Käsitteet


Artikkelissa tutkitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kahdeksastatoista asiakirjasta vuosilta 2010–2017, kuinka ikääntyneiden kulttuuripalveluita kuvaava käsitteistö jäsentyy niitä kuvaaviksi merkityksiksi. Analyysin tuloksena ikääntyneiden kulttuuripalvelut muodostavat neljä käyttöaluetta: rakenteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen pyrkivä käyttöalue, ihmis- ja asiakaskeskeinen käyttöalue, asiantuntijuuden käyttöalue sekä yhteiskunnallinen käyttöalue.
Creative & Credible -sivustolle on koostettu hyödyllistä tietoa luotettavan, vakuuttavan ja eettisesti kestävän arvioinnin toteuttamisen tueksi. Sivustolta löytyy konkreettisia neuvoja kulttuurihyvinvointialan projektien arvioinnin suunnittelemisesta arvioinnin toteuttamiseen ja tulosten jalkauttamiseen. Sivustolla esitellään myös erilaisia arviointimalleja sekä erilaisia lähestymistapoja arviointiin. 
The National Alliance for Museums, Health and Wellbeing on julkaissut toisen raporttinsa museoiden kehittämistyöstä hyvinvointisektorilla Britanniassa. Raportti esittelee laajan kattauksen case-esimerkkejä, ohjelmia ja projekteja sekä syventyy museoiden kohtaamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyen uusiin yleisöihin, kumppanuuteen, arviointiin, rahoitukseen ja toimintakulttuurin muutokseen.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on julkaissut uuden tietokortin, jossa avataan saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden käsitteitä. Saavutettavuus on ihmisten erilaisten tarpeiden huomioon ottamista ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Yhdenvertaisuus on sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ominaisuuksistaan riippumatta. Tietokortissa esitetään myös ehdotuksia, kuinka saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää kulttuuripolitiikassa. 
Osallisuuden viitekehystä rakentamassa on tutkielma, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa elävien osallisuutta lähestytään sosiaalipoliittisen ja sosiaalipsykologisen tiedon valossa. Aikaisempien teorioiden ja tutkimusten perusteella luodaan synteesi osallisuudesta: ehdotus osallisuuden viitekehykseksi. Tutkielmassa on käytetty myös Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa vuonna 2016 kerättyjä 10 ryhmähaastattelua sekä Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä – kirjoituskilpailun aineistoa.
Britannian parlamentin kaikkien puolueiden yhteinen Taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin yhteistyöryhmä on julkaissut laajan raportin taiteen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille. Raportin pääviesteissä todetaan, että taide voi auttaa nykyisen terveys- ja sosiaalihuollon suurten haasteiden kuten ikääntymisen, yksinäisyyden ja mielenterveyden ongelmien kohtaamisessa. Taide voi osaltaan auttaa säästämään myös resursseja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportti esittää selkeässä muodossa useita tutkimustuloksia taiteen vaikutuksista hyvinvointiin eri elämänkaaren vaiheissa, tapausesimerkkejä, suosituksia sekä toimenpide-ehdotuksia. 
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) julkaisema Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja on käytännönläheinen tietopaketti taiteen merkityksestä ja mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa. Käsikirjaan on koottu mm. Taiken kehittämisohjelman tuloksia, aiheeseen liittyvää tutkimustietoa, vinkkejä taide- ja kulttuuritoiminnasta kentältä sekä myös tulevaisuuteen kurottautuvia näkökulmia.
Tämä lyhyt yhteenvetoraportti on syntynyt STM:n ja OKM:n yhteisen Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän (2016-2019) pohjatyön varaan. Sitä on täydennytty kotimaisten raporttien ja tutkimustiedon kautta. Tavoitteena on ollut tiedon ja mallien koonti taide- ja kulttuurikentän toimintojen kehittämiseksi. 
Musiikilla ja taiteella on tutkitusti vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Musiikkityö sairaalassa tukee hoitotyötä, mutta on samalla laajemmin osa hyvää elämää. Artikkelikokoelma kuvaa sairaala- ja hoivamusiikkityötä käytännössä kolmentoista kirjoittajan voimin. Musiikkihyvinvoinnista on julkaistu myös kokoava englanninkielinen artikkeli Mapping music and well-being in the Finnish context through music practitioners’ work and educational views. Artikkelin ovat kirjoittaneet kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta sekä tohtorikoulutettava Taru Koivisto Taideyliopiston Sibelius-Akatamiasta sekä ArtsEqual-tutkimushankkeesta.
  • Lilja-Viherlampi L-M. & Rosenlöf A-M. (2019): Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Tanskanen I. (ed.), Taide töissä: Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulu.
Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruulla selvitettiin ensimmäisen kerran kulttuurin, erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), jossa vertailukelpoisten tunnuslukujen avulla kuvataan ja seurataan kunnan toimintaa väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Menetelmäraportissa tarkastellaan kattavasti kyselyn toteutusta, siitä saatuja tuloksia, kulttuurin tietoperustaa, käsitteitä, lainsäädäntöä ja kansallisia strategioita, jotka vaikuttavat terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan taustalla.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun julkaiseman artikkelikokoelman teemana ovat taidelähtöiset menetelmät sosiaali-, terveys- ja nuorisotyössä. Julkaisun ensimmäinen osa sisältää teoreettisia ja kehittämisnäkökulmia taidelähtöiseen työskentelyyn. Toinen osa sisältää kuvauksia ja kokemuksia taidelähtöisestä työskentelystä käytännössä. Julkaisun kirjoittajina ovat opiskelijat, opettajat, tutkijat, kehittäjät ja muut alan ammattilaiset.
Sivusto kokoaa yhteen lähteitä ja kirjallisuutta taiteesta terveyttä -käytännöistä. Se tarjoaa kronologisesti etenevän aikajanan, jossa esitellään Britannian merkittävimpiä taiteesta terveyttä -kentän julkaisuja viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Se ei sisällä vertaisarvioituja tutkimuksia, koska niille on olemassa muita verkkosivustoja ja tietokantoja. Sivustolla on erinomainen hakutoiminto, jossa julkaisuja voi lajitella muun muassa taiteenaloittain tai kohderyhmien mukaan. Sivustolta löytyy myös linkit keskeisiin alan tutkimuskeskuksiin ja verkostoihin Britanniassa.

Päivitetty 1.2.2023