Palvelujärjestelmät ja rakenteet

Selvitys osoittaa, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen yhdyspinnoilla yhteistyötä on sujuvoitettava tulevassa maakuntarakenteessa. Yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat edellytys sille, että asiakas saa palveluja sujuvasti sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspinnoilla tulevassa maakuntarakenteessa. Kulttuurihyvinvointi on esimerkki alueesta, joka edellyttää toimivia yhdyspintarakenteita. Selvityksessä on esitelty kulttuurihyvinvointiin liittyvät tapaustutkimukset Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Tutustu myös aiheeseen liittyvään policy briefiin: 

Antikainen, Janne et al (2018): Policy Brief. Sujuvia palveluja sivistyksen ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 28/2018. Valtioneuvoston kanslia. 


  • Anttila, E; Jaakonaho, L; Juntunen, M-L; Martin, M; Nikkanen, H.M; Saastamoinen, R. & Turpeinen, I. (2017): Peruskoulu: Suomen suurin kulttuurikeskus. ArtsEqual Policy Brief 2/2017.
    Asiasanat: toimenpidesuositus, koulu, taidekasvatus, ArtsEqual
Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuurikasvatus vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. ArtsEqual-tutkijat ehdottavat toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus on kaikkien oppilaiden saatavilla. Taidekasvatus vahvistaa koululaistaitoja, identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja ennen kaikkea toisen kohtaamista. Taiteella ja taidekasvatuksella on kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia: oppimisvalmiuksien vahvistumisen lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän.

  • Anttila, E; Jaakonaho, L; Kantomaa, M; Siljamäki, M; Turpeinen, I. (2019): Tanssi liikuttaa. Arts Equal Policy Brief 1/2019.
    Asiasanat: tanssi, lapset, nuoret, oppiminen, toimenpidesuositus, ArtsEqual, koulu, peruskoulu
Tanssi on kulttuuria ja taidetta. Samalla se on kokonaisvaltaista, fyysistä toimintaa. Tanssi voi tukea jokaisen peruskoulun oppilaan oppimista, fyysistä aktiivisuutta, kulttuurista osallisuutta ja valmiutta ilmaista itseään monipuolisesti. Liikuntasuoritusten arviointi, vertailu ja kilpailullisuus tuottavat monelle kielteisiä kokemuksia. Moni suorituskeskeisen liikunnan vastenmielisenä kokeva lapsi ja nuori nauttii vapaammasta liikkumisesta kuten tanssista, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen uusimmassa toimenpidesuosituksessa ”Tanssi liikuttaa”.

Arts and Health in Wales -raportti esittelee esimerkkejä taiteen ja hyvinvoinnin sektorilta ja kumppanuuksista Walesissa. Raportissa esitellään case-esimerkkejä mm. taidetoiminnasta dementian hoidossa, mielenterveystyössä, kaatumista ehkäisevässä työssä sekä Parkinsonin tautia sairastavien ja aivoinfarktista toipuvien kanssa. Lisäksi esitellään Walesin tärkeimpiä Arts & Health -toimijoita, alan rahoitusta sekä suosituksia toiminnan kehittämiseksi.

Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2021 on strateginen asiakirja, joka ohjaa maakunnan toimijoita kehittämään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla olevaa toimintaa. Suunnitelma on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden tai taiteen ja kulttuurin edistämisen kysymyksiä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma toimeenpanee osaltaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa vuosille 2018–2021.


Julkaisuun on kerätty tietoa siitä, millaisia tuottamisen ja välittämisen palvelutarpeita alalla on ja millainen tilanne soveltavan taiteen palvelujen kehittämisen, myymisen ja ostamisen suhteen tällä hetkellä vallitsee. Julkaisun kautta on pyritty luomaan mahdollisimman tarkka ja moniääninen kuva nykytilanteesta ja toiminnan mahdollisuuksista sekä tarjoamaan tietoa toiminnan kannattavuuden ja karikoiden määrittelyn tueksi.

Teos kuvaa kuudentoista hankkeen kokemusten kautta sitä, miten taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää yhteisöjen aktivointityössä, lähiöiden kehittämisessä, hyvinvointia tukevassa työssä sekä aluesuunnittelussa. Se myös avaa ammattitaiteilijoiden moninaisia työnkuvia näissä tehtävissä ja valottaa toiminnan merkityksiä niin taiteilijoiden, kuntien kuin yleisöjenkin näkökulmista. Teoksessa pohditaan lisäksi, miten osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa osaksi kuntien ja muiden toimijoiden rakenteita. Keskeisenä näkökulmana tässä on monialaisuus ja siihen liittyvä sektori-, hallintokunta- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.

Uusien suomalaisten sairaaloiden suunnittelussa on havaittavissa kiinnostus esteettisesti laadukkaisiin ja elvyttäviin sairaalaympäristöihin. Erityisesti taide koetaan tärkeäksi elvyttävän sairaalaympäristön tekijäksi. Sairaaloiden taidehankkeiden kokoavaksi teemaksi valitaan usein luonto. Miia Heikkilä tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten luonto on tuotu osaksi sairaaloita taiteen ja ympäristösuunnittelun keinoin. 

Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toteuttamassa vuoden 2016 Taiteen ja kulttuurin barometrissa teemana on taiteilijoiden työskentelyedellytysten muutokset. Barometrissa selvitetään taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenten arvoja ja asenteita suhteessa taiteilijuuteen, taiteelliseen työskentelyyn ja edunvalvontaan. Barometrissa kartoitetaan myös taiteilijajärjestöjen suunnittelemaa ja tekemää tutkimus- ja kehittämistyötä ja tarkastellaan taiteilijajärjestöjen toimintaa ja sen tavoitteita.


Yksi pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman kulttuuripoliittisista linjauksista oli vahvistaa taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistoimintaa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore arvioi, kuinka tavoitteet onnistuivat ja millä edellytyksillä taide- ja kulttuuritoiminta voisivat vakiintua osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Arvioinnin mukaan ministeriöiden välisen yhteistyön tulisi olla vahvempaa ja konkreettisempaa. Se edellyttää mm. rahoitusvastuun jakamista, tavoitteiden konkretisoimista sekä valtionavustusten suunnittelua ja jakamista molempien hallinnonalojen asiantuntijuutta hyödyntäen.

  • Juntunen, M-L, Kamensky, H. & Turpeinen, I (2019). Etsivä kulttuurityö
    lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. Arts Equal Policy Brief 2/2019.
    Asiasanat: toimenpidesuositus, etsivä kulttuurityö, lapset, nuoret, ArtsEqual, taidekasvatus
Taidekasvatuksella on käyttämätöntä potentiaalia sellaisten lasten ja nuorten osalta, jotka ovat vaarassa syrjäytyä myöhemmin, sanovat ArtsEqual-hankkeen tutkijat toimenpidesuosituksessaan. Tällaisia lapsia ja nuoria voitaisiin tavoittaa etsivän kulttuurityön avulla. Etsivällä kulttuurityöllä tarkoitetaan kulttuuriharrastuksen tarjoamista räätälöidysti lapselle tai nuorelle, joka ei muuten osaisi hakeutua tai pääsisi sellaisen pariin. 

  • Kaattari, M. & Suksi, I. (toim) (2019): Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja
    terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2019:34. Sosiaali- ja terveysministeriö.
    Asiasanat: TAIKU2, loppuraportti, sote, hyte, Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä, STM, OKM
Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2016-2019 toimineen yhteistyöryhmän (Taiku2-työryhmä) loppuraportti suosittaa mm. Taikusydämen kaltaisen valtakunnallisen yhteyspisteen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Raportti antaa toimenpidesuosituksia myös koulutuksen, tutkimuksen, työelämän sekä rakenteiden kehittämiseen.




  • Lehmusaho, Mervi & Kleemola, Hanna (toim.), Siltanen, Kirsi, Rouhelo, Anne,
    Virjonen, Kaija, Vienamo, Esa, Kleimola, Piia, Mäkinen, Eeva, Rosenlöf, Anna-Mari (1/2019): Kulttuurisote – kuuden maakunnan kumppanuushanke. Yhteinen loppuraportti 1/2019.
    Asiasanat: sote- ja maakuntauudistus, alueuudistus, rakenteet, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Pohjois-Savo, maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri, hyte, sote, ikäihmiset, palveluketju, yhdyspinta, kunta, mielenterveys- ja päihdetyö
Kulttuurisote oli kuuden maakunnan kumppanuushanke, jossa mallinnettiin miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut saadaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Hanke toimi Sipilän hallituksen aikaisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena nostaen keskusteluun kulttuurihyvinvoinnin ja asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen osana sote-palveluja tai niihin liittyvillä yhdyspinnoilla. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Muut osatoteuttajat olivat maakuntaliitot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomesta.

ArtEssote-hankkeen raportti kertoo monipuolisesti kokemuksista taidepilottien toteutumisesta sairaalaympäristössä sekä hankkeen taidekoordinaattoreiden, taiteilijoiden että henkilökunnan näkökulmasta

Opinnäytetyö käsittelee taiteilijan asiantuntijuutta monialaisissa dialogeissa. Työn tavoitteena on ymmärtää millä tavalla taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen laajemmin yhteiskunnan kehittämisen erilaisille alueille on mahdollista ja miten taiteilijan osaamiselle voisi muodostua laajempaa yhteiskunnallista arvoa.

Suomen ensimmäinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on valmistunut laajana yhteistyönä. Sitä olivat vauhdittamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Suunnitelma on tarkoitettu työkaluksi sekä päätöksenteossa että käytännön tasolla. Jokaiselle pirkanmaalaiselle suositellaan taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista vähintään 100 minuutin ajan viikossa.  Lue lisää…


  • Päijät-Hämeen kulttuurihyvinvoinnin valmistelu. Päijät-Hämeen Maakuntaliitto. Maakunta – ja sote-uudistus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelukokonaisuus. Kulttuurihyvinvoinnin valmistelu. Liite. Valmistelija: Eili Ikonen. Maaliskuu 2019.
Päijät-Hämeen maakuntaliitossa on tuotettu kulttuurihyvinvoinnin valmistelusuunnitelma osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Suunnitelma on luonteeltaan esiselvitys ja koonti valmistelijan Eili Ikosen näkemyksestä alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnittelutyön lähtökohdiksi ja hyödynnettäväksi pohjaksi.


Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön suositukset velvoittavat maakuntia ja kuntia parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Suositukset sisältävät käytännön toimia, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistetaan kulttuuriin osallistumista. Toimenpiteet on tarkoitettu kaikille. Eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko julkistivat suositukset 17. joulukuuta 2018. Suositukset ovat osa hallituksen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamisen kärkihanketta.

Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen työpaperissa kulttuuri tulkitaan laajasti taiteen tekemisenä ja sekä luonto- ja eläinlähtöisten menetelmien käyttönä. Työpaperi on syntynyt tarpeesta määritellä taiteen ja kulttuurin sekä luonto- ja eläinlähtöisten menetelmien eettisiä periaatteita ja laatukriteereitä silloin, kun niitä tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluina. Esimerkkitilanteet ovat peräisin käytännön työelämästä ja Kulttuuripolku senioreille -hankkeesta, jossa taiteilijat ohjasivat ikäihmisten ryhmiä kuntouttavassa päivätoiminnassa vuosina 2016 -2017.

Espoon sairaalassa 12.4.2018 järjestetty Taide kuuluu sairaalaan -seminaari löytyy verkosta tallenteena. Seminaarin key note -puheenvuoron piti kuvataiteilija ja Lime Arts -ohjelman johtaja Dawn Prescott, jonka puheenvuoro löytyy myös erillisenä tallenteena Youtubesta. Prescottin luento käsitteli Lime Artsin vuosikymmenten mittaista työtä Manchesterin alueen sairaaloissa visuaalisen suunnittelun sekä osallistavan taiteen keinoin.

Katso koko seminaarin tallenne täältä: https://prospectumlive.com/event/taike_12042018.
Lime Arts -tallenteen voit katsoa täältä: https://youtu.be/pgEJ3pavGy8.


Brittiläisen kliininen psykologi, tohtori Katherine Taylorin raportti Suomessa ja Yhdysvalloissa tehtävästä taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyvästä työstä, näkökulmana erityisesti vaikutukset mielen hyvinvointiin.


Taiteella on tärkeä rooli uudessa Espoon sairaalassa. Osaksi sairaalan arkkitehtuuria ja toimintaa on suunniteltu kuusi uutta tilausteosta. Taidetta on sijoitettu julkisiin tiloihin ja potilashuoneisiin – esillä on noin kolmesataa teosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. Espoon sairaala on laajin julkisen taiteen kohde Espoossa.

Vuosina 2016-2018 toteutetun kärkihankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on saada hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta vakiinnutetuksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin seurantaa. Hankkeen loppuraportissa kuvataan tiivistetysti hankkeen toteutus, tulokset sekä tulosten arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotukset.

Julkaisu on tiivis ja käytännönläheinen opas sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville ja niihin taidepalveluja tarjoaville taiteilijoille. Opas esittelee selkeästi muun muassa erilaisia työskentelymuotoja sekä palvelun hinnoittelua. Lisäksi opas avaa lyhyesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Oppaan on tuottanut Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin kanssa. Oppaan lisäksi TAKU on tuottanut sopimusmallin taidepalveluiden tilaajan ja tuottajan väliseksi sopimukseksi.

The Brainstorming report on “Social Inclusion: partnering with other sectors” is the result of the brainstorming process between 35 participating organizations, both from the cultural and other sectors. From Finland there were four participating organizations: Kulttuurikeskus PiiPoo, Taikusydän/Turun AMK, Europa Nostra Finland/Kotiseutuliitto and Sokra/THL. The report looks at the policy, qualities of partnership and research and development aspects of programmes and projects dealing with culture and social inclusion. It lists critical success factors as well as obstacles, and ultimately gives recommendations on how to improve the partnerships between the cultural and other sectors in this sphere. 

Päivitetty 6.11.2019