”Miten tällä eläis”- Kannattavat ansaintalogiikat kulttuurisessa vanhustyössä

20.10.2016
Myrskyryhmän residenssityöskentelyä. Kuva: Matti Häyrynen.

Miten tällä eläis”- Kannattavat ansaintalogiikat kulttuurisessa vanhustyössä – hanke sai alkunsa Helsingin Seniorisäätiön ja Myrskyryhmän pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Hankkeessa tutkittiin, testattiin ja mallinnettiin Myrskynsilmä ry:n (Myrskyryhmä) ja Helsingin Seniorisäätiön yhteistyönä kulttuurisen vanhustyön ansaintalogiikkaa. Hankkeessa luotiin mallia säätiömuotoisen vanhustyön yksikön ja taiteilijoiden pitkäkestoisesta yhteistyöstä, yhteistyön taloudellisista reunaehdoista ja edellytyksistä, sekä asiakasosallisuuden toteutumisesta hankintaprosessissa.  Hanke toteutettiin vuosina 2014-2015 opetus- ja kulttuuriministeriön taloudellisella tuella.

Hanke toteutetiin tuotannollis-taiteellisena työnä tiiviissä yhteistyössä vanhustyön yksikön kanssa. Taidetarjotin- tapahtumat kokosivat paitsi kulttuurisen vanhustyön toimijoita, esittelivät palveluita aidossa ympäristössä, myös keskusteluttivat aiheesta talouden näkökulmasta. Hankkeen aikana kirjattiin ne tavat, joilla Seniorisäätiö on kulttuurista vanhustyötä toteuttanut, koottiin ohjeistusta taiteen tilaajille, kirjattiin erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja kuvattiin taiteilijan unelmatyötä hyvinvointisektorilla.

Toiminnan tulokset ja vaikutukset:

Hankkeen tavoitteena oli synnyttää kestävä kulttuurisen vanhustyön yhteistyömalli. Tiivistetyn mallin sijasta koettiin hyödylliseksi kirjata ne moninaiset tavat, jotka ovat jo käytössä. Dokumentointi on yksi perehdyttämisen väline mutta myös tapa sanoa: ”näin meillä tehdään”, jolloin käytännöt juurtuvat ja leviävät.

Käytäntöjen lisäksi tärkeää oli kirjata kulttuurisen vanhustyön reunaehtoja ja tavoitteita taiteen ja taiteilijan näkökulmasta. Tulevaisuutta hahmotettiin erilaisten taiteen rahoitusmallien ja tapahtumakonseptin avulla.

Hankkeen sivutuotteina syntyivät arviointilomake, ehdotus hoivatyön tekijöiden taidevapaasta ja luonnostelma laskelmineen taiteilijan palkkaamiseksi vanhustyön yksikköön. Hankkeen kehittämistyötä on hyödynnetty paitsi toteuttavien organisaatioiden kehittämisessä, myös yhteistyössä uusien kumppanien kanssa. Kestävien ansaintamallien luomisesta ja niiden vakiinnuttamisesta on tullut pysyvä toiminnan tapa.

Kuva: Matti Häyrynen.
Kuva: Matti Häyrynen.

Haasteet, onnistumiset ja epäonnistumiset:

Toiminnallisen hankkeen aikana toimijat pääsivät tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti. Yksi keskeisistä pohdinnoista liittyi tanssiryhmän ydintoiminnan eli tanssiesitysten, yhteisötyön ja pedagogisen toiminnan markkinointiin ja myyntiin. Miten tuotteistaa hetken taidetta, työtapaa, joka perustuu kohtaamiseen ja tilanteessa elämiseen? Miten hinnoitella niin, että kustannukset ovat kohtuulliset, mutta ryhmän toiminta on kestävällä pohjalla? Pitkä kokemus yhteistyöstä hoiva-alan kanssa on myös kasvattanut osaamista, mutta myös realiteettitajua yhteistyön mahdollisuuksiin.

Haasteina hankkeessa näyttäytyivät erilaiset työn tekemisen tavat. Vapaan tanssiryhmän työskentely poikkeaa hoivatyön osin hierarkkisesta ja vuorotyöhön sitoutuneesta arjesta. Tuotannollisten tehtävien merkitys taide-esitysten tai -palveluiden osana on vielä uutta hyvinvointisektorilla. Tuotannollinen toiminta mahdollistaa kuitenkin hyvän hallinnon, aktiivisen ja ennakoivan viestinnän ja toiminnan systemaattisen kehittämisen. Tuotannon tehtävä on vapauttaa taiteilijat taiteelliseen työhön ja edistää siten heidän ammatillista kehittymistään ja työhyvinvointiaan, mutta parhaimmillaan se helpottaa myös tilaajan työtä.

Tulevaisuudesta:

Erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja olisi tarpeen kokeilla suunnitelmallisesti ja riittävän pitkäkestoisesti, jolloin saataisiin samanaikaista, vertailukelpoista tietoa kokeilujen toimivuudesta ja lupaavista käytännöistä. Kattavat kokeilut, joissa taiteilijat ovat jo suunnitteluvaiheessa mukana, olisivat paremmin juurrutettavissa, kun ne testattaisiin olemassa olevissa rakenteissa, budjettiraameissa olevissa vakanssimitoituksissa.

Hankkeessa onnistuttiin vakuuttamaan vanhustyön yksikkö dokumentoinnin tärkeydestä, sen merkityksestä perehdyttämisen välineenä ja luomaan yhteisesti hyväksytty työkalu kulttuuriselle vanhustyölle. Pohja vanhustyön yksikön profiloitumiseksi kulttuuriin on syntynyt, mutta elääkseen se tarvitsee vielä runsaasti ravintoa.

Myrskyryhmä. Kuva: Harri Tahvanainen.
Myrskyryhmä. Kuva: Harri Tahvanainen.

Mikä on Myrskyryhmä?

Myrskyryhmä on tanssiryhmä, joka toiminnallaan lisää taiteen saavutettavuutta. Työllään Myrskyryhmä haastaa rajan näyttämön ja yleisön välillä. Toiminnalla jaetaan ja välitetään ymmärrystä kehollisesta vuorovaikutuksesta käytännön harjoituksin. Monitaiteellinen ryhmätyö, yhteisöllisyys, inhimillisyys, ammatillisuus ja taiteellinen taso ovat tärkeitä elementtejä Myrskyryhmän toiminnassa. Myrskyryhmällä on vahva kokemus erityisesti vanhustyöstä ja hoivaympäristöstä. Myrskyryhmän ovat perustaneet Pauliina Laukkanen (os. Tyni) ja Elli Isokoski vuonna 2002.

Myrskyryhmä on valmistanut toimintansa aikana 11 tanssiesitystä ja kaksi lyhytelokuvaa, joita on esitetty yhteensä yli 250 kertaa vanhustyön yksiköissä, hoitolaitoksissa, seminaareissa, tanssiteattereissa ja julkisissa tiloissa eri puolilla Suomea.
Esitystoiminnan lisäksi Myrskyryhmän tuotteita ja palveluita ovat taiteilijaresidenssit hoivayksiköissä, työpajat hoitohenkilökunnalle ja ikäihmisille sekä monitaiteellisen työskentelyn koordinointi.

Myrskyryhmän yhteistyötahoja ovat vanhustyön palvelutuottajat, sosiaalialan toimijat, julkiset organisaatiot (mm. Helsingin Seniorisäätiö, Käpyrinne ry, Ilmari Helanderin Vanhusten säätiö, Kangasniemen terveyskeskus, Suomen dementiayhdistys ry, Helsingin yliopisto), tanssi- ja taidefestivaalit (mm. Tanssia tyrkyllä, Oulu; Tanssin aika, Jyväskylä) ja yksityiset organisaatiot ja tilaajat (mm. EUMA Finland, Leo Burnett Promotion Factory /Pfizer Oy).

Yhteystiedot: tuottaja Mervi Leivo, myrskyryhma@gmail.com, p. 045 357 9354
Miten tällä eläis -hankkeen loppuraportti
Myrskyryhmä
Myrskyryhmä Facebookissa
Twitter @myrskyryhma