Seniorit ja ikäihmiset, kulttuurinen vanhustyö

Opaskirjat, menetelmäoppaat ja materiaalipankit

A Choir in Every Care Home on vuonna 2015 käynnistynyt hanke, jossa tuodaan musiikkia ja laulamista hoivakoteihin Britanniassa. Projektia rahoittaa Baring Foundation. Projektin yhteistyöverkosto koostuu 35 kansallisesta aikuissosiaalityöhön, musiikkiin ja terveystutkimukseen keskittyvästä organisaatiosta. Projektin verkkosivusto tarjoaa monipuolista materiaalia sekä hoivakodeille että muusikoille toiminnan kehittämiseksi.

Handmade Wellbeing Handbook antaa käsityöpajojen ohjaajalle tietoa ja ideoita oman pedagogisen ajattelun kehittämiseen ja käsityöpajojen käytännön järjestelyihin. Englanniksi kirjoitettu kansainvälinen julkaisu on suunnattu opas- ja oppikirjaksi taide-, kulttuuri- ja käsityöalan opiskelijoille, sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan koulutukseen sekä ikäihmisten parissa työskenteleville ammattilaisille.


  • Harju, T., Vähämaa, V.  & Perttu, J. (kannen ja sisäsivujen kirjontatyöt) (2019). Korvarunojantamo, Helsinki.
    Asiasanat: ikäihmiset, korvarunot, sanataide, runous, menetelmä, vanhukset, kirjoittaminen, opaskirja
Korvarunoja-julkaisu sisältää yhteisötaiteilijoiden kirjaamia tekstejä vanhusten puheista yhteisissä keskusteluhetkissä. Julkaisun asiantuntija-artikkeleissa tarkastellaan menetelmän taustaa ja perustietoa aiheesta sekä annetaan käytännön ohjeita vastaavaan toimintaan. Menetelmä on luotu Turun Sanataideyhdistyksen toiminnassa 2010.

Opas sisältää ilmaisuun, vuorovaikutukseen ja erilaisiin ryhmätilanteisiin sopivia ideoita luovaan toimintaan sovellettavaksi eri-ikäisten osallistujien kanssa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalojen ympäristöissä. Ideoissa hyödynnetään tarinoita, kuvia, musiikkia, liikkumista, leikkiä, sanoja, mielikuvia, kekseliäisyyttä, kuuntelua ja ryhmän yhteisen innostuksen löytämistä. Julkaisun on tuottanut Metropolia AMK osana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKUa.


Oppaassa annetaan vinkkejä ja ohjataan käyttämään musiikkia monipuolisesti muistisairaiden henkilöiden ja muidenkin ikäihmisten tarpeisiin soveltaen. Opas perustuu tutkitusti vaikuttavaan menetelmään, josta on saatavilla tutkimusraportti. Oppaaseen liittyy myös erillinen laulukirja Muistaakseni laulan, joka on tilattavissa Miina Sillanpään Säätiöstä.

Opas on Musiikki elämään -hankkeen (2011–2014) julkaisu, joka on tarkoitettu osallistavan musiikkitoiminnan tekijöille, tilaajille, kouluttajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Oppaan tekstit koostuvat hankkeen kokemuksista ja havainnoista sekä alan tutkimuksista ja haastatteluista. Tekstit on jaettu neljään kategoriaan: osallistava musiikkitoiminta, tilaaminen, tuottaminen sekä osaaminen ja koulutus.

Opas antaa vinkkejä siitä, miten hoitaja tai omainen voi ikäihmisen kanssa luoda ”Arjen kulttuuria” hoivakodissa, palvelutalossa, päivätoiminnassa sekä muissa paikoissa, joissa ikäihmisiä on koolla. Toiminnan suunnitteluun ja ideointiin voi käyttää apuna oppaasta löytyvää vuosikelloa.

Oppimateriaalit


  • Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria (toim.) (2019):  Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 120. Turku. Turun ammattikorkeakoulu.
    Asiasanat: musiikki, hoivamuusikko, sairaalamuusikko, muusikko, kotihoito, hoivakoti, hoitokoti, sairaala, lapset, ikäihmiset, työikäiset, orkesteri, koulutus, ammatti-identiteetti
Musiikilla ja taiteella on tutkitusti vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Musiikkityö sairaalassa tukee hoitotyötä, mutta on samalla laajemmin osa hyvää elämää. Artikkelikokoelma kuvaa sairaala- ja hoivamusiikkityötä käytännössä kolmentoista kirjoittajan voimin. 

Opinnäytetyöt



Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen maisteri Helena Kangasmäki on seurannut Taiteen edistämiskeskuksen luotsaamaa taiteilijaresidenssiohjelmaa hoivalaitoksissa useamman vuoden ajan. Kangasmäen pro gradu -tutkielmassa kuvataan sitä, miten hoivayksikön työntekijät kokivat taiteilijan tulon ja taiteilijaresidenssiohjelman toimivuuden ja vaikutuksen paitsi asiakkaisiin myös omaan työhön ja työyhteisöön. Lisäksi työntekijöiltä saatiin mielipiteitä siitä, miten taiteilijaresidenssiohjelma voisi juurtua yksikön arkeen ja millaisia kehittämisen paikkoja siinä havaittiin.

Hoivakodeissa asuvista ikäihmisistä kerätään ja kirjataan koko ajan tietoa. Kaikkea kerättyä tietoa ei kuitenkaan käytetä yksilöllisen tai yhteisöllisen hoidon tukena, vaan se jää hyödyntämättä. Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaista tietoa RAI-LTC -järjestelmästä (Resident Assessment Instrument – Long Term Care) voidaan löytää kulttuurisen vanhustyön suunnittelun tueksi ja miten löydettyä tietoa voidaan käyttää. Opinnäytetyössä julkaistaan RAI-LTC – järjestelmästä löydettyjen tietojen perusteella kehitetty kulttuurisen vanhustyön profiili, joka esitetään sekä yksilö- ja ryhmäkotitasolla.

Opinnäytetyö käsittelee Jarmo Skönin kokemuksiaan taiteilijana yhteisölähtöisen teatteriesityksen ”On kirkkaana päivä ja ilta – vanhan miehen tunnustukset” valmistusprosessin aikana. Opinnäytetyö oli osa kehittämishanketta, jossa taiteilijatyöryhmä valmisti yhteisölähtöisen ja etenkin senioriväestöä katsojiksi saavuttavan teatteriesityksen. Esityksen valmistamiseen käytettävä materiaali, tarinat ja kokemukset kerättiin Pirkanmaalla asuvilta seniori-ikäisiltä miehiltä haastattelujen ja ryhmätoiminnan avulla. 

  • Tujula, Ulla (2018): Ikäihmisten virkistystoimintaa kuvapuhelimella: Kokemuksia ja kehitysideoita. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu.
    Asiasanat: etäyhteys, kuvapuhelin, etälaite, kotihoito, seniorit, ikäihmiset, Tampere, virtuaalihoito
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa ja käyttökokemuksia VideoVisit-sovelluksen ja siihen kuuluvan etälaitteen eli kuvapuhelimen toimivuudesta kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia edistävänä työkaluna. Kokemuksia kerätiin kotihoidon asiakkaana olevilta henkilöiltä. VideoVisit-virtuaalihoitopalvelu on selainpohjainen sovellus, jonka perusidea on liikuttaa tietoa ja kuvayhteyttä kahden tai useamman osapuolen välillä. Toimintaympäristönä opinnäytetyössä oli Pispan palvelukeskus Tampereella.

Projekti- ja hankeraportit






Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin tuoreessa julkaisussa esitellään Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista -hankkeen aikana toteutettuja pilotteja sekä niissä tehtyjä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittauksia. Mittausten tarkoituksena on ollut selvittää taiteen ja kulttuurin vaikutuksia ikäihmisten elämään sekä tarkastella mitä merkityksiä taiteen tekeminen ja osallistuminen tuovat arkeen ja miten se vaikuttaa hoivapalvelujen tarpeeseen. Hankkeessa pyrittiin myös selvittämään, paljonko sote-euroja säästyy ikäihmisten palveluissa, kun sijoitetaan kulttuuriseen hyvinvointiin

  • Paksu, Seija (toim.) (2016): Kulttuurisäpinää senioreille Etelä-Savossa. Hankeraportti. Mikkelin kaupunki. Kulttuurisapinaa_senioreille

Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.

Kulttuurisote-hankkeessa Etelä-Pohjanmaalla tehty selvitys osoittaa, että ikäihmisten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä tarjoamalla lisää monipuolista ja osallistavaa, matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa. Mitä aktiivisempaa kulttuurinen toimijuus on, sitä suuremmat ovat hyvinvointivaikutukset. Jos ikäihminen on viikoittain mukana paikallisessa kuorossa, on toiminnalla todennäköisesti vahva merkitys hänen psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Kuitenkin jo satunnaisella osallistumisella yhteisiin kulttuuritilaisuuksiin voi olla monenlaisia positiivisia vaikutuksia.

Selvitykset ja kartoitukset

Arts and Health in Wales -raportti esittelee esimerkkejä taiteen ja hyvinvoinnin sektorilta ja kumppanuuksista Walesissa. Raportissa esitellään case-esimerkkejä mm. taidetoiminnasta dementian hoidossa, mielenterveystyössä, kaatumista ehkäisevässä työssä sekä Parkinsonin tautia sairastavien ja aivoinfarktista toipuvien kanssa. Lisäksi esitellään Walesin tärkeimpiä Arts & Health -toimijoita, alan rahoitusta sekä suosituksia toiminnan kehittämiseksi.


  • Niskanen, Satu (2018): Kulttuuri- ja virkistystoiminnan ohjaajat ikääntyneiden
    sosiaali- ja terveyspalveluissa. AILI – Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön
    valtakunnallinen verkosto -hankkeen selvitys. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön Aili-hanke. Helsinki.
    Asiasanat: viriketoiminta, viriketoiminnanohjaajat, virkistystoiminta, kulttuuriohjaaja, toiminnanohjaaja, vanhukset, ikäihmiset, ikääntyneet, selvitys, kulttuuritoiminta
AILI – Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen verkosto on tuottanut selvityksen ikääntyneiden sosiaali- ja terveysalan palveluissa toimivien kulttuuri- ja virkistystoiminnan alan ohjaajien tilanteesta AILI-verkoston kunnissa. Selvityksessä koottiin tietoa kulttuuri- ja virkistystoiminnan ohjaajien työnkuvasta, ammattiosaamisesta ja työolosuhteista ikääntyneiden sote-palveluissa. Selvitys tuotti myös toimenpide-ehdotuksia ohjaajien työn kehittämiseksi. Jatkotoimenpiteinä suositellaan mm. valtakunnallista työn vaativuuden arviointia sekä uuden täydennyskoulutuksen muodostamista ohjaajien osaamisen kehittämiseksi ja laadun varmistamiseksi.

Selvityksen kohteena on Jyväskylästä lähtöisin oleva luotsitoiminta sekä sen eri paikkakunnilla toimivat sovellukset kuten kulttuurikaveri- tai kulttuuriystävätoiminta. Luotsitoiminta mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan avulla kulttuuripalvelujen käyttöä, liikunnan harrastamista tai luontoelämyksiä sellaisille henkilöille, jotka muuten eivät osallistuisi.



Vanhusten toiveiden ja heidän kulttuurimieltymystensä kirjaaminen parantaa vanhusten elämänlaatua ja kokemusta hoidosta. RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen järjestelmä, joka on laajalti käytetty suomalaisen vanhustenhoidon päätöksenteossa. RAI-järjestelmän avulla voidaan arvioida asiakkan toimintakykyä ja voimavaroja sekä suunnitella ja kehittää siten luovaa toimintaa esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa tai kotihoidossa. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen AILI-verkosto on toteuttanut selvityksen, jossa pyritään hahmottamaan RAI-järjestelmää kulttuurikirjaamiseen näkökulmasta.


Suunnitelmat

Muut julkaisut


Yhteisötaiteilija Mari Halonen on työskennellyt kotihoidon asiakkaiden kanssa osana Kuopion kaupungin kulttuurista vanhustyötä vuodesta 2013. Nyt julkaistun kuvapäiväkirjan myötä Halonen osoittaa kiitoksensa vanhustyöntekijöille, joiden työstä puhutaan kiireen ja väsymyksen täyttämänä. “Harvemmin puhutaan kosketuksesta, hymyistä, välittämisestä, huolesta. Työstä, joka ylläpitää elämää”, Halonen kirjoittaa. Kuvapäiväkirja sisältää kuvia ja tekstejä yhteisötaiteilijan työstä. Kuvapäiväkirjan julkaisemisen on mahdollistanut Kuopion kaupungin Kulttuuri vanhustyön tukena -työryhmä.



Muistiliitto on teettänyt lääkkeettömistä hoitomuodoista poikkeuksellisen laajan tutkimuskatsauksen. Vahvin näyttö liittyy musiikin käyttöön, ja tutkimusnäyttö tukee myös muistisairaan yksilölliset tarpeet ja toivomukset huomioivien menetelmien käyttöä kiihtyneisyyden ja aggressiivisuuden vähentämiseksi.

Taiteella on tärkeä rooli uudessa Espoon sairaalassa. Osaksi sairaalan arkkitehtuuria ja toimintaa on suunniteltu kuusi uutta tilausteosta. Taidetta on sijoitettu julkisiin tiloihin ja potilashuoneisiin – esillä on noin kolmesataa teosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. Espoon sairaala on laajin julkisen taiteen kohde Espoossa. Espoon sairaala on ikääntyneiden kuntoutus- ja kotiutussairaala.

Päivitetty 29.7.2019