoiminta. Pilotointivaiheessa vuonna 2022 lähetettä testataan Kuuselan lähitorin ja Hatanpään terveysaseman välillä. 

Sain Pirkanmaan Taikusydän kulttuurihyvinvointiverkoston kautta keväällä 2021 tilaisuuden olla mukana Tampereella toimivassa ikäihmisten kulttuurilähetepilottityöryhmässä. Samalla pääsin tutustumaan alan asiantuntijoihin Pirkanmaalla ja löysin innostavan mahdollisuuden tehdä opinnäytetyöni yhteistyössä Sointu Senioripalvelujen ja Tampereen kaupungin kanssa kulttuurilähetteen kehittämiseen liittyen.

Kehittämishankkeeni käsitteli sitä osaa lähetteen kehittämisprosessista, jossa Tampereen kaupungin ja Sointu Senioripalveluiden henkilöstöstä koottu monialainen työryhmä suunnittelee ja kehittää pilotoitavaa mallia kulttuurilähetteestä senioreille. Osuuteni tässä prosessissa oli tuottaa yhdessä tilaajaorganisaatioiden edustajien kanssa neljä 90 minuutin mittaista työpajaa monialaisen työryhmän toiminnan selkeyttämiseksi.

Halusin työpajoissa lähteä liikkeelle ei-tietämisen näkökulmasta ja korostaa sitä, ettei kyseessä ole koulutus. Tehtäväni oli taiteen keinoin tuoda esiin jo olemassa oleva asiantuntijuus ja hiljainen tieto kulttuurilähetepilotin työryhmässä. Tehtäväkseni muodostui auttaa jo olemassa olevaa ”vauvaa” – kulttuurilähetettä – kehittymään ja kulkea sen synnyttäjien matkassa jonkin matkaa. Ensimmäisessä työpajassa fasilitaattorista kehittyikin yhdessä osallistujien kanssa kätilö ja käsite Kulttuurikätilö syntyi! Mielikuva kätilöstä oli ryhmän mielestä osuva, olihan koolla sekä sosiaali- ja terveysalan että kulttuurialan asiantuntijoita.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä – taidelähtöisten menetelmien ja palvelumuotoilun liitto

Kehittämishankkeeni tutkimuskysymyksenä oli: ”Miten taidelähtöisiä menetelmiä ja palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen voidaan tukea ja selkeyttää monialaisen työryhmän toimintaa kulttuurihyvinvointialalla?”

Reilun vuoden mittaisen yhteisen matkamme aikana keskustelimme yhteistyökumppaneiden kanssa usein siitä, kuinka yhteisötaide ja palvelumuotoilu muistuttavat kovasti toisiaan. Näiden keskustelujen innoittamana aloitin myös palvelumuotoiluopinnot osana tutkintoani.

Työpajat suunniteltiin yhteiskehittämisen periaatteita noudattaen tilaajaorganisaatioiden edustajien kanssa ja ne toteutettiin etäyhteyksin. Pajoihin osallistui kulttuurihyvinvoinnin mahdollistajia ja asiantuntijoita sekä Sointu Senioripalveluista että Tampereen kaupungilta. Työskentelyn tavoitteena oli selkeyttää kulttuurilähetteeseen liittyviä käsitteitä ja sen myötä monialaisen työryhmän toimintaa. Tilaajaorganisaatioiden työpajoille asettama päämäärä oli myös taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäen tutustuttaa työryhmän jäsenet paremmin toisiinsa ja siten helpottaa yhteistyötä.

Soveltavan teatterin ammattilaisena yhteiskehittäminen työmuotona oli minulle tuttu. Aiemmin olin vain  käyttänyt siitä nimitystä Devising tai ryhmälähtöinen teatterityö.

Työpajoissa luotiin muun muassa draaman keinoin kuvitteellinen kultturilähetteen käyttäjä, joka sai nimekseen Kalervo. Palvelupolku Hatanpään terveysasemalta kulttuurilähetteen käyttäjäksi Kuuselan lähitorille muotoutui tarinaksi, joka osallistujien mielestä antoi työskentelylle syvyyttä; Kalervo tuntui todelliselta ihmiseltä ja häneen oli helppo samaistua. Tarina on saanut myös Sointu Senioripalveluissa jatkoa ikäihmisille suunnatuissa sarjakuvatyöpajoissa.

Piirroskuvat vanhasta naisesta ja miehestä.
Kalervo ja Pirkko tulivat näkyviksi Sointu Senioripalveluiden sarjakuvatyöpajoissa yhteisötaiteilija Kanerva Kartanon ohjauksessa tammikuussa 2022.

Yhteisötaide, palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen ovat sisaruksia

”Ohut yläpilvi kohtasi ruohonjuuritason – kulttuurihyvinvoinnin suunnittelijat ja mahdollistajat saman pöydän ääreen”, sanoi eräs työpajoihin osallistunut lähitorikoordinaattori.

Kehittämistyön yhdeksi keskeiseksi tulokseksi muodostui se, kuinka monialaiselle työryhmälle toteutetuissa työpajoissa sovelletut taidelähtöiset menetelmät nostivat esiin työryhmän kollektiivisen asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon tehokkaammin kuin perinteiset kokoustamistavat. Taidelähtöisin menetelmin ja palvelumuotoilun periaattein toteutetut työpajat säästivät asiantuntijoiden kallista aikaa.

Piirretty rantamaisema, jonka päällä on tekstikentät: Kulttuurilähete, Saajan nimi, Antamispaikka ja -päivä sekä Tule kulttuurilähetteellä meille tai ota yhteyttä soittamalla.
Kultturilähete on pilotointivaiheessa paperinen. Sen ulkoasu on yhteisötaiteilija Kanerva Kartanon käsialaa.

 

Viisi symbolia, joiden alla on tekstit Viisaus, Liike, Tunne, Yhdessä ja Lepo. Viisaus-symbolin alla on tekstit: Tiedon saanti ja jakaminen, Muistin tukeminen, Uusien näkökulmien saaminen, Omien taitojen kehittäminen ja Arjen taitojen vahvistaminen. Liike-symbolin alla on teksti: Kehollinen itsen ilmaisu, Kehon voima ja hallinta, Kehon hahmottaminen, Liikkeen tarkkuus ja Kehon liikkuvuus. Tunne-symbolin alla on tekstit: Tunteiden hallinnan vanhistaminen, Tunteiden tunnistaminen, Itsetunnon vahvistuminen, Tunteiden ilmaisu, Tunteiden käsittely. Yhdessä-symbolin alla on tekstit: Kohtaaminen, Kokemusten jakaminen, Yhdessä oleminen, Yhdessä toiminnan kehittäminen, Vapaaehtoisena toimiminen. Lepo-symbolin alla on tekstit: Virkistyminen, Rentoutuminen, Itsen kuuntelu ja itsetuntemus, Hetkessä oleminen, Palautuminen.
Kulttuurilähetteen teemat: viisaus, liike, tunne, yhdessä ja lepo ovat olleet suuri inspiraation lähde myös kehittämistyölleni.

Keskeiseksi tulokseksi nousi myös, kuinka paljon yhteisiä piirteitä yhteisötaiteella, palvelumuotoilulla ja yhteiskehittämisellä on. Kaikissa työtavoissa asiakas, palvelun käyttäjä, tai toimintaan osallistuja otetaan mukaan suunnitteluun ja arviointiin.  Soveltavan taiteen ammattilaiselle oli helppoa omaksua sekä yhteiskehittämisen että palvelumuotoilun periaatteet ja lainalaisuudet.

Konkreettisin tulos itselleni oli Kulttuurikätilö-nimikkeen löytyminen. Aion ottaa sen käyttöön.

Jokin aika siten sain tietää, että ensimmäinen Kulttuurilähete-asiakas on saapunut Kuuselan lähitorille. Yksi iso etappi on saavutettu. Kehittämistoiminta jatkuu arvioinnin merkeissä.

Sinistä taivasta, poutatuulta, ja raikastavaa sadetta elokuuhunne sopivassa suhteessa. “Yhteistyössä on kaikki.”

Kirjoittaja Raili Heikkilä on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, draamakasvattaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja (YAMK) ja -opettaja sekä työnohjaaja. Hän on työskennellyt monialaisissa ja moniammatillisissa työryhmissä ja myös ohjannut sekä fasilitoinut niitä noin kolmekymmentä vuotta. Työskentelyotteena on aina ollut leikki, toiminnallisuus ja soveltava taide.

Lähteet:

Heikkilä, Raili (2022): Monialaisesta yhteistyöstä kohti kollektiivista asiantuntijuutta: taidelähtöiset menetelmät ja palvelumuotoilun periaatteet monialaisen yhteistyön tukena kulttuurihyvinvointialalla. Kulttuurialan YAMK-opinnäytetyö. Kulttuurihyvinvointi. Turun ammattikorkeakoulu.