Tietoisuustaitoja voi harjoitella luovasti valokuvaamisen ja sanataiteen avulla
Tietoisuustaitojen harjoittamista (mindfulness) on käytetty jo vuosia stressin hallinnassa, ja tulokset ovat olleet hyviä. Yhdysvaltalaisen lääketieteen professorin Jon Kabat-Zinnin kehittämän Mindfulness-Based Stress Reduction -menetelmän (MBSR) toi Suomeen Leena Pennanen yli 20 vuotta sitten. Hän myös suomensi sanan mindfulness sanoilla hyväksyvä, tietoinen läsnäolo. Hyväksyvään, tietoiseen läsnäoloon kuuluu muun muassa arvostelemattomuus, hyväksyminen ja aloittelijan mielentila. Tietoisuustaitojen harjoittamisen menetelmiin kuuluu useita kehollisia harjoituksia, kuten kävely- tai istumameditaatiot sekä hengitysharjoitukset.
Tietoisuustaitoja on mahdollista harjoitella myös taiteen avulla. Kanadalainen sosiaalitieteen tutkija Diana Coholic on toteuttanut työpajoja lapsille ja nuorille, joissa on hyödynnetty taidelähtöisiä menetelmiä tietoisuustaitojen harjoittelemiseen. Coholic havaitsi tämän olevan helpompi lähestymistapa kuin perinteisiksi luokitellut meditaatioharjoitukset.
Buddhalainen meditaatio yhdistettynä valokuvaamiseen
Valokuvaus tarjoaa turvallisen väylän tarkkailla ympäristöä linssin läpi, mikä on yksi tapa olla tietoisesti läsnä hetkessä. Valokuvaajat Andy Karr ja Michael Wood ovat yhdistäneet buddhalaisen meditaation valokuvaamiseen luoden meditatiivisen valokuvauksen, eli contemplative photography -menetelmän. He kuvailevat tätä metodia visuaaliseksi tarkkanäköisyydeksi, jossa tarkastelemme ympäröivää maailmaa ilman analysointia, luokittelua tai tulkintaa. Heidän mukaansa tarkkanäköisyyttä estävät usein liiallinen innostus hyvän “kuvasaaliin” bongailuun tai valokuvatekniseen kikkailuun.
Havahtuminen niin sanotusta automaatiotilasta läsnäolon tilaan on tarpeellista, jotta visuaalinen tarkkanäköisyys onnistuu. Karr ja Wood esittävät esimerkin, jossa näemme punaisen liikennevalon ja ymmärrämme pysähtyä, mutta samalla jatkamme ystävän kanssa juttelua. Sen sijaan havahtumalla tietoiseksi samassa tilanteessa, näemme tarkasti, miten valo heijastuu ja kuinka sininen taivas ympäröi liikennevalon. Tällainen aito havainnoiminen johtaa läsnäolon tilaan ja mahdollistaa meditatiivisen kuvaamisen, jossa tarkoituksena on kuvata kohde juuri sellaisena kuin se on.
Filosofian tohtori ja taiteen maisteri Howard Zehr kirjoittaa kirjassaan The Little Book of Contemplative Photography, että todennäköisesti meditatiivisen valokuvauksen vaikutus lisääntyy, jos kirjoittaa kokemuksistaan. Hän suositteleekin, että meditatiivisen kuvaamisen aikana tai heti sen jälkeen olisi hyödyllistä kirjata ylös omia kokemuksia. Valokuvapäiväkirja voi toimia hyvänä itsereflektion välineenä. Johanna ja Juha Tanskan kirja Lempeä linssi –Valokuvaus tienä läsnäoloon johdattaa helpoilla harjoituksilla meditatiivisen valokuvauksen äärelle.
Haahuillen havainnointia ja sisäisen maailman sanoittamista
Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opinnäytetyössäni halusin kehittää toimintaa, jolla voisi tukea nuorten jaksamista. Moni urapolun alussa oleva nuori kokee stressiä tulevaisuudesta ja uupuu. Varhain tehtävät valinnat ja yhteiskunnan odotukset voivat johtaa suorituspaineisiin sekä mielenterveyden haasteisiin. Esimerkiksi SuomiAreenan paneelikeskustelussa kesäkuussa 2023 nuoret kertoivat kaipaavansa kasvurauhaa ja suoritusvapaata nuoruutta, jossa kokeileminen olisi sallittua.
Haahuilu kameran kanssa havainnoiden rauhassa ympäröivää maailmaa on kehittämäni Kuvatarinapaja-toiminnan ytimessä. Kuvatarinapajassa tehdään kuvausretkiä erilaisissa ympäristöissä ja tarkkaillaan yksityiskohtia linssin läpi. Tärkeintä on jättää suorittaminen ja antautua tarkkailijaksi ilman turhaa analysointia näkemästämme. Retkillä otettuja kuvia käytetään inspiraationa ja sykäyksinä tulevalle sanataiteelle.
Sanataiteen tarkoituksena on mahdollistaa oman sisäisen maailman sanoittaminen, ne ajatukset ja tunteet, jotka kuvat mahdollisesti tuovat esille. Tunteet ja ajatukset eivät ole menneisyydessä tai tulevaisuudessa, vaan läsnäolevassa hetkessä. Sanataiteen avulla kyetään jatkamaan läsnäolon tilaa ja sanoittamaan omaa sisäistä tunnemaisemaa, johon ympäristön tarkkaileminen linssin läpi on meitä ensin johdattanut.
Puutarha- ja kaupunkimiljöössä kuvailu inspiroi sanataidetta
Kuvatarinapajan toimivuutta kokeiltiin käytännössä syksyllä 2023 muutaman kohderyhmään sopivan nuoren aikuisen kanssa. Kuvausretket toteutettiin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan miljöössä sekä Turun tuomiokirkon ympäristössä. Kaikenlaiset ympäristöt tarjoavat kiinnostavia yksityiskohtia, joissa voi opetella tietoista havainnointia ja visuaalista tarkkanäköisyyttä.
Huomasimme, että tutussa ympäristössä olemme helposti edellä kuvatun liikennevaloesimerkin mukaisessa automaatiotilassa ja kadotamme tarkkaavaisuuden. Puutarhassa oli helpompaa rauhoittua ja keskittyä huomaamaan miljöön yksityiskohtia. Kuvat toimivat hyvin sykäyksenä sanataiteelle ja lopputuotoksina syntyi ajatuslauseita, haikuja sekä runoja, joissa oli kuultavissa kirjoittajan sisäinen maailma.
Sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja Jenni Hurmerinta kuvaa sanataidetta leikilliseksi ja tavoitteeltaan vapaammaksi ilmaisuksi verrattuna luovaan kirjoittamiseen. Hän myös toteaa, että sanataiteen tekeminen sisältää aina vähintäänkin välillisesti terapeuttisia vaikutuksia, koska se ammentaa kirjoittajan luovasta tietoisuudesta ja alitajunnasta. Nopeat ja lyhyet sanataideharjoitukset sopivat hyvin meditatiivisen valokuvaamisen pariksi. Ne antoivat mahdollisuuden sisäiselle tunneilmaisulle ilman paineita tuottaa täydellistä kaunokirjallista tekstiä.
Kirjoittaja: Nina Soini
Nina Soini on koulutukseltaan artenomi ja kuvataiteilija (YAMK) suuntautumisvaihtoehtonaan kulttuurihyvinvointi. Soini on työskennellyt valokuvaajana sekä toiminnanohjaajana lasten ja nuorten järjestössä.
Lue lisää: Soini, N. 2024. Kuvatarinapajat-mallin kehittäminen ja kokeileminen – nuorille suunnattu taidelähtöinen menetelmä tietoisuustaitojen harjoitteluun. Opinnäytetyö (YAMK). Kulttuuriala, kulttuurihyvinvointi. Turun ammattikorkeakoulu.
Tietoisuus & taide: Kulttuuri avaa reittejä luovuuteen ja tietoisuustaitoihin. 5.6.2024.
Lähteet:
Coholic, D. 2010. Arts Activities for Children and Young People in Need. Helping Children to Develop Mindfulness, Spiritual Awareness and Self-Esteem. UK. Jessica Kingsley Publishers. E-kirja.
Hurmerinta, J. 2021. Sanojen voimauttava valta. Teoksessa Ekström, N.; Puikkonen, E. & Suoniemi, K. (toim.) Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria. Kirjan talo – Bokens hus ry, 55–69.
Karr, A.; & Wood, M. 2011. The Practice of Contemplative Photography. Seeing the World with Fresh Eyes. Colorado: Shambhala Publications, Inc.
Pennanen, P. 2024. Mitä on mindfulness. Center for Mindfulness. Viitattu 1.3.2024.
SuomiAreena. 2023. Järkihän tässä suorittamisessa menee!
Tanska, J & Tanska, J. 2020. . Lempeä linssi. Valokuvaus tienä läsnäoloon. Helsinki: Kirjapaja.
Zehr, H. 2005. The Little Book of Contemplative Photography. Delaware: Skyhorse Publishing, Inc.