Kulttuurista hyvinvointia, osallisuutta ja terveyttä hyvinvointialueiden asukkaille: Taikusydämen ja Kulttuurihyvinvointipoolin aluevaalitavoitteet 2022
Kulttuurihyvinvointi kuuluu sote-uudistukseen osana kaikenikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Asukkaansa ja alueensa hyvinvointihaasteet tunteva hyvinvointialue toimii ihmislähtöisesti tukien palveluiden yhteentoimivuutta ja vahvistaen ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä.
Aluevaltuutettuna voit vaikuttaa siihen, miten kulttuurin mahdollisuuksia ja tutkittua tietoa hyödynnetään sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä sekä sairauksien hoidossa ja niiden kanssa selviytymisessä.
Lataa tästä diasarja vaalitavoitteista (PDF).
1. Koulutettujen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten palkkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin tuo kokonaisvaltaista hyötyä asiakkaille ja henkilöstölle.
Kulttuurin ja taiteen tutkimuksissa todetut hyvinvointivaikutukset jäävät hyödyntämättä sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä sekä sairauksien hoidossa ja niiden kanssa selviytymisessä, jos hyvinvointialueella ei työskentele kulttuurihyvinvoinnin osaajia.
Kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia kannattaa palkata osaksi moniammatillisia tiimejä mm. lastensuojeluun, asumispalveluihin, palvelukeskuksiin, perhetyöhön, vammaispalveluiden tueksi, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, kotihoitoon, kuntoutukseen, ikäihmisten hoivapalveluihin ja päivätoimintaan.
Kulttuurihyvinvoinnin ammattilainen voi osaamisellaan tukea voimavaralähtöisesti toimintakyvyn ylläpitämistä, luoda yhteisöllisyyttä ja tukea merkityksellisen arjen löytymistä erilaisissa elämäntilanteissa.
Kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa synnyttää uudenlaista toimintakulttuuria, mikä puolestaan lisää sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia.
Erityisesti tulee turvata niiden ihmisten yhdenvertainen oikeus osallistua kulttuuriin, jotka ovat pitkäaikaisen hoivan tai hoidon piirissä eivätkä pääse kotoa palveluiden piiriin. Parhaimmillaan asiakkaiden elämänlaatu paranee, hoitohenkilökunta jaksaa paremmin ja omaisten huoli kevenee.
Taideterapiaa kuten kuvataide-, musiikki-, tanssi-liiketerapiaa ja ekspressiivistä taideterapiaa voivat antaa koulutetut taideterapeutit. Ne tulee sisällyttää hoito- ja kuntoutusmuotojen valikoimaan, sillä ne tukevat tutkitusti hoidon sekä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista.
2. Hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä vähentämällä turvataan resurssien riittävyys ja kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja.
Ylipainoon, liikkumattomuuteen, päihteiden käytön vähentämiseen, hyvään uneen ja mielen hyvinvointiin vaikutetaan mm. liikunnan, ravitsemuksen, kulttuurin, taiteen ja luonnon keinoin.
Hyvinvointialueella tulee panostaa mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kehittämällä elintapa- ja palveluohjausta, elämänhallinnan tukea ja matalan kynnyksen saavutettavaa apua yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa. Asiakkaiden moninaisuus tulee huomioda palveluiden järjestämisessä.
Hyvinvointialueella kannattaa ottaa käyttöön hyvinvointi- ja kulttuurilähetteet tai yhdenvertaista osallistumista lisäävä kulttuuripassi, joita voi saada esimerkiksi sote-keskuksista, neuvoloista ja eri sote-ammattilaisilta.
Kulttuurilähetteellä esimerkiksi yksinäisyydestä, lievistä mielenterveysongelmista ja kroonisista kivuista kärsiviä henkilöitä voidaan ohjata ryhmämuotoiseen taide- ja kulttuuritoimintaan. Kulttuurilähetteen vaikuttavuudesta on saatu hyviä kokemuksia Ruotsissa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa. Sen on todettu mm. vähentäneen lääkärikäyntejä.
3. Uudenlainen johtaminen sekä asiakas- ja palveluohjaus luo uutta toimintakulttuuria. Palveluiden saatavuus paranee.
Sairauskeskeisen ajattelun sijaan hyvinvointialueella kannattaa satsata ennaltaehkäisyyn ja ihmisläheisyyteen: ennakoidaan hyvinvoinnin riskejä ja panostetaan nopeaan tukeen, kun ongelmia tulee. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: myös kulttuuri. Ennaltaehkäisevä työ on kannattava investointi kustannusten vähenemiseen.
Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla kulttuurihyvinvointikoordinaattori osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakennetta. Hän tekee yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sote-palveluiden järjestämistehtävän, osallisuuden asiantuntijoiden, kuntien ja järjestöjen kanssa. Hän osallistuu tiedontuotantoon, vaikuttavuuden arviointiin ja hyvinvointialueen osaamisen kehittämiseen kulttuurihyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Koordinaattori huolehtii kulttuurihyvinvointitoiminnan saatavuudesta ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta osana sote-palveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, tuntee hyvät käytänteet ja kehittää niitä, seuraa alueen kulttuurihyvinvointitoiminnan toteutumista, osallistuu strategiseen suunnitteluun ja arviointiin sekä kehittämishankkeisiin.
4. Taide osana sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia luo viihtyisiä ja toipumista tukevia ympäristöjä.
Monilla sairaaloilla on oma taideohjelmansa terveyttä edistävän ympäristön luomiseksi sairaaloihin. Julkisen taiteen hankintojen tulee sisältyä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon uudis- ja korjausrakentamiseen.
Tietty summa rakentamiskustannuksista sekä käyttötaloudesta tulee budjetoida visuaalisen ja osallistavan taiteen hankintoihin.
Osallistavalla taiteella tarkoitetaan taidetoimintaa, joka lähtee osallistujien tarpeista ja aktiivisuudesta. Se voi olla esimeriksi ryhmätoimintaa, osallistavia teatteriesityksiä, Sairaalaklovneja tai musiikkitoimintaa.
Osallistavaa taidetta voidaan käyttää esimerkiksi mielenterveystoipujien kanssa psykiatrisessa hoidossa.
***
Mitä on kulttuurihyvinvointi?
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen.
Kulttuurihyvinvointi on vahvuuksien löytämistä ja uuden oppimista kulttuurin ja taiteen keinoin. Se on yhteyden luomista toisiin ihmisiin ja itseen sekä ihmisenä kohtaamista taiteen välityksellä.
Kulttuurihyvinvointi on myös nähdyksi ja kuulluksi tulemista taiteen ja kulttuurin kautta sekä osa mielekästä arkea.
***
Mitä ovat yhdyspinnat?
Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön toimivuus on tärkeää palveluiden yhdyspinnoilla. Yhdyspinnoista puhutaan, kun korostetaan toisiinsa kiinteästi liittyvien palveluiden yhteyttä ja yhteistyötarpeita.
Yhdyspinnoilla rakennetaan sujuvia palveluketjuja. Tärkeitä kulttuurihyvinvointipalveluiden yhdyspintatoimijoita ovat kuntien kulttuuripalvelut, järjestöt (sekä sote- että kulttuurijärjestöt), kirjastot, nuorisopalvelut sekä vapaa sivistystyö kuten kansalaisopistot.
Kulttuurihyvinvoinnista puhuttaessa hyvinvointialueen, järjestöjen ja kuntien välille muodostuu yhdyspinta, kun:
1: Taide- ja kulttuuritoimintaa viedään pois niiden perinteisistä tiloista osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjä.
Esimerkki: Konsertin esittäminen palvelutalossa.
2: Hyvinvointialue tuottaa, ostaa tai järjestää kulttuurihyvinvointitoimintaa.
Esimerkki: Kulttuurihyvinvoinnin ammattilainen työskentelee lastensuojelussa.
3: Hyvinvointialueella tarvitaan kulttuurihyvinvointiin liittyvää osaamista hyvinvointialueen ulkopuolelta.
Esimerkki: Henkilöstön koulutus musiikin käytöstä osana hoitoa ja hoivaa.
4: Sote-palveluiden asiakas ohjataan kuntien ja järjestöjen tuottamaan kulttuurihyvinvointitoimintaan.
Esimerkki: Mielenterveystoipuja saa merkityksellistä tekemistä ja voi työstää omia tunteitaan luovassa ryhmätoiminnassa.
Esimerkki: Tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleva asiakas saa kultuuripassin (Kaikukortin tai vastaavan), jolla hän voi hankkia itsenäisesti maksuttomia pääsylippuja kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. Kortinjakaja kertoo asiakkaalle niistä julkisista ja yksityisistä palveluista, jotka ovat palvelun piirissä. Kortinjakaja voi saada yhteisön Kaikukortin ja madaltaa osallistumisen kynnystä osallistumalla yhdessä pienryhmän kanssa.
Lisätietoa:
Lue lisää taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista Taikusydämen verkkosivuilta.
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Toimeenpanosuunnitelma (2021). Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27. Valtioneuvosto. Helsinki.