Osa 3: Kulttuurihyvinvoinnin hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä
Kulttuurihyvinvoinnin alalla toimintaa on kehitetty erityisesti hanketyön avulla. Hankkeissa testatuista ratkaisuista on kehittynyt alalle hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja myös muiden hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi. Seuraavassa esitellään lyhyesti muutamia vakiintuneita erilaisille kohderyhmille suunniteltuja toimintamalleja, hankkeita ja hyviä käytänteitä. Vaikka toiminta, palvelu tai käytänne on suunniteltu tietylle kohderyhmälle, on hyvä muistaa kohderyhmän koostuvan yksilöistä, joilla on erilaisia, yksilöllisiä tarpeita. Toimintaa kannattaakin kehittää ja suunnitella yhdessä siihen osallistuvien henkilöiden kanssa, moniammatillista tiimiä unohtamatta.
Harjoitus 1
Tällä sivulla esitellään erilaisia kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja ja käytäntöjä. Perehdy yhteen itseäsi kiinostavaan toimintamalliin tai hyvään käytäntöön. Kirjoita ylös kysymyksiä ja huomioita. Mistä innostuit? Mitä ihmettelit? Mikä oli sinulle uutta? Voisitko soveltaa jotakin vastaavaa omassa nykyisessä tai tulevassa työssäsi? Selvitä, onko kunnassasi, työyhteisössäsi tai alueellasi käynnissä vastaavanlaista toimintaa.
***
Toimintamalleja
Lapset, nuoret ja perheet
Työikäiset ja työhyvinvointi
Seniorit ja ikääntyneet
Kulttuurinen moninaisuus
Vammaisuus ja toimintarajoitteisuus
Sopii kaikille!
Vapaaehtoistoiminta, vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijuus
Toimintamalleja
Lapset, nuoret ja perheet
Harrastelähete (aik. kulttuurilähete) on kehitetty Tampereen kaupungin neuvolapalveluiden ja kulttuuripalveluiden (nykyinen kaupunkikulttuuriyksikkö) yhteistyönä vuonna 2015. Harrastelähetekäytäntö tukee ja vahvistaa perheiden hyvinvointia ja toimii käytännön työkaluna neuvoloiden terveydenhoitajille. Vuodesta 2019 alkaen perhe on lähetteellä voinut osallistua maksutta kulttuurikurssin lisäksi myös valikoiduille liikuntapalvelujen kursseille
Lue lisää Harrastelähetteestä.
***************************************************************
Lue lapselle -hanke innostaa pienten lasten vanhempia lukemaan ääneen lapsille. Säännöllinen ääneen lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa, tukee emotionaalista kehitystä ja vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja lukutaitoon. Se vahvistaa myös lapsen ja vanhemman suhdetta, tuo iloa ja yhteistä tekemistä arkeen. Lukukeskuksen koordinoiman hankkeen verkkosivuilta löytyy runsaasti materiaalia sekä kirjavinkkejä niin vanhemmille kuin neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön.
Lue lisää Lue Lapselle -hankkeesta.
***************************************************************
Omakuva N.Y.T. – taideperustainen kasvuryhmä on kehitetty 16–29 -vuotiaille nuorille, jotka kokevat huolta omasta tai läheisensä mielen hyvinvoinnista. Ryhmänohjausmalli perustuu taiteeseen ja mentalisaatiota tukevaan ohjaajien reflektiiviseen työotteeseen. Malli on kehitetty FinFami Uusimaa ry:n MiMi- ja Space!-projekteissa vuosina 2012–2018.
Lue lisää Omakuva N.Y.T. -toimintamallista.
Katso video Youtubesta (Video on tuotettu vuonna 2017 ja sen kesto on 1:03 minuuttia, videota ei ole tekstitetty.)
Työikäiset ja työhyvinvointi
Kaikukortti
Kaikukortti mahdollistaa kulttuuriin osallistumisen myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville nuorille (yli 16-v), aikuisille ja perheille. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, museoihin, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortilla voi hankkia maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. Kaikukortti on tarkoitettu Kaikukortti-verkostoon kuuluvien kuntien ja alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita. Kaikukortti on käytössä tai kokeilussa useissa kunnissa ja alueilla. Turussa hieman vastaava toimintamalli on nimeltään Kimmoke-ranneke.
*****************************************************
Teatteritoiminta osana sosiaalista kuntoutusta tai kuntouttavaa työtoimintaa
Tampereella vuodesta 1994 toiminut Legioonateatteri on yleishyödyllinen yhdistys ja teatteriyhteisö, joka kutsuu luokseen erilaisia elämänkokemuksia omaavia ihmisyksilöitä. Teatterissa toimii arkisin nuorten ilmaisupainotteinen työpaja, jonne ohjaudutaan pääosin osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan palveluiden kautta. Mukaan voi päästä myös sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kautta. Myös muissa kaupungeissa taidetoimintaa hyödynnetään osana kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Toiminta on usein hankemuotoista. Sitä voidaan järjestää myös osana kansalaisopistojen toimintaa.
Lue lisää Legioonateatterin toiminnasta.
****************************************************
Taiteelliset menetelmät henkilöstökehittämisen työkaluksi
Espoon kaupunki toteutti vuonna 2019-2021 Taiteelliset menetelmät henkilöstön kehittämisessä (TAIME) -hankkeen. Sen ideana oli luoda Espoon kaupunkiin uusi, testattu, vaikuttava ja kiinnostava taiteellisiin menetelmiin pohjautuva menetelmä erilaisiin henkilöstön kehittämisen tarpeisiin. Hankkeessa järjestettiin ryhmämuotoisia taidetyöpajoja henkilöstölle. Kokeilun perusteella hankkeessa käytetyllä taidemenetelmällä oli selvästi myönteiset vaikutukset uupumis- ja masennusriskissä olevien työntekijöiden voimavaroihin.
Seniorit ja ikääntyneet
Yhteisölähtöinen taiteilijaresidenssi sosiaali- ja terveysalalla
Taiteilijaresidenssitoiminta sosiaali- ja terveysalalla on hyvä esimerkki sektorirajat ylittävästä yhteistyömallista. Residenssijakson aikana taiteilija työskentelee sote-alan yhteisössä hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Osassa residensseistä taiteilija myös asuu hoito- tai hoivalaitoksessa. Residenssitoimintaa erilaisissa hoivaympäristöissä on ollut Suomessa jo vuosikymmenien ajan, erityisesti vanhustyössä. Niin taiteilijat, henkilökunta, asukaat kuin omaisetkin ovat antaneet residensseistä erinomaista palautetta
Lue lisää taiteilijaresidenssitoiminnasta.
Katso Youtubesta video Taiteilijan työ sote-sektorilla, jossa tanssitaiteilija Helena Ratinen kertoo työstään. Video on tuotettu vuonna 2017. Sen kesto on 2:41 minuuttia. Videota ei ole tekstitetty.
*********************************************************
Kulttuurisuunnitelma osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa sekä kulttuurikirjaamista
Kulttuurisuunnitelma perustuu ikääntyneen yksilöllisiin kulttuuritarpeisiin, elämänhistoriaan, tapoihin ja toiveisiin, joita kartoitetaan erilaisilla kyselyillä, lomakkeilla tai julisteilla ikäihmisen tullessa ympärivuorokautisen hoidon tai kotihoidon asukkaaksi. Kulttuurisuunnitelma ja sen toteutuminen kirjataan esimerkiksi potilastietojärjestemään osaksi hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa. Sen toteutumisesta vastaavat kulttuuri- ja viriketoiminnan ohjaajat, hoitohenkilökunta, vapaaehtoiset, taiteen ja kulttuurin ammattilaiset sekä omaiset. Ikääntyneiden kulttuurisuunnitelmia on käytössä eri kunnissa, sekä kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen että yritysten tuottamissa vanhuspalveluissa. Suunnitelmat ovat asiakas- ja asukaskohtaisia, mutta myös hoivayksiköllä voi olla oma kulttuuri(hyvinvointi)suunnitelma.
Lue lisää kulttuurisuunnitelmasta ja kulttuurikirjaamisesta AILI-verkoston sivuilta
*****************************************************
Senioriranneke (Turku)
Senioriranneke on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille turkulaisille. Se kannustaa liikkumaan oman aikataulun mukaan. Sillä pääsee myös Turun kaupungin uimalaitoksiin, kuntosaleihin ja kulttuuritarjontaan. Ranneke on voimassa neljä kuukautta latauspäivästä. Rannekkeen hinta on 40 euroa / 4 kk.
Kulttuurinen moninaisuus
Monikulttuuriset museopalvelut
Monilla museoilla, kirjastoilla, teattereilla ja muilla kulttuurilaitoksilla on erityisesti maahanmuuttajille ja kotoutujille kohdennettuja palveluita, joiden tavoitteena on tutustua erilaisiin kulttuureihin sekä taiteen eri muotoihin, rohkaista suomen kielen käyttöön, kokeilla uusia tapoja ilmaista mielipiteitä ja ajatuksia taiteen keinoin sekä tutustua erilaisiin ihmisiin yhteisten taideharrastusten kautta.
Lue lisää monikulttuurisista museopalveluista Tampereella.
*************************************************
Onnistu ohjaana. Innostavaa oppimista maahanmuuttajaryhmiin – ilo, toiminta, ryhmä, kieli, kehollisuus.
Taidelähtöiset ja toiminnalliset ryhmäharjoitukset toimivat erityisen hyvin ryhmässä, jossa yhteistä kieltä ei aina ole. Onnistu ohjaana -opas esittelee valikoiman harjoituksia ja oivalluksia ryhmänohjauksen ammattilaisille, vertaisryhmien ohjaajille ja vapaaehtoisille, jotka haluavat lähteä kokeilemaan toiminnallisia ryhmäharjoitteita maahanmuuttaja-aikuisten kanssa.
Vammaisuus ja toimintarajoitteisuus
Teatterista voimaa vuorovaikutukseen -toiminta
Teatterista voimaa vuorovaikutukseen -toimintaa on kehitetty erilaisissa hankkeissa vuodesta 2011. Teatterilähtöinen työskentely rohkaisee etsimään mielipiteitä ja toiminaan tasavertaisena kansalaisena. Roolityöskentelyllä ryhmissä houkutellaan esiin kehitysvammaisten ihmisten omakohtaisia ja luovia ratkaisuja käsiteltävään asiaan tai ongelmaan. Ryhmässä kokemuksellinen ja taitoja kartuttava oppiminen helpottaa jokaisen ominta tapaa ilmaista itseään.
Lue lisää Teatterista voimaa vuorovaikutukseen -toiminnasta
*************************************************************
TAIDESTUDIOTOIMINTA – taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä edistävä toimintamalli
Taidestudio-toimintamalli on tarkoitettu vammaispalveluiden palveluntuottajille laatusuositukseksi taidestudiotoiminnasta, jota toteutetaanvammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä edistävässä toiminnassa. Palveluntuottajina ovat kunnat, järjestöt tai
yksityiset vammaispalveluiden tuottajat. Taidestudiotoiminta vastaa sellaisten palvelun käyttäjien tarpeisiin, joiden vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet ovat visuaalisessa ilmaisussa, jotka haaveilevat taidealan ammatillisista opinnoista tai tarvitsevat tukea kuvataiteilijan ammatissa toimimiseen. Taidestudiotoiminnan tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä. Ryhmämuotoista toimintaa ohjaavat visuaalisten taiteenalojen ja sosiaalialan ammattilaiset.
Lue lisää Taidestudiotoiminnasta.
Sopii kaikille!
100 minuuttia taidetta -toimintamalli
100 minuuttia taidetta -toimintamalli innostaa kaikenikäisiä ihmisiä osallistumaan taiteeseen ja kulttuuriin vähintään sadan minuutin ajan viikossa. Toimintamalli on kehitetty vuonna 2019 Taiteen edistämiskeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa kampanjassa. Kampajan opit on koottu yhteen julkaisuun, joka esittelee esittelee toimintamallin ja kertoo, miten se kannattaa ottaa käyttöön. Toimintamallia voi käyttää joko yksilönä tai yhdessä ryhmän tai organisaation kanssa. Menetelmäopas ohjaa toimintamallin käyttämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) organisaation näkökulmasta.
Lue lisää 100-minuuttia taidetta -toimintamallista
***************************************************
Museovierailusta hyvinvointia mielelle ja keholle
Museoissa käymisen ja museoissa toteutettavan toiminnan vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu kansainvälisesti jo jonkin verran. Erityisesti tutkimusta löytyy ikääntyneille sekä mielenterveystoipujille suunnatusta museotoiminnasta. Yleisesti ottaen museoissa käymisen on havaittu herättävän positiivisia tunteita ja tarjoavan fyysistä ja psyykkistä rentoutusta sekä rauhoittavia kokemuksia.
Lue lisää museoiden hyvinvointivaikutuksista sekä kulttuurihyvinvoinnin käytännöistä museoissa.
Vapaaehtoistoiminta, vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijuus
Kulttuuriluotsit
Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat paikkakuntansa kulttuurikohteiden tarjontaan perehtyneinä vertaisohjaajina. Kulttuuriluotsitoiminta sai alkunsa Jyväskylästä vuonna 2006, josta toiminta on levinnyt erilaisilla nimikkeillä (kuten kulttuurikaveri, kulttuuriystävä ja kulttuurikummi) yli kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Useilla paikkakunnilla toimii myös liikunta- ja ympäristöluotseja. Luotsit toimivat rohkaisijoina, oppaina ja kavereina ihmisille, joiden ei muuten tulisi lähdettyä kulttuurikohteisiin. Monilla paikkakunnilla toiminta painottuu erityisesti ikääntyneisiin.
Lue lisää Kulttuuriluotsitoiminnasta.
************************************************
Lukulähetit
Vuonna 2016 käynnistyneessä Lukulähetit-toimintamallissa Turun kaupunginkirjasto ohjaa ja perehdyttää vapaaehtoisia ääneen lukijoita vanhuskeskuksiin lukemaan sellaisille ikäihmisille, joiden on vaikea lukea itse. Näitä vapaaehtoisia kutsutaan lukuläheteiksi. Samantapaista mallia on käytetty tai käytetään Turun lisäksi jossain muodossa ainakin muun muassa Laitilassa, Raisiossa, Seinäjoella, Tampereella, Kaarinassa ja Helsingissä (Lukulähettiläät).
***********************************************
Kokemusasiantuntijuus taiteen keinoin
Kokemusasiantuntijuutta taiteen keinoin on koulutusmalli, jossa kokemusasiantuntijat käyttävät taiteen keinoja ja menetelmiä oman tarinansa kertomisessa. Koettu kokemus tulee taiteen keinoin toipujalle helpommaksi kertoa ja yleisölle ymmärrettävämmäksi kuulla. Kokemusasiantuntija on henkilö, joka on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen, ja jolla on omakohtaista kokemusta jostakin psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta, vammasta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijat tekevät tärkeää työtä tietoisuuden lisääjinä, palveluiden kehittäjinä ja tasa-arvon puolestapuhujina. Kokemusasiantuntijat lisäävät ymmärrystä ihmisten välille.
Jatka eteenpäin koulutuksen seuraavaan osioon: Kulttuurihyvinvointi rakenteissa.
Päivitetty 15.1.2024