Hoitoympäristöt ja hoidon laatu
- Daykin, N., Byrne, E., Soteriou, T. & O’Connor, S. (2008). The impact of art, design and environment in mental healthcare: a systematic review of the literature. The Journal of The Royal Society for the Promotion of Health, 128(2), 85-94.
- Koivisto, T.-A., & Saukko, P. (2023). Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Kela.
- Mäenpää, K. (2018). Digital service for measuring children’s patient experience of preoperative medical clowning. Lasten potilaskokemuksen mittaaminen digitaalisen palvelun avulla – tapaustutkimus toimenpideklovnerian vaikuttavuudesta potilaskokemukseen. Aalto University, School of Science. Degree Programme in Computer, Communication and Information Sciences.
- Pohjola, H., Vaajoki, A. & Välimäki, T. (2020). Art intervention among Finnish older people and their caregivers: Experiences of art pedagogies. Health and Social Care in the Community, s. 1-7.
Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan Takuulla iloa! -toimintaan kohdistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan taidepedagogien kokemuksia taideinterventioiden toteuttamisesta omaishoitajille ja heidän läheisilleen. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää musiikkia, tanssia ja kuvataidetta sisältävää ryhmätoimintaa ohjannutta taidepedagogia, jotka pohtivat taiteen tekemisen ja taidepedagogian lähtökohtia, omaa ammatillista kasvuaan sekä myös lisäkoulutuksen tarvetta erilaisten osallistujaryhmien kanssa työskentelyyn. Taidepedagogien kokemusten mukaan taidetoiminta voi muun muassa tukea toimijuuden lisääntymistä ikääntyneillä osallistujilla. Taidepedagogien kokemukset rohkaisevat toteuttamaan taideinterventiota laajemmin yhteisöissä ja terveydenhuollon ympäristöissä.
- Sonke, J., Pesata, V., Arce, L., Carytsas, F., Zemina, K. & Jokisch, C. (2015). The effects of arts-in-medicine programming on the medical-surgical work environment. Arts & Health, 7(1), 27-41.
- Swall, A., Hammar Marmstål, L. & Gransjöl Craftman, Å. (2020). Like a bridge over troubled water – a qualitative study of professional caregiver singing and music as a way to enable person-centred care for persons with dementia. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being, 15:1, 1735092.
Ruotsissa toteutetussa tutkimuksessa kuvataan hoitajien näkökulmia laulun ja musiikin hyödyntämisestä hoitotyössä dementiaa sairastavien kanssa. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat kuvaavat laulamisen ja musiikin olevan merkityksellisiä keinoja edistää vuorovaikutusta hoitotyön arjessa. Hoitajat tuovat tutkimuksessa esiin henkilökohtaisten musiikkimieltymysten huomioimisen merkityksen sekä korostavat herkkyyttä havainnoida millaisiin tilanteisiin laulaminen ja musiikki hoitotyössä sopivat.
- Tuomikoski, A., Parisod, H., Oikarainen, A., Siltanen, H. & Holopainen, A. (2018). Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018. Hoitotyön tutkimussäätiö & Muistiliitto.
- Vaartio-Rajalin, H., Santamäki-Fischer, R., Jokisalo, P. & Fagerström, L. (2021). Art making and expressive art therapy in adult health and nursing care: a scoping review. International Journal of Nursing Sciences, 8(1), 102-119.