Työhyvinvointi ja työikäiset

  • Ansio, Heli; Furu, Patrick & Houni, Pia (2016): Taide torjuu yksinäisyyttä. ArtsEqual Policy Brief 2/2016.
    Asiasanat: yksinäisyys, toimenpidesuositus
Suomen aikuisväestöstä yksinäiseksi olonsa tuntee yli 400 000 henkilöä. Tutkimusten mukaan yksinäisten ihmisten elinikä on alempi, ja yksinäisyyden tiedetään lisäävän myös henkisen sairastumisen riskiä. Apua voi saada osallistavasta taide- ja kulttuuritoiminnasta, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksessa.

  • Ansio, Heli; Houni, Pia; Seppälä, Piia, Turunen, Jarno (2017): Taide vahvistaa työhyvinvointia. ArtsEqual Policy Brief 3/2017.
    Asiasanat: työhyvinvointi, työelämä, työyhteisöt
Toimenpidesuosituksen tavoitteena on lisätä tietoa ammattitaiteilijoiden toteuttaman osallistavan toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista työpaikoilla. Toimenpidesuosituksessa esitetään käytännönläheisiä tapoja taidetoiminnan sisällyttämiseksi osaksi työpäivää. Toimenpidesuosituksessa todetaan, että taide voi lisätä niin inhimillistä kuin taloudellista hyvinvointia työpaikoilla. Jos taidetoiminnalla voitaisiin pienentää edes pientä osaa merkittävimmistä menetetyn työpanoksen kustannuseristä työpaikoilla – kuten sairauspoissaoloja ja samalla työterveyshuollon maksuja, sairaana työskentelyä ja työkyvyttömyyseläkkeitä – se toisi mittavia säästöjä sekä työpaikoille että yhteiskunnalle.

Taidetta ja taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään monin tavoin eri alojen työpaikoilla. Kuitenkin tietoa osallistavan taidetoiminnan taloudellisista vaikutuksista ja niiden arvioimisesta on erittäin niukasti. Työterveyslaitoksen tutkijoiden kirjoittama tietopaketti ehdottaa tapoja arvioida ja tutkia taidetoiminnan talousvaikutuksia. Tätä tietoa voivat hyödyntää poliittiset päättäjät, organisaatioiden johto, taiteen välittäjätahot ja taideammattilaiset.



  • Horn, H. & Vapalahti, K. (toim.) (2017): Taidetta työn kehittämiseen. XAMK kehittää 8. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
    #työyhteisökehittäminen #koulu #kehittäminen #arviointi
Helena Hornin ja Kati Vapalahden toimittama Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun julkaisu sisältää moniäänisesti puheenvuoroja taidelähtöisistä menetelmistä. Julkaisussa käsitellään mm. taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä työyhteisöjen kehittämisessä esimies-, henkilöstö- ja tiimitasolla. Lisäksi pohditaan taidelähtöisten menetelmien merkitystä peruskoulussa innostamisen välineenä ja toimintana, joka synnyttää kommunikaatiota ja helpottaa kohtaamista. Taidetta tarkastellaan myös taidelähtöisen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta.

Opas sisältää ilmaisuun, vuorovaikutukseen ja erilaisiin ryhmätilanteisiin sopivia ideoita luovaan toimintaan sovellettavaksi eri-ikäisten osallistujien kanssa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalojen ympäristöissä. Ideoissa hyödynnetään tarinoita, kuvia, musiikkia, liikkumista, leikkiä, sanoja, mielikuvia, kekseliäisyyttä, kuuntelua ja ryhmän yhteisen innostuksen löytämistä. Julkaisun on tuottanut Metropolia AMK osana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKUa.

Taiteen edistämiskeskuksen toimittamassa materiaalikoonnissa tarkastellaan taidelähtöisiä menetelmiä työhyvinvointia edistävänä ja ennaltaehkäisevänä taidetoimintana sekä hoitokeinona taideterapian muodossa. Tekstissä luodaan katsaus kansainvälisiin ja kotimaisiin tutkimuksiin taiteen hyvinvointivaikutuksista.

Kainuun Suomussalmella toimineessa sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke Kujelmassa hyödynnettiin taidetta ja luontoa elämänhallinnan tukena ja toimintakyvyn vahvistajana työelämän ulkopuolella olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen loppujulkaisussa näkyy myös asiakkaiden oma ääni, tekstit ja taideteokset.

Taide- ja kulttuurilähtöinen luova osaaminen mainitaan yhä useammin keinona vahvistaa hyvinvointia, tuottavuutta ja kestävää kasvua työelämässä. Taiteen toimintalogiikka ja menetelmät tarjoavat uudenlaisia luovia yhteiskehittämisen tapoja, synnyttävät positiivista toimintakulttuuria ja vahvistavat oppimista yhteisöissä. Julkaisussa taiteilija-kehittäjät kertovat kokemuksistaan mm. hoivakodissa, kaupunkiorganisaatiossa, kirkossa, sairaalassa ja terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavassa konsernissa.

  • Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria (toim.) (2019):  Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 120. Turku. Turun ammattikorkeakoulu.
    Asiasanat: musiikki, hoivamuusikko, sairaalamuusikko, muusikko, kotihoito, hoivakoti, hoitokoti, sairaala, lapset, ikäihmiset, työikäiset, orkesteri, koulutus, ammatti-identiteetti

    Musiikilla ja taiteella on tutkitusti vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Musiikkityö sairaalassa tukee hoitotyötä, mutta on samalla laajemmin osa hyvää elämää. Artikkelikokoelma kuvaa sairaala- ja hoivamusiikkityötä käytännössä kolmentoista kirjoittajan voimin. 

     



Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.

Opinnäytetyöt


Riitta Huttunen ja Nina Tuittu tarkastelevat opinnäytetyössään toimintaterapeutin roolia ja ammatti-identiteettiä taidelähtöisessä mielenterveystyössä. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina oli Kukunori ry, valtakunnallinen mielenterveyden ja kulttuurin liitto. Opinnäytetyö muodostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä Helsingissä 19.3.2019 järjestetystä seminaarista Ihminen on hyvä asia – soten, hyten ja kulttuurin yhdyspinnoilla. 




Opinnäytetyö oli osa kehittämishanketta, jonka toiminnallisessa ytimessä oli Kenen ääni kuuluu -ääni- ja liiketeos. Teoksen pääosassa ovat mielenterveystoipujien kokemukset vallasta ja vallankäytöstä. Kehittämistyössä havainnoitiin, miten taideprosessi voi tukea toipumisorientaatiokulttuuria esimerkiksi palvelutaloympäristössä. Yhteistyökumppaneita olivat äänitaiteilija Jyrki Mononen, Lilinkotisäätiö ja Taiteen Sulattamo ry.

Päivitetty 30.7.2019