Palvelujärjestelmät ja rakenteet

  • Anttila, E; Jaakonaho, L; Juntunen, M-L; Martin, M; Nikkanen, H.M; Saastamoinen, R. & Turpeinen, I. (2017): Peruskoulu: Suomen suurin kulttuurikeskus. ArtsEqual Policy Brief 2/2017.
    #toimenpidesuositus #koulu #taidekasvatus #artsequal
Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuurikasvatus vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. ArtsEqual-tutkijat ehdottavat toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus on kaikkien oppilaiden saatavilla. Taidekasvatus vahvistaa koululaistaitoja, identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja ennen kaikkea toisen kohtaamista. Taiteella ja taidekasvatuksella on kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia: oppimisvalmiuksien vahvistumisen lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän.

Arts and Health in Wales -raportti esittelee esimerkkejä taiteen ja hyvinvoinnin sektorilta ja kumppanuuksista Walesissa. Raportissa esitellään case-esimerkkejä mm. taidetoiminnasta dementian hoidossa, mielenterveystyössä, kaatumista ehkäisevässä työssä sekä Parkinsonin tautia sairastavien ja aivoinfarktista toipuvien kanssa. Lisäksi esitellään Walesin tärkeimpiä Arts & Health -toimijoita, alan rahoitusta sekä suosituksia toiminnan kehittämiseksi.

Julkaisuun on kerätty tietoa siitä, millaisia tuottamisen ja välittämisen palvelutarpeita alalla on ja millainen tilanne soveltavan taiteen palvelujen kehittämisen, myymisen ja ostamisen suhteen tällä hetkellä vallitsee. Julkaisun kautta on pyritty luomaan mahdollisimman tarkka ja moniääninen kuva nykytilanteesta ja toiminnan mahdollisuuksista sekä tarjoamaan tietoa toiminnan kannattavuuden ja karikoiden määrittelyn tueksi.

 


Teos kuvaa kuudentoista hankkeen kokemusten kautta sitä, miten taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää yhteisöjen aktivointityössä, lähiöiden kehittämisessä, hyvinvointia tukevassa työssä sekä aluesuunnittelussa. Se myös avaa ammattitaiteilijoiden moninaisia työnkuvia näissä tehtävissä ja valottaa toiminnan merkityksiä niin taiteilijoiden, kuntien kuin yleisöjenkin näkökulmista. Teoksessa pohditaan lisäksi, miten osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa osaksi kuntien ja muiden toimijoiden rakenteita. Keskeisenä näkökulmana tässä on monialaisuus ja siihen liittyvä sektori-, hallintokunta- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.

Uusien suomalaisten sairaaloiden suunnittelussa on havaittavissa kiinnostus esteettisesti laadukkaisiin ja elvyttäviin sairaalaympäristöihin. Erityisesti taide koetaan tärkeäksi elvyttävän sairaalaympäristön tekijäksi. Sairaaloiden taidehankkeiden kokoavaksi teemaksi valitaan usein luonto. Miia Heikkilä tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten luonto on tuotu osaksi sairaaloita taiteen ja ympäristösuunnittelun keinoin. 

Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toteuttamassa vuoden 2016 Taiteen ja kulttuurin barometrissa teemana on taiteilijoiden työskentelyedellytysten muutokset. Barometrissa selvitetään taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenten arvoja ja asenteita suhteessa taiteilijuuteen, taiteelliseen työskentelyyn ja edunvalvontaan. Barometrissa kartoitetaan myös taiteilijajärjestöjen suunnittelemaa ja tekemää tutkimus- ja kehittämistyötä ja tarkastellaan taiteilijajärjestöjen toimintaa ja sen tavoitteita.


Opinnäytetyö käsittelee taiteilijan asiantuntijuutta monialaisissa dialogeissa. Työn tavoitteena on ymmärtää millä tavalla taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen laajemmin yhteiskunnan kehittämisen erilaisille alueille on mahdollista ja miten taiteilijan osaamiselle voisi muodostua laajempaa yhteiskunnallista arvoa.

Suomen ensimmäinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on valmistunut laajana yhteistyönä. Sitä olivat vauhdittamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Suunnitelma on tarkoitettu työkaluksi sekä päätöksenteossa että käytännön tasolla. Jokaiselle pirkanmaalaiselle suositellaan taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista vähintään 100 minuutin ajan viikossa.  Lue lisää…


Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.

Espoon sairaalassa 12.4.2018 järjestetty Taide kuuluu sairaalaan -seminaari löytyy verkosta tallenteena. Seminaarin key note -puheenvuoron piti kuvataiteilija ja Lime Arts -ohjelman johtaja Dawn Prescott, jonka puheenvuoro löytyy erillisenä tallenteena myös Youtubesta. Prescottin luento käsitteli Lime Artsin vuosikymmenten mittaista työtä Manchesterin alueen sairaaloissa visuaalisen suunnittelun sekä osallistavan taiteen keinoin.

Katso koko seminaarin tallenne täältä: https://prospectumlive.com/event/taike_12042018.
Lime Arts -tallenteen voit katsoa täältä: https://youtu.be/pgEJ3pavGy8.


Brittiläisen kliininen psykologi, tohtori Katherine Taylorin raportti Suomessa ja Yhdysvalloissa tehtävästä taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyvästä työstä, näkökulmana erityisesti vaikutukset mielen hyvinvointiin.


Taiteella on tärkeä rooli uudessa Espoon sairaalassa. Osaksi sairaalan arkkitehtuuria ja toimintaa on suunniteltu kuusi uutta tilausteosta. Taidetta on sijoitettu julkisiin tiloihin ja potilashuoneisiin – esillä on noin kolmesataa teosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. Espoon sairaala on laajin julkisen taiteen kohde Espoossa.