Rakenteet ja käsitteet
- Aholainen, M. (2019). Mitä ikääntyneiden kulttuuripalveluilla tarkoitetaan? Käsitteiden analyysia. Gerontologia, 33(4), 171-198.
Kulttuuripolitiikan tohtorikoulutettava Mari Aholainen analysoi artikkelissaan ikääntyneiden kulttuuripalveluita kuvaavaa käsitteistöä. Aholainen tarkastelee OKM:n ja STM:n asiakirjoja vuosilta 2010-2017, pyrkien tunnistamaan millaisia käyttöalueita ja ominaispiirteitä ministeriöiden asiakirjat liittävät ikääntyneiden kulttuuripalveluiden merkityksille.
Aholainen tunnistaa artikkelissaan neljä ikääntyneiden kulttuuripalveluiden muodostamaa käyttöaluetta: rakenteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen pyrkivä käyttöalue, ihmis- ja asiakaskeskeinen käyttöalue, asiantuntijuuden käyttöalue sekä yhteiskunnallinen käyttöalue. Artikkeli painottaa ikääntyneiden kulttuuripalveluita kuvaavan käsitteistön moninaisuutta; käsitteet muotoutuvat ja uusiutuvat kontekstien ja kuvattavien kohteiden mukaisesti.
- Aholainen, M., Jäntti, S., Tammela, A. & Tanskanen, J. (2021). Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. Suomen Lääkärilehti, 76(9), 564–568.
Suomen Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli tarjoaa kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. Artikkelissa Jyväskylän yliopiston tutkijat avaavat taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyviä keskusteluja monipuolisesti muun muassa alan tutkimuksen, kulttuuripolitiikan, erilaisten diskurssien ja hyvinvointikäsitysten tulokulmista. Kirjoittajat pohtivat taiteen merkitystä myös lääkäreiden koulutuksen ja työn näkökulmasta, nostaen esille ajankohtaisen kysymyksen: pitäisikö lääkärin osata kirjoittaa potilaalle taideresepti?
- Jaatinen, P-M. (2015). Rethinking Visual Art Practice in Relation to Well-Being. A Conceptual Analysis. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.
- Jakonen, O. & Lahtinen, E. (2019). Taide, kulttuuri ja hyvinvointi. Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cuporen verkkojulkaisuja 53. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Yksi pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman kulttuuripoliittisista linjauksista oli vahvistaa taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistoimintaa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore arvioi, kuinka tavoitteet onnistuivat ja millä edellytyksillä taide- ja kulttuuritoiminta voisivat vakiintua osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Arvioinnin mukaan ministeriöiden välisen yhteistyön tulisi olla vahvempaa ja konkreettisempaa. Se edellyttää mm. rahoitusvastuun jakamista, tavoitteiden konkretisoimista sekä valtionavustusten suunnittelua ja jakamista molempien hallinnonalojen asiantuntijuutta hyödyntäen.
- Jansson, S-M. (2014). Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita. Taideyliopisto. Kokos-julkaisusarja 2/2014.
- Laitinen, L., Jakonen, O., Lahtinen, E. & Lilja-Viherlampi, L. (2020). From grass-roots activities to national policies – the state of arts and health in Finland. Arts & Health.
Arts & Health -lehdessä julkaistun open access -artikkelin tavoitteena on hahmotella kokonaiskuvaa kulttuurihyvinvointialan nykytilanteesta Suomessa sekä myös suuntaviivoja tulevaisuuteen. Artikkelissa käsitellään kulttuurihyvinvointialan kehitystä ja historiaa Suomessa, keskeisiä politiikkaohjelmia, rakenteita, käytänteitä, rahoitusmekanismeja sekä alan tutkimusta ja koulutusta. Vertaisarvioitu artikkeli on vapaasti ja maksutta ladattavissa Arts & Health -lehden verkkosivuilta. Artikkeli on viides sarjassa, joka esittelee kulttuurihyvinvointialan kehitystä eri maissa.
- Laukkanen, A., Jaakonaho, L., Fast, H. & Koivisto, T-A. (2021). Negotiating boundaries: reflections on the ethics of arts-based and artistic research in care contexts. Arts & Health.
- Laukkanen, A., Colliander, M., & Teikari, A. (2018). Tarvitseva, ulkopuolella, vailla: Kulttuurin saavutettavuuden tulkintoja kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan henkilöstön puheessa. Kulttuuripolitiikan Tutkimuksen Vuosikirja, 3(1), 6–20.
Kulttuuripolitiikan vuosikirjassa julkaistussa artikkelissa tarjotaan näkökulmia kysymyksiin taiteen ja kulttuurin saavutettavuudesta. Artikkelissa tarkastellaan tapausesimerkkien kautta kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan henkilöstön käsityksiä taiteen ja kulttuurin saavutettavuudesta sosiaali- ja terveysalan laitoksissa toteutetuissa kulttuurihankkeissa. Kirjoittajat esittävät, että saavutettavuus-keskusteluja muovaa usein ajatus henkilöstä, jonka ajatellaan jostain syystä jääneen syrjään kulttuurin hyvää tekevistä vaikutuksista. Artikkelissa peräänkuulutetaan saavutettavuuden tarkastelemista kontekstisidonnaisesti sekä myös saavutettavuuden edistämisen motiivien kriittistä pohdintaa.
- Tammela, A. (2023). Taide, kulttuuri ja hyvinvointi: kuka maksaa viulut? In A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen, & J. Eilola (Eds.), Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna (pp. 82-98). Jyväskylän yliopisto. JYU Studies, 3.
- Tan, M.K.B, Tan, C.M., Tan, S.G., Yoong, J. & Gibbons, B. (2021). Connecting the Dots: The State of Arts and Health in Singapore. Arts & Health.
- Warran, K., Burton, A. & Fancourt, D. (2022). What are the active ingredients of ‘arts in health’ activities? Development of the Ingredients iN ArTs in hEalth (INNATE) Framework. Welcome Open Research, 7:10.