Kulttuurihyvinvointi kiinnittyy vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monialaiseen yhteistyöhön. Kulttuurihyvinvoinnin perusta rakentuu useiden eri lakien kokonaisuudesta. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan eri toimialat yhteistyöhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Kunnan tulee myös seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.

Sekä kulttuuritoiminnan järjestäminen että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kunnan perustehtäviä. Vuonna 2019 uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta  määrittelee kunnan kulttuuritoiminnan toiminnaksi, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Lain mukaan kunnan tulee:

1) edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä;

2) luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle;

3) edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa;

4) tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen;

5)  edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa;

6) edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa;

7) edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.

 

Muita kulttuurihyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä lakeja ovat Sosiaalihuoltolaki (2014) ja Laki yleisistä kirjastoista (2016). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 sisältää ikääntyneiden kulttuuriosallistumisen kannalta tärkeitä kirjauksia. Lisäksi Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti 30 artikla: Vammaisten henkilöiden osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun turvaa vammaisten henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan.

Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin edistämisessä näkyy vahvasti myös Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimeenpanosuunnitelmassa 2030. 

Kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita

Kulttuuri on tärkeä huomioida osana maakunnallisia, alueellisia, kunta-/toimialakohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) ryhmiä sekä kulttuuri(hyvinvointi)ryhmiä. Tärkeitä yhdyshenkilöitä kunnissa ovat kuntien hyvinvointikoordinaattorit sekä kulttuuripalveluissa työskentelevät työntekijät. Myös Taikusydän-alueverkostot kokoavat eri toimijoita yhteen. Järjestösektorilla on kokonaisuudessaan merkittävä rooli kulttuurihyvinvointipalveluiden ja -toiminnan tuottamisessa.

Kulttuurihyvinvoinnin kannalta merkittäviä suunnittelua, toteutumista, seurantaa ja tavoitteita ohjaavia asiakirjoja ovat kuntien hyvinvointikertomukset, alueelliset hyvinvointikertomukset, terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat sekä eritasoiset strategiat ohjelmineen. Joillakin alueilla ja paikkakunnilla on laadittu tai ollaan laatimassa myös alueellisia tai paikallisia kulttuurihyvinvointisuunnitelmia. Aluellisista kulttuurihyvinvointisuunnitelmista ensimmäisiä esimerkkejä ovat Pirkanmaan ja Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelmat. Muun muassa Oulun kaupunki on tehnyt oman kulttuurihyvinvointisuunnitelmansa. Seinäjoella puolestaan on valmistunut ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

 

 

Yksi kunnallisen yhteistyön toteutumisen mittari on Kulttuurin TEAviisari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteutti TEAviisarin kulttuuri-tiedonkeruun kuntien kulttuurin vastuuhenkilöille ensimmäisen kerran keväällä 2019 ja uudelleen 2021. TEAviisarin tiedot kuvaavat kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kuntajohdon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, liikunnan, perusterveydenhuollon sekä kulttuurin alueilla. Kulttuurin TEAviisari-kyselyssä arvioidaan mm. kunnan yhteistyörakenteita ja voimavaroja kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.

 

Harjoitus 1

Tutustu Kulttuurin TEAviisariin tästä linkistä.
Kirjoita sivun hakukenttään koti- tai työskentelykuntasi nimi ja etsi tuloksia. Valitse jokin viisareista klikkaamalla sitä ja tarkastele tuloksia tarkemmin klikkaamalla edelleen viisaria niin, että pääset kyselyn kysymystasolle asti. Millaisia tuloksia löysit? Arvioi, mitä ne tarkoittavat kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen kannalta kunnassasi.

 

Jatka eteenpäin koulutuksen seuraavaan osioon: Kulttuurihyvinvoinnin soveltaminen omassa työssä

Päivitetty 5.11.2024.