Tälle sivulle on koottu erilaisia suunnitelma- ja strategiatason asiakirjoja, seurannan sekä vaikuttamisen työkaluja ja keskeistä tietoa taiteen ja kulttuurin käytön lisäämiseksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaistun raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

WHO Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta, ja on siten laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

Lue lisää:

Artikkeli WHO:n raportista Taikusydämen sivuilla

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67).

Fact sheet – What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being in the WHO European Region?

Intersectoral action between the arts, health and well-being

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 periaatepäätöksellä linjataan niitä toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan käytännönläheiset toimet, vastuut, seuranta ja aikataulutus työn etenemiseksi.
Toimeenpanosuunnitelmassa toimenpiteet on kuvattu periaatepäätöksen neljän painopisteen mukaisesti:

1) Kaikille mahdollisuus osallisuuteen,
2) Hyvät arkiympäristöt,
3) Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut sekä
4) Päätöksenteolla vaikuttavuutta.

Toimeenpanoa ohjaa ja seuraa ministeriöiden ja eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuva Kansanterveyden neuvottelukunta. Kulttuurihyvinvointi on huomioitu kaikissa neljässä painopisteessä.

Lue lisää:

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:14. Valtioneuvosto. Helsinki.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Toimeenpanosuunnitelma (2021). Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27. Valtioneuvosto. Helsinki.

 

Kansanterveyden neuvottelukunta on julkaissut syksyllä 2022 elintapaohjauksen tarkistuslistan, jossa on huomioitu myös kulttuurihyvinvointi. Tarkistuslista auttaa hyvinvointialueita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa. Elintapaohjauksen tavoitteena on tukea yksilöä tai ryhmää tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia. Elintapaohjausta voidaan antaa liikunnan, ravitsemuksen, uniterveyden, päihteettömyyden ja riippuvuuksien sekä kulttuurihyvinvoinnin osa-alueilla.

Tutustu Elintapaohjauksen tarkistuslistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää useita systeemiseen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla hyvinvoinnin johtamisesta tehdään ennaltaehkäisevää toimintaa ja liikunnan sekä kulttuurin hyvinvointivaikutukset nostetaan politiikkaohjauksen keskiöön. Työryhmä esittää mm. ilmiöpohjaista budjetointia sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden kysynnän kasvattamista Kansallinen hyvinvointikortti -sovelluksella. Lisäksi tulee käynnistää Kansallinen toimintakyky -ohjelma ja sisällyttää hyvinvointialueiden palveluihin kulttuuri- ja liikuntaresepti, joiden rahoitusta tuetaan sairausvakuutuskorvauksella.

Kulttuuri ja liikunta tulee ottaa osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja. Kirjastojen roolia tulee vahvistaa kansalaisten henkisinä kuntosaleina ja palveluneuvojina esimerkiksi Kansalliseen hyvinvointikorttiin liittyen.

Raportin ovat koostaneet Jouni Backman, Liisa Hyssälä, Antti Kivelä, Laura Norppa, Sari Virta sekä Johanna Vuolasto.

Tutustu Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää -raporttiin.

Alueellinen hyvinvointikertomus antaa suuntaviivat mm. alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteille ja niiden toimeenpanolle.

Lue lisää artikkelista: Kulttuurihyvinvointi kuuluu alueelliseen hyvinvointikertomukseen.

Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2021 on strateginen asiakirja, joka ohjaa maakunnan toimijoita kehittämään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdyspinnoilla olevaa toimintaa. Suunnitelma on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden tai taiteen ja kulttuurin edistämisen kysymyksiä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma toimeenpanee osaltaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa vuosille 2018–2021.

Lue lisää: Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

---

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on vuoden 2023 alussa hyväksytty strateginen asiakirja, joka esittää pirkanmaalaisten hyvinvointia tukevan yhteisen vision, kehittämisen painopisteet ja kokoaa kohdennettuja toimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelma sisältää kulttuurihyvinvointitavoitteiden ja laajan tietopohjan lisäksi myös toimia hyvinvointivaikutusten mittaamiseen. Suunnitelmaa päivitetään sitä mukaa, kun hyvinvointialueen rakenteet ja yhdyspintatyö kuntien, kulttuurikentän ja järjestöjen kanssa vakiintuvat. Suunnitelma on järjestyksessään alueen toinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ensimmäinen Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna 2017.

Lue lisää: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma (2023)

---

Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman 2021-2026 on tarkoitus ohjata kaupungin kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimintaa. Se on voimassa vuoteen 2026 saakka ja kehittyy toiminnan edetessä. Oulussa suunnitelma haluttiin kohdentaa kattavasti koskemaan eri väestöryhmiä: työikäisten lisäksi suunnitelmassa nähdään omina kohderyhminään lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat. Suunnitelma on julkaistu vuonna 2021.

Lue lisää: Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

---

Seinäjoen kaupungin ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelman 2021-2025 tärkein tavoite on ikääntyvien yksinäisyyden vähentäminen. Suunnitelma kertoo, miten ikääntyvien hyvinvointia kohennetaan Seinäjoella kulttuurin avulla vuosina 2021-2025.  Ikääntyviä suunnitelman laatimisessa ovat edustaneet vanhusneuvosto ja yhdistysten nimeämät vertaisasiantuntijat.

Lue lisää: K65 Kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ikääntyvien kulttuurihyvinvointisuunnitelma vuosille 2021-2025. Seinäjoen kaupunki.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Kuntaliitto selvittivät kulttuuritoimintaan, erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävään kulttuuritoimintaan liittyviä toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa ensimmäistä kertaa tiedonkeruulla keväällä 2019. Toinen keruu on tehty vuonna 2021. Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), joka muodostuu eri toimintojen (perusterveydenhuolto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus, kuntajohto ja nyt uutena kulttuuri) kokonaisuudesta. Tiedonkeruun tavoitteena on vahvistaa kulttuuritoiminnan sekä taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tietopohjaa sekä toiminnan arviointia kunnassa. Jatkossa tiedot kerätään joka toinen vuosi.

Lue lisää:

Tulokset KulttuuriTEAviisari.

Tiedonkeruu Kulttuuri TEAviisari.

Saukko, N; Pirnes, E; Kaunisharju, K; Saaristo, V; Vuolasto, Johanna; Wiss, Kirsi (2021). Kulttuuri kunnan toiminnassa 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti: 2021_068. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Saukko, Niina; Pirnes, Esa; Kaunisharju, Kirsi; Hakamäki, Pia; Ikonen, Jonna; Saaristo, Vesa; Vuolasto, Johanna; Wiss, Kirsi; Ståhl, Timo (2019). Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti: 45 | 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Saukko, Niina; Ikonen, Jonna; Saaristo, Vesa; Ståhl, Timo (2020). Terveyttä edistävä kulttuuri kunnan toiminnassa: Menetelmäraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunnille otettiin vuoden 2023 alusta käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. Kulttuuri on mukana kuntien HYTE-kertoimen yhtenä prosessi-indikaattorina peruskoulujen, liikunnan ja kuntajohdon indikaattorien kanssa. Indikaattoreilla haetaan vastausta kysymykseen: “Minkälaista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on?” Kulttuurin HYTE-kertoimella etsitään ratkaisua kulttuuriosallistumisen esteiden poistamiseen ja kulttuuritoimintaan osallistumisen kynnyksen madaltamiseen sekä annetaan kunnille taloudellinen kannustin toteuttaa kuntalaisten kulttuurisia perusoikeuksia.

Lue lisää HYTE-kertoimesta THL:n sivuilta

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2016-2019 toimineen yhteistyöryhmän (Taiku2-työryhmä) loppuraportti suosittaa mm. Taikusydämen kaltaisen valtakunnallisen yhteyspisteen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Raportti antaa toimenpidesuosituksia myös koulutuksen, tutkimuksen, työelämän sekä rakenteiden kehittämiseen.

Lue lisää: Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset (2019).

Vuosina 2016-2018 toteutetun kärkihankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on saada hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta vakiinnutetuksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin seurantaa. Hankkeen loppuraportissa kuvataan tiivistetysti hankkeen toteutus, tulokset sekä tulosten arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotukset.

Lue lisää: Tule luo taide. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen (2016–2018) loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:9.

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019). Uudistettu kuntien kulttuuritoimintalaki tuli voimaan 1.3.2019. Lain tavoitteena on tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.

Lue lisää: Kuntien kulttuuritoiminta, kuntien kulttuuritoimintalaki ja lain perustelut.

Uudet suositukset velvoittavat maakuntia ja kuntia parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Suositukset sisältävät käytännön toimia, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistetaan kulttuuriin osallistumista. Toimenpiteet on tarkoitettu kaikille. Eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko julkistivat suositukset 17. joulukuuta 2018. Suositukset ovat osa hallituksen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamisen kärkihanketta.

Lue lisää: Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa – mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Suositus englanniksi: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161318.

Suositus ruotsiksi: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161280.

Terveydenhuoltolain tarkoituksena on muun muassa

• edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta
• kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja
• toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta.

Terveyden edistämisellä tarkoitetaan laissa yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistämisellä tarkoitetaan myös suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla.

Lain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Terveydenhuoltolaki edellyttää mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luomista, hyvinvointikertomusten tekoa ja ennakkoarvioinnin käyttöä.

Lue lisää: Terveydenhuoltolaki , Finlex.

Taikusydämen julkaisemassa kattavassa tutkimuskatsauksessa kootaan yhteen ja jäsennetään erilaisia tutkimusnäkökulmia liittyen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin. Katsaus tiivistää aiheeseen liittyvää tutkimustietoa helppotajuiseen muotoon siten, että tieto on mahdollisimman monen aihepiiristä kiinnostuneen ulottuvilla ja hyödynnettävissä.

Laitinen, Liisa (2017): VAIKUTTAVAA? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46.

 

Taikusydän on yhteistyössä Sitran kanssa julkaissut kaksi tietokorttia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sitran verkkosivustolle on koottu yhteen myös kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien keskeisiä tietolähteitä sekä tutkimuspoimintoja ja linkkejä verkossa vapaasti saatavilla oleviin tutkimuksiin.

Lue lisää: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin (pdf).

Lue lisää: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin (pdf).

Lue lisää: SITRA: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista.

ArtsEqualin tutkimuskatsaukseen on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä. Näkökulmina ovat taiteen vaikutukset nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointiin.

Lehikoinen, Kai & Vanhanen, Elise (2017): Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. ArtsEqual, Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2017.

Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen aikana OKM ja STM tuottivat tietokortin “Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta maakunta- ja soteuudistuksessa”. Kortissa on suosituksia taide- ja kulttuuritoiminnan ottamisesta osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä alueuudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lue lisää…

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide-ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä on OKM:n ja STM:n perustama työryhmä. Tavoitteena on, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta on vahvemmin osa eri sektoreiden toimintaa.

Lue lisää: Terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide-ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä.

Valtioneuvosto antoi 5.12.2007 periaatepäätöksen hallituksen strategia-asiakirjasta, jonka yhteydessä hyväksyttiin Terveyden edistämisen politiikkaohjelma (2007–2011). Osana politiikkaohjelmaa käynnistettiin poikkihallinnollisen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman valmistelu vuosille 2010–2014. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (Taiku)-toimintaohjelman valmistelusta vastasi VTT Hanna-Liisa Liikanen laajan yhteistyöryhmän kanssa. Toimintaohjelman painopistealueet olivat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hallitustasoinen ohjelma, jonka tehtävänä oli edistää taiteen ja kulttuurin hyvinvointia tukevia vaikutuksia.

Lue lisää: Toimintaohjelma.

Lue lisää: Toimintaohjelman loppuraportti.

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyy toimenpidesuosituksia (policy brief), jotka esittelevät päättäjille viimeisintä tutkimusta ja tutkimusperustaista keskustelua ArtsEqual-hankkeesta.

Tutustu toimenpidesuosituksiin täällä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut sivuston kulttuurin roolista kunnan hyvinvointikertomuksessa. Kulttuurin rooli hyvinvointikertomuksessa on useimmissa kaupungeissa vielä suhteellisen pieni. Kuntaliiton selvityksen mukaan kulttuuritoiminnan huomioiminen on vaihtelevaa ja etsii osin vielä muotoaan. Vaikka taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on olemassa jo runsaasti tutkimusta, ei kulttuuritoiminnan ja hyvinvoinnin yhteydestä ole saatavilla samanlaisia valmiita tunnuslukuja tai indikaattoreita kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla.

THL:n sivuston tarkoitus on antaa tietoa kulttuurin huomioimisesta kuntien hyvinvointikertomuksissa. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua.

Lue lisää: Kulttuuri hyvinvointikertomuksessa -sivusto.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut myös Tiedä ja toimi -ohjekortin kulttuurin roolista hyvinvointikertomuksissa. Tiedä ja toimi -kortit on tarkoitettu tukiaineistoiksi erityisesti kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolle sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kussakin kortissa esitellään yksittäinen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen liittyvä aihe tiiviisti ja ajatuksia herättävästi.

Lue lisää: Tiedä ja toimi – Kulttuuri mukaan hyvinvointikertomuksiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt esimerkkejä toimista, joiden avulla voidaan kaventaa eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä sekä vähentää eriarvoisuutta. Lisäksi THL on koonnut terveyden edistämisen kustannusesimerkkejä. Joukosta löytyy myös kulttuuriin liittyviä esimerkkejä kuten:

• Kulttuuria hyödyntävä työpaja palauttaa investoidun euron 1,31-kertaisesti
• Nuorisoteatteri tuo 46% voittoa
• Kirjasto auki 24 tuntia -kustannukset vähenevät
• Kansalaisopistoon sijoitettu euro näyttää tuottavan yli 3,4 euroa

Lue lisää: Esimerkkejä ikäryhmittäin ja toimijoittain.
Lue lisää: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit.
Lue lisää: Kulttuuri- ja liikuntalan esimerkkejä.

Taiteen edistämiskeskuksen toimittamassa materiaalikoonnissa tarkastellaan taidelähtöisiä menetelmiä työhyvinvointia edistävänä ja ennaltaehkäisevänä taidetoimintana sekä hoitokeinona taideterapian muodossa. Tekstissä luodaan katsaus tanssin, musiikin, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksiin. Taidelähtöisten menetelmien käyttöä työterveyden edistämisessä käsitellään fyysisen hyvinvoinnin ja psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmista. Teksti tuo myös esille työhyvinvoinnin kannalta merkittävässä asemassa olevan sosiaalisuuden ja työyhteisön me-hengen, jota on mahdollista edistää taidelähtöisten menetelmien avulla.

Lue lisää: Taiteesta tukea työhyvinvointiin – yleisimmät sairauspoissaolojen syyt ja taidelähtöisen toiminnan mahdollisuudet työterveyden ylläpitämisessä.

Päivitetty 28.3.2023.