Palvelujärjestelmät ja rakenteet
Politiikkasuositukset ja toimenpide-ehdotukset
- Antikainen, Janne; Auri, Elina; Kahila, Petri; Lehtola, Ilkka; Lemponen, Virpi; Manu, Samuli; Nyman, Juho; Sireni, Maarit & Yli-Koski, Maria (2018): Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. Valtioneuvoston kanslia.
Selvitys osoittaa, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen yhdyspinnoilla yhteistyötä on sujuvoitettava tulevassa maakuntarakenteessa. Yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat edellytys sille, että asiakas saa palveluja sujuvasti sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspinnoilla tulevassa maakuntarakenteessa. Kulttuurihyvinvointi on esimerkki alueesta, joka edellyttää toimivia yhdyspintarakenteita. Selvityksessä on esitelty kulttuurihyvinvointiin liittyvät tapaustutkimukset Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Tutustu myös aiheeseen liittyvään policy briefiin:
- Antikainen, Janne et al (2018): Policy Brief. Sujuvia palveluja sivistyksen ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 28/2018. Valtioneuvoston kanslia.
- Anttila, E; Jaakonaho, L; Juntunen, M-L; Martin, M; Nikkanen, H.M; Saastamoinen, R. & Turpeinen, I. (2017): Peruskoulu: Suomen suurin kulttuurikeskus. ArtsEqual Policy Brief 2/2017.
Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuurikasvatus vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. ArtsEqual-tutkijat ehdottavat toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus on kaikkien oppilaiden saatavilla. Taidekasvatus vahvistaa koululaistaitoja, identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja ennen kaikkea toisen kohtaamista. Taiteella ja taidekasvatuksella on kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia: oppimisvalmiuksien vahvistumisen lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän.
- Anttila, E; Jaakonaho, L; Kantomaa, M; Siljamäki, M; Turpeinen, I. (2019): Tanssi liikuttaa. Arts Equal Policy Brief 1/2019.
Tanssi on kulttuuria ja taidetta. Samalla se on kokonaisvaltaista, fyysistä toimintaa. Tanssi voi tukea jokaisen peruskoulun oppilaan oppimista, fyysistä aktiivisuutta, kulttuurista osallisuutta ja valmiutta ilmaista itseään monipuolisesti. Liikuntasuoritusten arviointi, vertailu ja kilpailullisuus tuottavat monelle kielteisiä kokemuksia. Moni suorituskeskeisen liikunnan vastenmielisenä kokeva lapsi ja nuori nauttii vapaammasta liikkumisesta kuten tanssista, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen uusimmassa toimenpidesuosituksessa ”Tanssi liikuttaa”.
- Haanpää, Susanna; Manu, Samuli; Siltanen, Kirsi (2020): Taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperusta: Nykytila ja kehittämisehdotukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:13.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperustasta nostaa esiin omana kokonaisuutenaan myös kulttuurihyvinvointiin liittyvän tiedonkeruun, sen nykytilan ja siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
- Juntunen, M-L, Kamensky, H. & Turpeinen, I (2019): Etsivä kulttuurityö
lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. Arts Equal Policy Brief 2/2019.
Taidekasvatuksella on käyttämätöntä potentiaalia sellaisten lasten ja nuorten osalta, jotka ovat vaarassa syrjäytyä myöhemmin, sanovat ArtsEqual-hankkeen tutkijat toimenpidesuosituksessaan. Tällaisia lapsia ja nuoria voitaisiin tavoittaa etsivän kulttuurityön avulla. Etsivällä kulttuurityöllä tarkoitetaan kulttuuriharrastuksen tarjoamista räätälöidysti lapselle tai nuorelle, joka ei muuten osaisi hakeutua tai pääsisi sellaisen pariin.
- Kaattari, M. & Suksi, I. (toim) (2019): Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2019:34. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2016-2019 toimineen yhteistyöryhmän (Taiku2-työryhmä) loppuraportti suosittaa mm. Taikusydämen kaltaisen valtakunnallisen yhteyspisteen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Raportti antaa toimenpidesuosituksia myös koulutuksen, tutkimuksen, työelämän sekä rakenteiden kehittämiseen.
- Kivelä, Antti; Backman, Jouni; Hyssälä, Liisa; Vuolasto, Johanna; Virta, Sari; Norppa, Laura (2023): Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:16. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää useita systeemiseen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla hyvinvoinnin johtamisesta tehdään ennaltaehkäisevää toimintaa ja liikunnan sekä kulttuurin hyvinvointivaikutukset nostetaan politiikkaohjauksen keskiöön.
- Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa – mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö & sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. 2018.
- Rekommendation för att förbättra tillgång och tillgänglighet till konst och kultur inom social- och hälsovården – inklusive främjande av hälsa och välfärd. Undervisnings- och kulturministeriet & Social- och hälsovårdsministeriet. Helsingfors. 2018.
- Recommendation for improving the availability and accessibility of arts and culture in social welfare and healthcare – including health promotion. Ministry of Education and Culture & Ministry of Social Affairs and Health. Helsinki. 2018.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön suositukset velvoittavat maakuntia ja kuntia parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Suositukset sisältävät käytännön toimia, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistetaan kulttuuriin osallistumista. Toimenpiteet on tarkoitettu kaikille. Eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko julkistivat suositukset 17. joulukuuta 2018. Suositukset ovat osa hallituksen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamisen kärkihanketta.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelmat ja -selvitykset
Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2021 on strateginen asiakirja, joka ohjaa maakunnan toimijoita kehittämään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla olevaa toimintaa. Suunnitelma on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden tai taiteen ja kulttuurin edistämisen kysymyksiä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma toimeenpanee osaltaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa vuosille 2018–2021.
- Forsman, J., Heikkinen, K., Prepula, E. (2015): Hyvinvointia ja onnellisuutta taiteesta ja kulttuurista. Kulttuuriin aktivointisuunnitelma 2015-2020. Kuopion kaupunki. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue. Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö.
- Hautio M., Janhila L. & Tikkaoja O. (toim.) (2018): Välikäsiä vai välittämistä: soveltavan taiteen välitystoimintaa suunnittelemassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 54.
Julkaisuun on kerätty tietoa siitä, millaisia tuottamisen ja välittämisen palvelutarpeita alalla on ja millainen tilanne soveltavan taiteen palvelujen kehittämisen, myymisen ja ostamisen suhteen tällä hetkellä vallitsee. Julkaisun kautta on pyritty luomaan mahdollisimman tarkka ja moniääninen kuva nykytilanteesta ja toiminnan mahdollisuuksista sekä tarjoamaan tietoa toiminnan kannattavuuden ja karikoiden määrittelyn tueksi.
- Houni, Pia (2021): Taide keskellä arkea! Etelä-Pohjanmaan kulttuurihyvinvoinnin selvitys 2015-2020. Etelä-Pohjanmaan liitto.
- Hämäläinen, Liisa & Rosenlöf, Anna-Mari (2021): Kulttuurihyvinvointi kuuluu alueelliseen hyvinvointikertomukseen. Taikusydän.
- Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2021-2026. Oulun kaupunki (2021).
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman on tarkoitus ohjata kaupungin kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimintaa. Se on voimassa vuoteen 2026 saakka, ja kehittyy toiminnan edetessä. Oulussa suunnitelma haluttiin kohdentaa kattavasti koskemaan eri väestöryhmiä: työikäisten lisäksi suunnitelmassa nähdään omina kohderyhminään lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat.
Suomen ensimmäinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma toteutettiin laajana yhteistyönä 2017. Sitä olivat vauhdittamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Suunnitelma on tarkoitettu työkaluksi sekä päätöksenteossa että käytännön tasolla. Jokaiselle pirkanmaalaiselle suositellaan taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista vähintään 100 minuutin ajan viikossa. Lue lisää…
Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on vuoden 2023 alussa hyväksytty strateginen asiakirja, joka esittää pirkanmaalaisten hyvinvointia tukevan yhteisen vision, kehittämisen painopisteet ja kokoaa kohdennettuja toimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelma sisältää kulttuurihyvinvointitavoitteiden ja laajan tietopohjan lisäksi myös toimia hyvinvointivaikutusten mittaamiseen. Suunnitelmaa päivitetään sitä mukaa, kun hyvinvointialueen rakenteet ja yhdyspintatyö kuntien, kulttuurikentän ja järjestöjen kanssa vakiintuvat. Suunnitelma on järjestyksessään alueen toinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma.
Projekti- ja hankeraportit
- Kleemola, Hanna (toim.) (2019): Kulttuuripaletti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kulttuurisote II:n suositukset ja oivallukset. Pohjanmaan liitto. Tutustu myös hankkeen tietokorttiin.
Vuodenvaihteessa 2019-2020 päättynyt Kulttuurisote II -hanke edisti taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän maakunnan alueella: Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen oivallukset on kiteytetty kuuteen käytännönläheiseen suositukseen sekä hankkeen loppuraporttiin.
- Lehmusaho, Mervi & Kleemola, Hanna (toim.), Siltanen, Kirsi, Rouhelo, Anne,
Virjonen, Kaija, Vienamo, Esa, Kleimola, Piia, Mäkinen, Eeva, Rosenlöf, Anna-Mari (1/2019): Kulttuurisote – kuuden maakunnan kumppanuushanke. Yhteinen loppuraportti 1/2019.
Kulttuurisote oli kuuden maakunnan kumppanuushanke, jossa mallinnettiin miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut saadaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Hanke toimi Sipilän hallituksen aikaisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena nostaen keskusteluun kulttuurihyvinvoinnin ja asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen osana sote-palveluja tai niihin liittyvillä yhdyspinnoilla. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Muut osatoteuttajat olivat maakuntaliitot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomesta.
- Kulttuurisoten alueellisia loppuraportteja:
Kulttuurihyvinvointi poikkileikkaavana kokonaisuutena – Pirkanmaan loppuraportti, Kirsi Siltanen
Varsinais-Suomen osatoteutus, Kaija Virjonen ja Anne Rouhelo
- Moisander, Riitta & Huovinen, Heidi (2018): Taide- ja kulttuuripalveluiden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. ArtEssote – Taiteiden soveltava pilottihanke. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 2018.
ArtEssote-hankkeen raportti kertoo monipuolisesti kokemuksista taidepilottien toteutumisesta sairaalaympäristössä sekä hankkeen taidekoordinaattoreiden, taiteilijoiden että henkilökunnan näkökulmasta.
- Tule luo taide. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen
(2016–2018) loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:9. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.
Vuosina 2016-2018 toteutetun kärkihankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on saada hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta vakiinnutetuksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin seurantaa. Hankkeen loppuraportissa kuvataan tiivistetysti hankkeen toteutus, tulokset sekä tulosten arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotukset.
Kehittämistehtävät, selvitykset ja kartoitukset
- Arts and Health in Wales. A Mapping study of current activity (2018): Cyngor Celfyddydau Cymru. Arts Council of Wales.
Arts and Health in Wales -raportti esittelee esimerkkejä taiteen ja hyvinvoinnin sektorilta ja kumppanuuksista Walesissa. Raportissa esitellään case-esimerkkejä mm. taidetoiminnasta dementian hoidossa, mielenterveystyössä, kaatumista ehkäisevässä työssä sekä Parkinsonin tautia sairastavien ja aivoinfarktista toipuvien kanssa. Lisäksi esitellään Walesin tärkeimpiä Arts & Health -toimijoita, alan rahoitusta sekä suosituksia toiminnan kehittämiseksi.
- Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen. Kulttuurin kehittämistehtävä 2020–2022 (2022): Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen – Kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille. Alueellinen kehittämistehtävä kahden maakunnan alueella Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 1.1.2020–28.2.2022. Xamk Inspiroi 67. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen – Kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille oli vuosien 2020–2022 aikana toteutettu alueellinen, OKM-rahoitteinen kehittämistehtävä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Päätavoite oli kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa sekä toimintamalleja, jotta kulttuuripalvelut ja muu toiminta edistää entistä paremmin kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Toiminnan kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota niihin kuntalaisiin ja ryhmiin, joilla voi olla vaikeuksia saavuttaa haluamiaan kulttuuripalveluja. Toiminta perustui vuonna 2019 uudistuneeseen kuntien kulttuurilakiin.
- Kosonen, Hanna (2013): Johan nyt on markkinat – vai onko? Taide- ja kulttuurilähtöisten palveluiden markkinat sosiaali- ja terveysalalla. Loppuraportti. Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry.
- Sotesta ja kulttuurista SOTEKUksi. TEIJO-hankkeen 2015-2016 -esiselvitys. Kulttuurikeskus PiiPoo, Lempäälä 2016.
Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.
Opinnäytetyöt
- Aitolehti, Anni-Veera (2021): Taistelu sosiaalisen taiteen puolesta: Sosiaalinen taide osaksi sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujärjestelmiä taistelevan tutkimuksen menetelmin. Opinnäytetyö. Yhteisöpedagogi YAMK. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Heikkilä, Miia (2018): Sairaaloista hyvinvointikeitaiksi? Taide ja luonto suomalaisissa sairaalahankkeissa. Taidekasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Uusien suomalaisten sairaaloiden suunnittelussa on havaittavissa kiinnostus esteettisesti laadukkaisiin ja elvyttäviin sairaalaympäristöihin. Erityisesti taide koetaan tärkeäksi elvyttävän sairaalaympäristön tekijäksi. Sairaaloiden taidehankkeiden kokoavaksi teemaksi valitaan usein luonto. Miia Heikkilä tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten luonto on tuotu osaksi sairaaloita taiteen ja ympäristösuunnittelun keinoin.
- Laamanen, Johanna (2020): Kulttuuri- ja taidetoiminta osana hoitoa ja kuntoutusta: Kulttuurisen mielenterveys- ja päihdetyön muotoilua psykiatria- ja päihdepalveluihin. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä. YAMK-opinnäytetyö.
Opinnäytetyö sijoittui Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluihin. Tarkoituksena oli luoda pohjaa kulttuuri- ja taidetoiminnan saattamiseksi osaksi vakiintunutta palvelutarjontaa ja rakenteita. Tavoitteena oli muotoilla kulttuurisen mielenterveys- ja päihdetyön kulmakivet sekä toimenpide-ehdotukset kulttuuri- ja taidetoiminnan edistämiseksi Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluissa. Opinnäytetyö nosti esiin myös kulttuurihyvinvoinnin kehityskaaren Suomessa sekä sen keskeiset toimijat.
- Petäjäjärvi, Krista (2018): Taiteilijan asiantuntijuus monialaisissa dialogeissa: kohti osaamisen välittymistä. Kulttuurialan opinnäytetyö. Soveltava taide (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö käsittelee taiteilijan asiantuntijuutta monialaisissa dialogeissa. Työn tavoitteena on ymmärtää millä tavalla taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen laajemmin yhteiskunnan kehittämisen erilaisille alueille on mahdollista ja miten taiteilijan osaamiselle voisi muodostua laajempaa yhteiskunnallista arvoa.
- Pulkki, M. (2016): Artistic interventions in Finnish social and health care organizations: a case study of developing work communities with community’s artists. Master’s Thesis. University of Tampere. School of Social Sciences and Humanities. Master’s Programme in Work, Welfare and Wellbeing.
Muut julkaisut
- Hautio, Minna (toim.) (2017): TAVOITTAAKO TAIDE? Kokemuksia kunta- ja aluetaiteilija- sekä lähiöhankkeista. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 25.
Teos kuvaa kuudentoista hankkeen kokemusten kautta sitä, miten taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää yhteisöjen aktivointityössä, lähiöiden kehittämisessä, hyvinvointia tukevassa työssä sekä aluesuunnittelussa. Se myös avaa ammattitaiteilijoiden moninaisia työnkuvia näissä tehtävissä ja valottaa toiminnan merkityksiä niin taiteilijoiden, kuntien kuin yleisöjenkin näkökulmista. Teoksessa pohditaan lisäksi, miten osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa osaksi kuntien ja muiden toimijoiden rakenteita. Keskeisenä näkökulmana tässä on monialaisuus ja siihen liittyvä sektori-, hallintokunta- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.
- Hirvi-Ijäs, M., Rensujeff, K., Sokka, S. & Koski, E. (2017): Taiteen ja kulttuurin barometri. Taiteilijan työskentelyedellytykset muutoksessa. Cuporen verkkojulkaisuja 42.
Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toteuttamassa vuoden 2016 Taiteen ja kulttuurin barometrissa teemana on taiteilijoiden työskentelyedellytysten muutokset. Barometrissa selvitetään taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenten arvoja ja asenteita suhteessa taiteilijuuteen, taiteelliseen työskentelyyn ja edunvalvontaan. Barometrissa kartoitetaan myös taiteilijajärjestöjen suunnittelemaa ja tekemää tutkimus- ja kehittämistyötä ja tarkastellaan taiteilijajärjestöjen toimintaa ja sen tavoitteita.
- Huhtinen-Hildén L & Isola A-M (2020): Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen: Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan. Tutkimuksesta tiiviisti 37/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Laura Huhtinen-Hildén ja Anna-Maria Isola esittelevät THL:n Tutkimuksesta tiiviisti 37/2020 -julkaisussa luovan ryhmätoiminnan havainnointimallin. Malli on kehitetty luovan ryhmätoiminnan vaikutusten todentamiseen, mutta se on sovellettavissa monenlaiseen ohjattuun ryhmätoimintaan. Sen avulla varmistetaan havainnoinnin systemaattisuus eri näkökulmista, mikä parantaa aineiston laatua ja luotettavuutta.
- Jakonen, O. & Lahtinen, E. (2019): Taide, kulttuuri ja hyvinvointi. Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cuporen verkkojulkaisuja 53. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Yksi pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman kulttuuripoliittisista linjauksista oli vahvistaa taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistoimintaa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore arvioi, kuinka tavoitteet onnistuivat ja millä edellytyksillä taide- ja kulttuuritoiminta voisivat vakiintua osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Arvioinnin mukaan ministeriöiden välisen yhteistyön tulisi olla vahvempaa ja konkreettisempaa. Se edellyttää mm. rahoitusvastuun jakamista, tavoitteiden konkretisoimista sekä valtionavustusten suunnittelua ja jakamista molempien hallinnonalojen asiantuntijuutta hyödyntäen.
- Kulttuurihyvinvoinnin tukipaketti Pohjois-Pohjanmaan kunnille. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2021).
Miten kulttuuri ja kuntien hyvinvointikertomukset liittyvät toisiinsa? Mistä apua kunnan kulttuurihyvinvointityöhön ja hyvinvointikertomusten laaditaan niin, että kulttuuri on mukana? Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut tukipaketin tähän työhön yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihyvinvoinnin verkosto POPKulta:n kanssa
- Lapio, Pauliina (2019): Yhteisölähtöinen taiteilijaresidenssitoiminta sosiaali- ja terveysalalla. Menetelmäopas. Taiteen edistämiskeskus.
Taiteilijaresidenssitoiminta sosiaali- ja terveysalalla on hyvä esimerkki sektorirajat ylittävästä yhteistyömallista. Residenssijakson aikana taiteilija työskentelee sote-alan yhteisössä hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Residenssitoimintaa erilaisissa hoivaympäristöissä on ollut Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Osallistujat ovat olleet muistisairaita, vuodepotilaita, mielenterveyskuntoutujia, omaisia, päiväkotilapsia, sairaalahenkilökuntaa, maahanmuuttajia, omaishoitajia jne. Tämä opas esittelee taiteilijaresidenssin eri vaiheita. Mukana on taiteilijoiden raporteista kerättyä kokemustietoa sekä pro gradu -tutkielmasta saatua tutkimustietoa residensseistä. Opas on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
- Lehikoinen, K; Pässilä, A; Martin, M; Pulkki; M. (toim.) (2016): Taiteilija kehittäjänä. Taiteelliset interventiot työssä. KOKOS.
- Lehikoinen, Kai & Rautiainen, Pauli (2016): Kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen osaksi sote-palveluja. ArtsEqual Policy Brief 1/2016.
- Piirainen Kalle A., Järvelin, Anne-Mari, Koskela Hanna, Lamminkoski Helka, Halme Kimmo, Laaksonen Valtteri, Talvitie Jere, Manu Samuli, Ranta Tommi, Haavisto Ira, Rissanen Antti & Leskelä Riikka-Leena (2019): Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) on tunnistettu kansalliseksi hyväksi sote-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan malliksi. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 12 toimintamallia eri puolilta Suomea.
Valinnan taustalla on valtioneuvoston toteuttama selvitys Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen, jossa selvitettiin maakuntien ja yhteistyöalueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (SOTEn TKI-toiminnan) organisointia ja järjestäytymistä. Muita valittuja malleja ovat Hyvinvointivoimalan lisäksi muun muassa Vaikuttavuuden talo, Tietoaltaat ja biopankit, Tähtisairaala, Kansallinen Syöpäkeskus ja Virtuaalisairaala 2.0.
Voimala erottuu muista SOTEn TKI-toimintamalleista siinä, että kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisessä tunnistetaan vahva tarve lisätä tietoisuutta myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä erilaisten hyvinvointipalvelujen soveltuvuudesta ja niiden tuottamiseen tarvittavasta osaamisesta.
- Ruusuvirta, Minna, Renko, Vappu & Luonila, Mervi (2020): Kuntien kulttuuritoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet. Cuporen työpapereita 12. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Työpaperissa tarkastellaan kulttuuritoiminnan tilannetta ja kehittämistarpeita Manner-Suomen kunnissa. Tutkimuksen lähtökohta oli keväällä 2019 voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) voi osoittaa hakemuksesta kunnalle tai muulle toimijalle kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle. Tutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa tämän kehittämistehtävän suuntaamiseksi.
- Rosenlöf, A-M (2017): Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen Turun kaupungissa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 240. Turun ammattikorkeakoulu.
- Salonlahti, O. & Salovaara, S. (2021): Museoiden saavutettavuuden ja moninaisuuden tarkistuslista. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisuja 1/2021. Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry.
- Saukko, N, Ikonen, J, Saaristo, V & Ståhl, T. Terveyttä edistävä kulttuuri kunnan toiminnassa. Menetelmäraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 8/2020. Helsinki 2020.
Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruulla selvitettiin ensimmäisen kerran kulttuurin, erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), jossa vertailukelpoisten tunnuslukujen avulla kuvataan ja seurataan kunnan toimintaa väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Menetelmäraportissa tarkastellaan kattavasti kyselyn toteutusta, siitä saatuja tuloksia, kulttuurin tietoperustaa, käsitteitä, lainsäädäntöä ja kansallisia strategioita, jotka vaikuttavat terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan taustalla.
- Seppänen, Päivimaria, Behm, Minna-Maria & Taipale, Mona: Näkökulmia kulttuurin etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työpaperi 1:18. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Socomin julkaisuja. Socom.
Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen työpaperissa kulttuuri tulkitaan laajasti taiteen tekemisenä ja sekä luonto- ja eläinlähtöisten menetelmien käyttönä. Työpaperi on syntynyt tarpeesta määritellä taiteen ja kulttuurin sekä luonto- ja eläinlähtöisten menetelmien eettisiä periaatteita ja laatukriteereitä silloin, kun niitä tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluina. Esimerkkitilanteet ovat peräisin käytännön työelämästä ja Kulttuuripolku senioreille -hankkeesta, jossa taiteilijat ohjasivat ikäihmisten ryhmiä kuntouttavassa päivätoiminnassa vuosina 2016 -2017.
- Taide kuuluu sairaalaan -seminaari, Espoon sairaala 12.4.2018. Videotallenne. Järjestäjät Taiteen edistämiskeskus ja Espoon sairaala.
Espoon sairaalassa 12.4.2018 järjestetty Taide kuuluu sairaalaan -seminaari löytyy verkosta tallenteena. Seminaarin key note -puheenvuoron piti kuvataiteilija ja Lime Arts -ohjelman johtaja Dawn Prescott, jonka puheenvuoro löytyy myös erillisenä tallenteena Youtubesta. Prescottin luento käsitteli Lime Artsin vuosikymmenten mittaista työtä Manchesterin alueen sairaaloissa visuaalisen suunnittelun sekä osallistavan taiteen keinoin.
Katso koko seminaarin tallenne täältä: https://prospectumlive.com/event/taike_12042018.
Lime Arts -tallenteen voit katsoa täältä: https://youtu.be/pgEJ3pavGy8.
- Taylor, Katherine (2018): ART THOU WELL? Towards Creative Devolution of Mental Health in Greater Manchester. Winston Churchill Memorial Trust.
Brittiläisen kliininen psykologi, tohtori Katherine Taylorin raportti Suomessa ja Yhdysvalloissa tehtävästä taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyvästä työstä, näkökulmana erityisesti vaikutukset mielen hyvinvointiin.
Taiteella on tärkeä rooli uudessa Espoon sairaalassa. Osaksi sairaalan arkkitehtuuria ja toimintaa on suunniteltu kuusi uutta tilausteosta. Taidetta on sijoitettu julkisiin tiloihin ja potilashuoneisiin – esillä on noin kolmesataa teosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. Espoon sairaala on laajin julkisen taiteen kohde Espoossa.
- Työ, tuote ja taide. Taiteilija töissä SOTEssa ja HYTEssä. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU. 2019.
Julkaisu on tiivis ja käytännönläheinen opas sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville ja niihin taidepalveluja tarjoaville taiteilijoille. Opas esittelee selkeästi muun muassa erilaisia työskentelymuotoja sekä palvelun hinnoittelua. Lisäksi opas avaa lyhyesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Oppaan on tuottanut Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin kanssa. Oppaan lisäksi TAKU on tuottanut sopimusmallin taidepalveluiden tilaajan ja tuottajan väliseksi sopimukseksi.
- Vienamo, Esa & Harju, Mirka (2015): Taide, kulttuuri, hyvinvointi – Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke. Etelä-Pohjanmaan liitto.
Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen julkaisussa esitellään 11 kulttuurihyvinvoinnin hyväksi havaittua käytäntöä ja toimintamallia, jotka on valittu mukaan sekä pohjalaismaakunnista että eri
puolilta Suomea. Julkaisussa esitellään myös Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeessa vuoden 2015 aikana tehtyjä kunnallisia pilottihankkeita.
- Voices of Culture. Structured Dialogue between the European
Commission and the cultural sector. Brainstorming Report. SOCIAL INCLUSION: PARTNERING WITH OTHER SECTORS. October 2018.
The Brainstorming report on “Social Inclusion: partnering with other sectors” is the result of the brainstorming process between 35 participating organizations, both from the cultural and other sectors. From Finland there were four participating organizations: Kulttuurikeskus PiiPoo, Taikusydän/Turun AMK, Europa Nostra Finland/Kotiseutuliitto and Sokra/THL. The report looks at the policy, qualities of partnership and research and development aspects of programmes and projects dealing with culture and social inclusion. It lists critical success factors as well as obstacles, and ultimately gives recommendations on how to improve the partnerships between the cultural and other sectors in this sphere.
Päivitetty 22.3.2023