Lapset, nuoret ja perheet
- Averett, P., Crove, A. & Hall, C. (2015). The Youth Public Arts Program: Interpersonal and Intrapersonal Outcomes for At-Risk Youth. Journal of Creativity in Mental Health,10(3), 306-323.
- Beaulac, J., Kristjansson, E. & Calhoun, M. (2011). ‘Bigger than hip-hop?’ Impact of a community-based physical activity program on youth living in a disadvantaged neighborhood in Canada. Journal of Youth Studies, 14(8), 961–974.
- Bøgh, L., Andersen, S. & Hulgaard, D. (2022). “Painting oneself out of a corner” – Exploring the use of art in a Child and Adolescent Psychiatry setting. Nordic Journal of Arts, Culture and Health, 4(2), 1-12.
- Bruun, E. & Steigum, J. (2023). The Drama Space as Companion: Students’ Perspectives on Mental Health in Upper Secondary Drama Education. Nordic Journal of Arts, Culture and Health, 4(2), 1-11.
- Catteral, J., Dumais, S. & Hampden-Thompson, G. (2012). The Arts and Achievement in At-Risk Youth: Findings from four longitudinal studies. The National Endowment for the Arts. Washington DC.
- Cole, A., Jenefsky, N., Ben-David, S. & Munson, M.R. (2018). Feeling Connected and Understood: The Role of Creative Arts in Engaging Young Adults in Their Mental Health Services. Social Work with Groups, 41(1-2), 6-20.
- Dowler, L. (2016). Can improvised somatic dance reduce acute pain for young people in hospital? Nursing Children & Young People, 28(9), 20-25.
- Gallagher, K. & Rodricks, D. (2017). Performing to understand: cultural wealth, precarity, and shelter-dwelling youth. Research in Drama Education: The Journal of Applied Theatre and Performance, 22(1), 7-21.
- Hampshire, K.R. & Matthijsse, M. (2010). Can arts improve young people’s wellbeing? A social capital approach. Social Science & Medicine, 71(4), 708-716.
- Hanrahan, F. & Banerjee, R. (2017). ’It makes me feel alive’: the socio-motivational impact of drama and theatre on marginalised young people. Emotional and Behavioural Difficulties, 22(1), 35-49.
- Juntunen, M-L, Kamensky, H. & Turpeinen, I. (2019). Etsivä kulttuurityö
lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. Arts Equal Policy Brief 2/2019.
- Kostilainen, K., Mikkola, K., Erkkilä, J., & Huotilainen, M. (2020). Effects of maternal singing during kangaroo care on maternal anxiety, wellbeing, and mother-infant relationship after preterm birth: a mixed methods study. Nordic Journal of Music Therapy.
Nordic Journal of Music Therapy -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kenguruhoidon aikaisen laulamisen vaikutuksia äitien hyvinvointiin ja äiti-lapsi-suhteeseen vauvan ennenaikaisen syntymän jälkeen.
Tutkimuksessa havaittiin, että laulaminen kenguruhoidon aikana rentouttaa sekä äitiä että vauvaa, ja vähentää äidin ahdistusta. Lisäksi se tukee vauvan ja vanhemman varhaista suhdetta edistämällä vuorovaikutusta ja tunnetason yhteyttä.
- Känkänen, P. & Manninen, M. (2021). A sense of freedom in a restricted environment. DRAMA – Nordisk dramapedagogisk tidsskrift, 57(1), 40-45.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat Päivi Känkänen ja Marko Manninen tarkastelevat artikkelissaan koulukotiin sijoitettujen nuorten kanssa toteutetun draamatoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä. Tutkijat havaitsivat, että teatteritoiminta voi mahdollistaa kontrollista vapaan tilan syntymisen, mikä on merkityksellistä lastensuojelun sääntöjen ja rajoitusten hallitsemissa rakenteissa.
Nuorten kokemukset teatterityöpajoihin osallistumisesta olivat positiivisia: teatteritoiminta mahdollisti muun muassa aiemmin piiloon jääneiden puolien esiin tuomisen, itsensä näkemisen uudesta näkökulmasta ja omien kykyjen ja vahvuuksien löytämisen.
- Känkänen, P., Pääjoki, T. & Manninen, M. (2021). Promoting Capabilities with a Drama Workshop among Foster Care Adolescents. Child & Youth Services.
- Känkänen, P. (2013). Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa: kohti tilaa ja kokemuksia. Tutkimus 109. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Känkänen, P. & Rainio, A. P. (2010). Suojassa, mutta näkyvissä – taidelähtöinen toiminta osallisuuden rakentajana lastensuojelussa. Nuorisotutkimus, 4, 4–20.
- Laitinen, L. (2017). Taide, taiteellinen toiminta ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa:
Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.) Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2017.
- Lambert, K., Wright, P., Currie, J. & Pascoe, R. (2017). Desiring machines and nomad spaces: neoliberalism, performativity and becoming in senior secondary drama classrooms. Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 38(2), 197–208.
- Nelson, B. (2011). ’I made myself’: playmaking as a pedagogy of change with urban youth. Research in Drama Education: The Journal of Applied Theatre and Performance, 16(2), 157-172.
- Pienimäki, M. (2019). Improving the wellbeing of at-risk youth through media participation. Media Practice and Education, 20(4), 364-377.
- Pienimäki, M. (2018). Facilitating Creative Media Production through the Pedagogy of Multiliteracies. The International Journal of New Media, Technology and the Arts, 13(3), 9-20.
- Preston, S. (2011). Back on whose track? Reframing ideologies of inclusion and misrecognition in a participatory theatre project with young people in London. Research in Drama Education: The Journal of Applied Theatre and Performance, 16(2), 251–264.
- Vilmilä, F. (2016). Elämäntaitojen äärellä. Taidetyöpaja nuorten elämäntaitojen vahvistajana. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 102.
- Wright, P., Davies, C., Haseman, B., Down, B., White, M. & Rankin, S. (2013). Arts practice and disconnected youth in Australia: Impact and domains of change. Arts & Health, 5(3), 190-203.