Terveisiä kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuuden kehittämismatkalta

19.09.2023
KUPPI-hankkeessa kehitettiin etenkin ikäihmisten ohjausta kulttuurin ja taiteen pariin. Kuva Mäntän Kuvataideviikoilta. Kuva: Kari Savolainen / Tampereen kaupunki

 

Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla (KUPPI) -hanke päättyy lokakuussa 2023. Millaista on ollut kehittää ratkaisuja kulttuurihyvinvoinnin saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi kuntiin ja yhdyspinnalle reilun kahden viime vuoden aikana?

Aikaväli 2021–2023 ei ole ollut helpoin hetki uusien toimintamallien kehittämiselle. Kun hanke käynnistyi, yhteiskunnan keskeiset palvelut järjestyivät toiseen tapaan kuin nyt. Sen jälkeen hyvinvointialue on tullut jakamaan 19 hankekunnan tehtävät, on syntynyt uutta toimintakulttuuria, järjestystä ja yhdyspintaa. Yhteistyön tekemisen tapoja ja vastinpareja haetaan siellä edelleen.

On helppoa ymmärtää, että kun systeemi mullistuu, huomio on ennen kaikkea perusasioista selviämisessä. Vaikeuskerrointa on lisännyt muun muassa koronakriisi ja hoitajalakko, jotka mutkistivat varsinkin sairaanhoitopiiristä hyvinvointialueeksi vauhdissa muuttuneen osatoteuttajamme hankepolkua.

Kun kipinää kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen kehittämiseen on näissä oloissa haettu, sytykkeenä olemme käyttäneet seuraavaa: muutos ei ole pelkkä uhka ja lisäkuorma, vaan ennen kaikkea mahdollisuus. Kehittämisen aika on juuri nyt, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Hankkeessa meillä on tilaisuus luoda yhdessä ne tavat toimia, joilla yhteinen osaaminen saadaan uudessa toimintaympäristössä hyödynnettyä parhaiten. Siten asukkaille voidaan tarjota mahdollisuus parempaan elämänlaatuun kulttuurihyvinvoinnin keinoin.

 

Onnistumisen avainsana on ”yhdessä”

Hankekuntien sitoutuminen on ollut ihailtavaa. Jokainen 19 kunnasta on kehittänyt asukkaidensa ohjausta kulttuurin ja taiteen pariin sekä rakentanut kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjottimen, josta tulee hankkeen jälkeen osa alueellista kokonaisuutta. Sairaalapalveluihin on luotu kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma. On kehitetty suunnitelmaa Kaikukortin käyttöönoton laajentamiseksi maakunnassa. Kaikki on saatu aikaan yhdessä.

Nämä tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että hankkeen päättyessä jokaisessa sitä toteuttaneessa kunnassa olisi valmiina kiiltelevä, hyvin johdettu koneisto, jolla asukkaita ohjataan systemaattisesti kulttuuri- ja taidetoimintaan. Tai sitä, että sen kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen tulokset käsiteltäisiin säännöllisesti hyte-työryhmissä, talousarviofoorumeilla ja muissa asiaankuuluvissa paikoissa. Vauhtiin on jo päästy, mutta ollaan vasta alkumatkalla.

 

Matka on tärkein

Jo matkaan lähtö ja sen opit kahden vuoden ajalta ovat arvokas tulos itsessään. Ennen hankkeen käynnistymistä kulttuurihyvinvointi on ollut useassa hankekunnassa varsin uusi käsite. Näin on siitä huolimatta, että Pirkanmaalla kulttuurihyvinvointia on edistetty alueellisen suunnitelman muodossa jo vuodesta 2017. Poikkihallinnollinen hyvinvointityö on ollut arjen käytäntöjen tasolla monelle myös uutta, samoin hyte-palvelupolkujen suunnittelu ja toteutus.

Kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspinnan toiminnassa vakiintuneeksi toimintatavaksi kehitetty kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen malli on vain muutaman hankekunnan työn lopputulos. Vahvistuneen tietopohjan ja pilotointikokemusten myötä kehittämiselle avautuu kuitenkin entistä paremmat näköalat joka kunnassa ja yhdyspinnalla. Hankkeen päätös ei suinkaan tarkoita kehittämisen päättymistä.

 

Hyvin johdettu onnistuu varmimmin

Vaikka hankkeen kohderyhmää ovat olleet myös johto ja päättäjät, toimintaa on kehitetty lähinnä työntekijätasolla. Silloinkin, kun johdon edustajia on ollut mukana, johtamisen ulottuvuus on jäänyt kehittämisessä vähemmälle. Käytännön kokeilujen jälkeen näyttää siltä, että kulttuurihyvinvointiin ohjaamisen yhteydessä tulosten ja vaikutusten arviointi sekä seuranta ovat edelleen etäisiä, satunnaisesti toteutuvia asioita.

Jos tietoa kulttuuritoimintaan ohjaamisen tuloksista ei ole, johto ei käytä sitä työnsä lähtökohtana, eikä se sitoudu kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuuden edistämiseen, toiminnan tulokset uhkaavat jäädä pistemäisiksi. Asukkaiden terveyserojen kaventamiseen kulttuurihyvinvoinnin keinoin on sitouduttava päättäjistä alkaen, jotta todellista vaikuttavuutta syntyy.

 

Kirjoittaja:

Anna Koski
projektipäällikkö, Tampereen kaupunki

Kuva: Anna Koski

Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla (KUPPI) -hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Kirjoittaja on kuvannut hankkeen lähtötilannetta Taikusydän-blogissa 11.10.2021.

Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla (KUPPI) -hankkeen kotisivut.