Palvelujärjestelmät ja rakenteet

Kulttuurihyvinvointisuunnitelmat ja -selvitykset

Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2021 on strateginen asiakirja, joka ohjaa maakunnan toimijoita kehittämään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla olevaa toimintaa. Suunnitelma on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden tai taiteen ja kulttuurin edistämisen kysymyksiä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma toimeenpanee osaltaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa vuosille 2018–2021.
Julkaisuun on kerätty tietoa siitä, millaisia tuottamisen ja välittämisen palvelutarpeita alalla on ja millainen tilanne soveltavan taiteen palvelujen kehittämisen, myymisen ja ostamisen suhteen tällä hetkellä vallitsee. Julkaisun kautta on pyritty luomaan mahdollisimman tarkka ja moniääninen kuva nykytilanteesta ja toiminnan mahdollisuuksista sekä tarjoamaan tietoa toiminnan kannattavuuden ja karikoiden määrittelyn tueksi.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on hyväksynyt toukokuussa 2024 aluevaltuustossa Keski-Pohjanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelman osana hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa on esitetty tavoitteita ja toimenpide-esityksiä kolmelle eri painopistealueelle: 1. rakenteet ja suunnitelmallisuus, 2. yleisen kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen ja 3. suunnattavien kulttuurihyvinvointipalveluiden kehittäminen.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman on tarkoitus ohjata kaupungin kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimintaa. Se on voimassa vuoteen 2026 saakka, ja kehittyy toiminnan edetessä. Oulussa suunnitelma haluttiin kohdentaa kattavasti koskemaan eri väestöryhmiä: työikäisten lisäksi suunnitelmassa nähdään omina kohderyhminään lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat.
Suomen ensimmäinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma toteutettiin laajana yhteistyönä 2017. Sitä olivat vauhdittamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Suunnitelma on tarkoitettu työkaluksi sekä päätöksenteossa että käytännön tasolla. Jokaiselle pirkanmaalaiselle suositellaan taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista vähintään 100 minuutin ajan viikossa.  Lue lisää…
Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on vuoden 2023 alussa hyväksytty strateginen asiakirja, joka esittää pirkanmaalaisten hyvinvointia tukevan yhteisen vision, kehittämisen painopisteet ja kokoaa kohdennettuja toimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelma sisältää kulttuurihyvinvointitavoitteiden ja laajan tietopohjan lisäksi myös toimia hyvinvointivaikutusten mittaamiseen. Suunnitelmaa päivitetään sitä mukaa, kun hyvinvointialueen rakenteet ja yhdyspintatyö kuntien, kulttuurikentän ja järjestöjen kanssa vakiintuvat. Suunnitelma on järjestyksessään alueen toinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. 
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tehty kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma osana laajempaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma keskittyy siihen, miten Pohde kehittää kulttuurihyvinvointia vuosina 2024–2025. Kehittämistä tehdään yhteistyössä muun muassa kuntien, järjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihyvinvointiverkoston kanssa.
Satakunnassa on tehty alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma vuosille 2024–2025. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on Satakunnan alueellisen hyvinvointisuunnitelman erillissuunnitelma. Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteena on vastata satakuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Laajan alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteet on valittu hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon ja HYTEkuntaneuvotteluiden 2023 pohjalta.

Projekti- ja hankeraportit

Vuodenvaihteessa 2019-2020 päättynyt Kulttuurisote II -hanke edisti taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän maakunnan alueella: Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen oivallukset on kiteytetty kuuteen käytännönläheiseen suositukseen sekä hankkeen loppuraporttiin.
Kulttuurisote oli kuuden maakunnan kumppanuushanke, jossa mallinnettiin miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut saadaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Hanke toimi Sipilän hallituksen aikaisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena nostaen keskusteluun kulttuurihyvinvoinnin ja asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen osana sote-palveluja tai niihin liittyvillä yhdyspinnoilla. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Muut osatoteuttajat olivat maakuntaliitot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomesta.
ArtEssote-hankkeen raportti kertoo monipuolisesti kokemuksista taidepilottien toteutumisesta sairaalaympäristössä sekä hankkeen taidekoordinaattoreiden, taiteilijoiden että henkilökunnan näkökulmasta.
Vuosina 2016-2018 toteutetun kärkihankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on saada hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta vakiinnutetuksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin seurantaa. Hankkeen loppuraportissa kuvataan tiivistetysti hankkeen toteutus, tulokset sekä tulosten arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotukset.

Kehittämistehtävät, selvitykset ja kartoitukset

Arts and Health in Wales -raportti esittelee esimerkkejä taiteen ja hyvinvoinnin sektorilta ja kumppanuuksista Walesissa. Raportissa esitellään case-esimerkkejä mm. taidetoiminnasta dementian hoidossa, mielenterveystyössä, kaatumista ehkäisevässä työssä sekä Parkinsonin tautia sairastavien ja aivoinfarktista toipuvien kanssa. Lisäksi esitellään Walesin tärkeimpiä Arts & Health -toimijoita, alan rahoitusta sekä suosituksia toiminnan kehittämiseksi.
Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen – Kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille oli vuosien 2020–2022 aikana toteutettu alueellinen, OKM-rahoitteinen kehittämistehtävä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Päätavoite oli kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa sekä toimintamalleja, jotta kulttuuripalvelut ja muu toiminta edistää entistä paremmin kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Toiminnan kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota niihin kuntalaisiin ja ryhmiin, joilla voi olla vaikeuksia saavuttaa haluamiaan kulttuuripalveluja. Toiminta perustui vuonna 2019 uudistuneeseen kuntien kulttuurilakiin.
Prosenttitaiteen periaatetta sosiaali- ja terveyssektorille laajentanut Sipilän hallituksen kärkihanke lisäsi poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin parissa ja vahvisti kulttuurihyvinvointitoiminnan strategista merkitystä pitkällä aikavälillä, todetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen arvioinnissa. Kärkihankkeen yleisenä tavoitteena oli taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuottavan toiminnan, palveluiden ja rahoituksen juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin. Kärkihanke oli osa hallitusohjelmaa vuosina 2015–2019. Cupore arvioi kärkihankkeen pitkäaikaista vaikuttavuutta vuoden 2024 alussa.
Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys ja mittaristo tekevät päättäjille ja vaikuttajille näkyväksi kulttuuriharrastamisen merkitystä, arvoa ja vaikutuksia.  Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset (KULHA) -selvitys tehdään joka toinen vuosi yhdessä järjestökumppanien kanssa. Selvityksen ensimmäisenä vuonna tuotettiin mittaristo, jonka avulla on mahdollista kerätä tietoa harrastustoiminnan vaikutuksista yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) on tunnistettu kansalliseksi hyväksi sote-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan malliksi. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 12 toimintamallia eri puolilta Suomea. Valinnan taustalla on valtioneuvoston toteuttama selvitys Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen, jossa selvitettiin maakuntien ja yhteistyöalueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (SOTEn TKI-toiminnan) organisointia ja järjestäytymistä. Voimala erottuu muista SOTEn TKI-toimintamalleista siinä, että kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisessä tunnistetaan vahva tarve lisätä tietoisuutta myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä erilaisten hyvinvointipalvelujen soveltuvuudesta ja niiden tuottamiseen tarvittavasta osaamisesta.
Selvityksessä luodaan katsaus kaksivuotisen hankkeen toimintaan – sekä tekijöiden, kokijoiden että rahoittajan näkökulmasta. Teijossa tuotettiin toimintaa 1300 tuntia kahdeksan kunnan alueella, yli 200 sote- ja kulttuurialan ammattialaisen voimin.

Opinnäytetyöt

Uusien suomalaisten sairaaloiden suunnittelussa on havaittavissa kiinnostus esteettisesti laadukkaisiin ja elvyttäviin sairaalaympäristöihin. Erityisesti taide koetaan tärkeäksi elvyttävän sairaalaympäristön tekijäksi. Sairaaloiden taidehankkeiden kokoavaksi teemaksi valitaan usein luonto. Miia Heikkilä tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten luonto on tuotu osaksi sairaaloita taiteen ja ympäristösuunnittelun keinoin. 
Opinnäytetyössä on tutkittu taiteen ja kulttuurin vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja osallisuuden kokemuksiin ja kerätty kulttuuriresepti-toimintamallin käyttäjäkokemuksia ja kehittämisideoita. Kulttuurireseptin tavoitteena on voimavarojen ja hyvinvoinnin lisääminen kulttuurin ja taiteen avulla ihmisellä, jolla on jostain syystä haastava elämäntilanne. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat omaishoitajat. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kestävän kasvun Satakunta -hanke. Satakunnan hyvinvointialueen Kestävän Kasvun Satakunta 2 -hanke jatkaa Satakulttuuria -hankkeessa aloitettua Kulttuuriresepti-pilottia.
Opinnäytetyö sijoittui Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluihin. Tarkoituksena oli luoda pohjaa kulttuuri- ja taidetoiminnan saattamiseksi osaksi vakiintunutta palvelutarjontaa ja rakenteita. Tavoitteena oli muotoilla kulttuurisen mielenterveys- ja päihdetyön kulmakivet sekä toimenpide-ehdotukset kulttuuri- ja taidetoiminnan edistämiseksi Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluissa. Opinnäytetyö nosti esiin myös kulttuurihyvinvoinnin kehityskaaren Suomessa sekä sen keskeiset toimijat.
Opinnäytetyö käsittelee taiteilijan asiantuntijuutta monialaisissa dialogeissa. Työn tavoitteena on ymmärtää millä tavalla taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen laajemmin yhteiskunnan kehittämisen erilaisille alueille on mahdollista ja miten taiteilijan osaamiselle voisi muodostua laajempaa yhteiskunnallista arvoa.

Muut julkaisut

Teos kuvaa kuudentoista hankkeen kokemusten kautta sitä, miten taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää yhteisöjen aktivointityössä, lähiöiden kehittämisessä, hyvinvointia tukevassa työssä sekä aluesuunnittelussa. Se myös avaa ammattitaiteilijoiden moninaisia työnkuvia näissä tehtävissä ja valottaa toiminnan merkityksiä niin taiteilijoiden, kuntien kuin yleisöjenkin näkökulmista. Teoksessa pohditaan lisäksi, miten osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa voitaisiin juurruttaa osaksi kuntien ja muiden toimijoiden rakenteita. Keskeisenä näkökulmana tässä on monialaisuus ja siihen liittyvä sektori-, hallintokunta- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.
Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toteuttamassa vuoden 2016 Taiteen ja kulttuurin barometrissa teemana on taiteilijoiden työskentelyedellytysten muutokset. Barometrissa selvitetään taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenten arvoja ja asenteita suhteessa taiteilijuuteen, taiteelliseen työskentelyyn ja edunvalvontaan. Barometrissa kartoitetaan myös taiteilijajärjestöjen suunnittelemaa ja tekemää tutkimus- ja kehittämistyötä ja tarkastellaan taiteilijajärjestöjen toimintaa ja sen tavoitteita.
Laura Huhtinen-Hildén ja Anna-Maria Isola esittelevät THL:n Tutkimuksesta tiiviisti 37/2020 -julkaisussa luovan ryhmätoiminnan havainnointimallin. Malli on kehitetty luovan ryhmätoiminnan vaikutusten todentamiseen, mutta se on sovellettavissa monenlaiseen ohjattuun ryhmätoimintaan. Sen avulla varmistetaan havainnoinnin systemaattisuus eri näkökulmista, mikä parantaa aineiston laatua ja luotettavuutta.
Yksi pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman kulttuuripoliittisista linjauksista oli vahvistaa taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistoimintaa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore arvioi, kuinka tavoitteet onnistuivat ja millä edellytyksillä taide- ja kulttuuritoiminta voisivat vakiintua osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Arvioinnin mukaan ministeriöiden välisen yhteistyön tulisi olla vahvempaa ja konkreettisempaa. Se edellyttää mm. rahoitusvastuun jakamista, tavoitteiden konkretisoimista sekä valtionavustusten suunnittelua ja jakamista molempien hallinnonalojen asiantuntijuutta hyödyntäen.
Julkaisu keskittyy kestävään kulttuurisuunnitteluun, jonka tavoitteena on asukkaiden ja yhteisöjen osallistumisen sekä hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistaminen. Julkaisu käsittelee kulttuurisuunnittelun lähtökohtia, osallistumista mahdollistavia menetelmiä ja prosessissa jaettua asiantuntijuutta. Se esittelee kulttuurisuunnitteluhankkeiden toteutusta, kulttuurikartoituksen menetelmiä ja keskustelee mm. taidelähtöisistä menetelmistä, digiosallisuudesta ja yhteiskehittämisestä.  Julkaisu on osa tutkimushanketta “Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä. Kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä”, joka toteutettiin yhteistyössä Cuporen ja Jyväskylän yliopiston kanssa.
Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla (KUPPI) -projektissa kehitettiin ratkaisuja kulttuurihyvinvointipalveluiden tasapuolisempaan saavutettavuuteen. Projektissa oli mukana Pirkanmaan hyvinvointialue sekä 19 Pirkanmaan kuntaa. Jokainen projektikunta kokeili käytännössä kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen toimintamallia valitsemalleen kohderyhmälle. Projektissa opitut asiat on koostettu Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen reseptikirjaksi, joka on käytännönläheinen opas kunnille ja yhdyspinnan toimijoille toiminnan käynnistämiseen.
Miten kulttuuri ja kuntien hyvinvointikertomukset liittyvät toisiinsa? Mistä apua kunnan kulttuurihyvinvointityöhön ja hyvinvointikertomusten laaditaan niin, että kulttuuri on mukana? Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut tukipaketin tähän työhön yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihyvinvoinnin verkosto POPKulta:n kanssa.
Kuntien kulttuuritilastot KULTTI on raportointialusta, joka sisältää kuntien kulttuuritoimintaa kuvaavia raportteja ja tilastoja. 
Taiteilijaresidenssitoiminta sosiaali- ja terveysalalla on hyvä esimerkki sektorirajat ylittävästä yhteistyömallista. Residenssijakson aikana taiteilija työskentelee sote-alan yhteisössä hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Residenssitoimintaa erilaisissa hoivaympäristöissä on ollut Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Osallistujat ovat olleet muistisairaita, vuodepotilaita, mielenterveyskuntoutujia, omaisia, päiväkotilapsia, sairaalahenkilökuntaa, maahanmuuttajia, omaishoitajia jne. Tämä opas esittelee taiteilijaresidenssin eri vaiheita. Mukana on taiteilijoiden raporteista kerättyä kokemustietoa sekä pro gradu -tutkielmasta saatua tutkimustietoa residensseistä. Opas on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
Työpaperissa tarkastellaan kulttuuritoiminnan tilannetta ja kehittämistarpeita Manner-Suomen kunnissa. Tutkimuksen lähtökohta oli keväällä 2019 voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) voi osoittaa hakemuksesta kunnalle tai muulle toimijalle kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle. Tutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa tämän kehittämistehtävän suuntaamiseksi.
Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruulla selvitettiin ensimmäisen kerran kulttuurin, erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), jossa vertailukelpoisten tunnuslukujen avulla kuvataan ja seurataan kunnan toimintaa väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Menetelmäraportissa tarkastellaan kattavasti kyselyn toteutusta, siitä saatuja tuloksia, kulttuurin tietoperustaa, käsitteitä, lainsäädäntöä ja kansallisia strategioita, jotka vaikuttavat terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan taustalla.
Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen työpaperissa kulttuuri tulkitaan laajasti taiteen tekemisenä ja sekä luonto- ja eläinlähtöisten menetelmien käyttönä. Työpaperi on syntynyt tarpeesta määritellä taiteen ja kulttuurin sekä luonto- ja eläinlähtöisten menetelmien eettisiä periaatteita ja laatukriteereitä silloin, kun niitä tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluina. Esimerkkitilanteet ovat peräisin käytännön työelämästä ja Kulttuuripolku senioreille -hankkeesta, jossa taiteilijat ohjasivat ikäihmisten ryhmiä kuntouttavassa päivätoiminnassa vuosina 2016 -2017.
Espoon sairaalassa 12.4.2018 järjestetty Taide kuuluu sairaalaan -seminaari löytyy verkosta tallenteena. Seminaarin key note -puheenvuoron piti kuvataiteilija ja Lime Arts -ohjelman johtaja Dawn Prescott, jonka puheenvuoro löytyy myös erillisenä tallenteena Youtubesta. Prescottin luento käsitteli Lime Artsin vuosikymmenten mittaista työtä Manchesterin alueen sairaaloissa visuaalisen suunnittelun sekä osallistavan taiteen keinoin.

Katso koko seminaarin tallenne täältä: https://prospectumlive.com/event/taike_12042018.
Lime Arts -tallenteen voit katsoa täältä: https://youtu.be/pgEJ3pavGy8.

Brittiläisen kliininen psykologi, tohtori Katherine Taylorin raportti Suomessa ja Yhdysvalloissa tehtävästä taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyvästä työstä, näkökulmana erityisesti vaikutukset mielen hyvinvointiin.
Taiteella on tärkeä rooli uudessa Espoon sairaalassa. Osaksi sairaalan arkkitehtuuria ja toimintaa on suunniteltu kuusi uutta tilausteosta. Taidetta on sijoitettu julkisiin tiloihin ja potilashuoneisiin – esillä on noin kolmesataa teosta EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmista. Espoon sairaala on laajin julkisen taiteen kohde Espoossa.
Julkaisu on tiivis ja käytännönläheinen opas sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville ja niihin taidepalveluja tarjoaville taiteilijoille. Opas esittelee selkeästi muun muassa erilaisia työskentelymuotoja sekä palvelun hinnoittelua. Lisäksi opas avaa lyhyesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Oppaan on tuottanut Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin kanssa. Oppaan lisäksi TAKU on tuottanut sopimusmallin taidepalveluiden tilaajan ja tuottajan väliseksi sopimukseksi.
Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen julkaisussa esitellään 11 kulttuurihyvinvoinnin hyväksi havaittua käytäntöä ja toimintamallia, jotka on valittu mukaan sekä pohjalaismaakunnista että eri
puolilta Suomea. Julkaisussa esitellään myös Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeessa vuoden 2015 aikana tehtyjä kunnallisia pilottihankkeita.
The Brainstorming report on “Social Inclusion: partnering with other sectors” is the result of the brainstorming process between 35 participating organizations, both from the cultural and other sectors. From Finland there were four participating organizations: Kulttuurikeskus PiiPoo, Taikusydän/Turun AMK, Europa Nostra Finland/Kotiseutuliitto and Sokra/THL. The report looks at the policy, qualities of partnership and research and development aspects of programmes and projects dealing with culture and social inclusion. It lists critical success factors as well as obstacles, and ultimately gives recommendations on how to improve the partnerships between the cultural and other sectors in this sphere. 
THL ja OKM ovat julkaisseet yhdessä tutkimuksesta tiiviisti -koosteen kulttuuripalvelujen käytöstä Suomessa. Tulokset pohjautuvat laajaan Terve Suomi -kyselyyn ja sen pohjalta tehtyyn tutkimukseen.

Päivitetty 20.11.2024.